Ruokapaikat: Mikonos pizzeria

Lehtipihvi ja ranskalaiset

Ruokapaikkapostaukset ovat olleet pitkän aikaa jo tauolla mutta nyt kun arki on taas saatu kulkemaan niin on aikaa taas paneutua näihinkin. Ensimmäiseksi ruokapaikkatestiksi josta blogaan päätyi Mikonos pizzeria joka sijaitsee Vantaan Koivukylässä suhteellisen lähellä omaa kotiani.

Paikka on selkeästi kebab-pizzeria niin tunnelmaltaan kuin sisustukseltaankin, mutta löytyi ruokalistalta myös muita annoksia. Tarjolla oli salaatteja ja myös pihviaterioita joista valitsin lehtipihvin ranskalaisilla. Kebab-paikoissa lehtipihvin tilaaminen on yleisesti ottaen melkoista arpapeliä ja vastaan voi tulla melkein mitä vain joten oli mielenkiintoista nähdä miten täällä lehtipihvin valmistuminen luonnistuu.

Koska olin täällä syömässä kello 11 maissa ei ruuhkaa ollut lainkaan. Ateria valmistui nopeasti ja pian sitä pääsi jo syömään.

Paikan yleisilme on hyvin pitkälti tyypillinen kebab-pizzeria

Annos tuotiin samanlaisella lautasella kuin kebab ranskalaisilla yleensä tuodaan (ainakin muissa pizzerioissa) joten kovin ravintolamaista lehtipihviannosta ei kannata odottaa. Myös pihvin päällä oli juustoraastetta eikä maustevoita jota yleensä näkee joten myös siitä oli helppoa havaita että jos haluaa ravintolaruokaa, kannattaa se (yleensä) mieluummin syödä ravintolassa kuin pizzeriassa.

Ranskalaiset olivat hyviä vaikkakin kohtalaisen suolaisia. Silti suolaa oli sen verran että kyllä ne pystyi ongelmitta syömään ilman että joutui jännittämään meneekö verisuonet samalla siunaaman sekunnilla jo tukkoon. Omaan makuuni siis kohtalaisen suolaisia mutta ei kuitenkaan liiallisesti.

Pihvi oli sitä vastoin valitettavasti kohtalaisen kuivahko ja sitkeä. Veitsellä leikatessa sai sahata tovi jos toisenkin että palan sai leikattua joten ehkä aivan ykkösruokana en täältä tilaa jatkossa lehtipihviä. Maku ei ollut mikään maailman paras, mutta ei silti sellainen että olisi pitänyt jättää syömättä.

Mikonos ulkoa käsin

Henkilökunta oli ystävällistä eikä sen suhteen mitään valittamista. Vaikka tämänkertainen ateria ei hirveästi kehuja tässä postauksessa saa en silti näe mitään realistista syytä miksi en tänne tulisi syömään toisenkin kerran – tosin silloin valinnaksi päätyy joko pizza tai kebab tai jokin muu valinta. Yhden vähemmän positiivisen kokemuksen takia ei ole kuitenkaan järkeä leimata koko ravintolaa joten ensi kertaa odotellessa.

Kokkailukeskiviikko: Lohta ja perunaa

Lohta, perunaa ja salaattia. Hyvää ja maukasta.

Vuosi on vaihtunut ja arki taas jatkuu joten on jälleen aika palata kokkailukeskiviikkojen pariin.

Jos kokkailukeskiviikot eivät ole tuttuja postauksia on niiden idea lyhykäisyydessään kokkailla edes jotain kotona jota en ole aikaisemmin koettanut tai josta en ole ainakaan blogannut. Käytännössä siis vastaan voi tulla mitä tahansa Makaronia ketsupilla ja 5 tähden illallinen väliltä.

Realistisempaa on odottaa että ainakin näin alkuvaiheessa ruokien laittoa opetellessa makaroni ketsupilla on uskottavampi vaihtoehto nähdä tässä blogissa kuin viiden tähden illallinen. Ei sitä kuitekaan tiedä mitä tulevaisuus tuo kun tarpeeksi kauan kokkailen.

Kaksi perunaa on enemmän kuin tarpeeksi

Aterian laittaminen oli mukavan suoraviivaista. Vettä kattilaan ja kaksi perunaa kuorineen kiehumaan veteen. Tällä kertaa olin ottanut opikseni ja tarkistin etukäteen netistä kuinka kauan perunoita kuuluu keittää. Viimeksi keitettäessä peruna oli kova ja raaka joten tämän vuoksi sitten otin asiasta selvää enkä kokeillut summamutikassa josko voittava arpa osuisi kohdalle.

Kaapista tuli kaivettua myös uunipelti, putsailtua sitä jonkin verran ja sen jälkeen heitettyä lohi pellille. Leivinpaperia olisi tullut käytettyä jos olisin etukäteen tajunnut että sitä voisin käydä ostamassa. Enpä tajunnut joten fisu suoraan pellillä sai kelvata. Alunperin ajatuksena oli laittaa tämä uunivuokaan mutta omistamani uunivuoka oli liian pieni tai vaihtoehtoisesti lohi liian suuri joten tämäkin nerokas ajatus kuoli nopeammin kuin kapitalistien kekkerit Kuuban kesässä.

Aika jööti

Lämmitin lohta uunissa noin 30 minuuttia 225 asteessa. Olin lukenut kyllä netistä että tämä ei ole ehkä se optimaalisin lämpö mutta koska tuttu ja turvallinen makukombinaatio saadaan sillä niin sillä vaihtoehdolla menin vieläkin. Jos lohta rupean useamminkin kotiruokana kokkailemaan täytynee koettaa erilaisia variaatioita lämpötilan ja uunissa olemisen ajan suhteen. Eihän sitä tiedä vaikka parempaakin voisi olla kuin mitä se jo on nykyisellä yhdistelmällä.

Perunoiden kiehumista ja lohen lämpenemistä odotellessa oli hyvää aikaa pilkkoa kasvikset lautasen reunalle.

On tärkeää muistaa lisätä kasviksia lautasen reunalle. Yhtä tärkeää on muistaa myös syödä ne.

Tämä oli kotiruokana kyllä hyvä ja kätevä sillä aivan hillitöntä vahdintaa ei joutunut tekemään. Pistin ajastimen kännykkään jotta muistin ottaa kalat ja perunat ajallaan pois ja sen jälkeen olikin aika jo syödä.

Perunat jäi parinkymmenen minuutin keittämisen jälkeenkin vielä kohtalaisen kovaksi, mutta ei sentään niin kovaksi etteikö ne olisi olleet jo syömäkuntoisia. Pilkoin perunaa hieman pienemmäksi ja söin sitten kuorineen päivineen. Vieläkään en ole perunan ystävä mutta tämänkaltaisessa ruoassa peruna toimii hyvänä lisukkeena. Yhden perunan söin ja toinen jäi vielä evääksi töihin. Isosta lohesta riittää syömistä moneksi kerraksi.

Kokeilussa: Xbox One X

Xbox One X odottamassa aukaisua

Viime vuoden lopuilla (viime perjantaina) kävin työpäivän jälkeen Asematunnelin GameStopissa ostamassa Xbox One X -pelikonsolin. Konsoli on ollut itselläni ostolistalla jo jonkin aikaa ja mietin sen ostoa jo ennen muuttoa, mutta onneksi vielä silloin en sitä ostanut sillä nyt konsolista oli GameStopilla todella hyvä tarjous.

Tarjoukseen kuului Xbox One X -pelikonsoli ja tietenkin kaikki mitä paketissa normaalistikin on, mutta sen lisäksi mukaan sai yhden ylimääräisen ohjaimen ja Playersunknown’s Battleground eli tuttavallisemmin PUBG-pelin latauskoodin. Xbox Onella ei ole itselläni aikaisemmin ollut ylimääräisiä ohjaimia joten lisäohjain tuli tarpeeseen jotta voin pelata joskus kavereiden kanssa yhdessä.

Erot aiempiin malleihin

Mikäli lukijalle Xbox One X ei ole tuttu, on kyseessä siis uusin Microsofin Xbox One -sarjan pelikonsoli. Aikaisemmin Xbox One -konsoleita on tehty Xbox One, Xbox One S ja nyt tämä Xbox One X. Kaikissa näissä toimii täysin samat pelit joten millä tahansa Xbox Onella pystyy pelaamaan mitä tahansa Xbox Onen peliä.

Ostin aikoinaan Xbox Onen jonka myöhemmin päivitin Xbox One S -malliin. S-malli oli merkittävästi pienempi kuin alkuperäinen versio konsolista, siinä oli 4K Blu-Ray toisto ja jonkin sortin HDR-toiminnon parannus mikäli oikein muistan. Niin absurdilta kuin se kuulostaakin itselleni kuitenkin merkittävin hyöty S-malliin päivittäessä alkuperäisestä oli muuntajan puute. S-mallissa laitteessa oli sisäänrakennettu virtalähde ja siihen tarvitsi vain pistää töpseli pistorasiasta eikä lattialla pyörinyt jäätävän kokoista muuntajaa.

Xbox One X on kohtalaisen pieni konsoli

Xbox One X sitä vastoin on sitä vastoin jo merkittävästi suurempi harppaus eteenpäin myös sisuskalujensa osalta. Se on merkittävästi tehokkaampi kuin mikään aikaisempi pelikonsoli – ei siis pelkästään tehokkaampi kuin mikään aiempi Microsoftin pelikonsoli vaan siinä on siis tehoja enemmän kuin esim. Playstation 4 Prossa.

Koska kuitenkin tehot eivät merkitse käytännön elämässä yhtään mitään jos niitä ei käytetä tai ei käytetä oikein joten on tietenkin tärkeämpää että olemassa on pelejä jotka ottavat tehoista hyödyt irti.

Suurimmat edut Xbox One X:ssä on sen tehojen hyödyntäminen sitä tukevissa peleissä siten että ne pyörivät 4K-resoluutiolla, niissä on sulavampi ruudunpäivitys tai vaihtoehtoisesti kauniimpi visuaalinen tyyli muuten. Se miten tehoja hyödynnetään on täysin pelikohtaista. Kuitenkin myös nopeammat latausajat on ominaisuus mikä hyödyttää kaikkia.

Käyttöönotto

Käyttöönotto oli tässäkin aivan yhtä helppoa ja suoraviivaista kuin aiemmissa Xbox One -malleissa – tosin nykyään vielä entistäkin helpompaa kiitos uudistuneen käyttöjärjestelmän. Töpseli seinään, masiina käyntiin ja kone raksuttamaan päivityksiä. Perustietojen antaminen, oikean verkon valinta jne. Odotellessa asennuksen etenemistä oli nyt tullut mahdollisuus käydä asettamassa asetuksia konsoliin kännykällä netin kautta josta konsoli sitten kävi ne myöhemmin hakemassa. Näppärä ja kiva lisäominaisuus.

Takana olevat liitännät on vanhoja tuttuja

Kun päivitykset oli ajettu sisään oli aika pistää heti pelejä asentumaan. Kaivoin hyllystä Gears of War 4 -pelin jonka olin jo aiemmin ostanut ja jota pidin odottamassa siihen asti että saan tämän X-mallin hankittua.

Muutamia tunteja asennus sitten kesti sillä asennuksen lisäksi peli latasi netistä päivityksensä Xbox One X:lle. Peli asennettuna ja päivitettynä vie tilaa yli 100 gigaa joten ei ihme että asennuksessa kesti hyvä tovi. Odotellessa kerkesin latailemaan GameStopin diiliin kuuluneen PUBG:n sovelluskaupasta. Sitä pelailin muutamat rundit odotellessa pelin asentumista.

Gears of War 4:n asentumisen jälkeen vihdoin pääsin koettamaan kunnolla boksin tehoja hyödyntävää peliä ja voi pojat kuinka se näyttikään kauniilta. Huh huh.

Kuvankaappaus pelistä Gears of War 4. Näissä maisemissa alkaa odottamaan milloin Abbath syöksyy kitaransa kanssa alas vuoria vetämään legendaaariset raputanssit.

Kannattaa huomioida että kuvissa katsottuna pelit eivät näytä lähellekään yhtä kauniilta kuin pelatessa television kautta jossa on HDR-tuki. Pelatessa käytössä on HDR mutta näissä kuvissa olen laittanut ns. “normaalit versiot”. Ilman HDR-tukea värit ei välity samalla tapaa kuin miltä se oikeassa elämässä tuntuu.

Toinen huomion arvoinen seikka on että kuvat tässä blogissa on kutistettu ja pakattu JPG-muotoon kovalla kädellä joten osa kuvan yksityiskohdista katoaa siinä sivussa eikä näin ollen kuvankaappauksia kannata ottaa sellaisenaan esimerkiksi hyvästä kuvanlaadusta.

Tuntumat muutaman päivän jälkeen

Konsoli on ollut muutamia päiviä ja kokemukset on olleet positiiviset. Xbox One X tuntuu selkeästi harppaukselta eteenpäin ja sillä on miellyttävää pelata. Konsoli on aivan yhtä hiljainen kuin S-malli ja alkuperäinenkin joten on suoranainen insinöörityön taidonnäyte miten ihmeessä näin pieneen rautaan saadaan niin paljon tehoja tungettua ilman että laitteen tuuletin huutaa kuin sika kiimassa.

Näinä päivinä en voi kuin ihmetellä miksi missään ei myydä yhtä tehokasta PC-konetta joka on yhtä pieni, kaunis ja hiljainen kuin tämä ja johon voisi asentaa Steamin ja käyttää tällaista pelikoneena myös PC-pelaamisen maailmassa. Mieluummin tällaista pitäisin työpöydällä kuin järkyttävän isoa tietokonetta lattialla.

Ohjain toimii paristoilla joka on aivan käsittämättömän typerä ratkaisu

Kuitenkin pientä valittamistakin löytyy ohjaimen suunnalta. En tiedä mitä ihmettä Microsoftilla on mietitty kun ohjaimeen on laitettu mukaan paristot eikä vaihdettava akku. Paristot kuluvat yleisesti ottaen kohtalaisen nopeasti ja ne suotta kuormittavat ympäristöä.

Luulisi että ohjaimeen olisi mukaan heitetty vaihdettava akku jo ympäristösyistäkin kun niitä kuitenkin erikseenkin myydään, mutta kaikkea ei näemmä voi saada. Onneksi aikaisemmin omistamassani ohjaimessa olen ostanut jo vaihdettavan ja ladattavan akun joten otin akun siitä irti ja pistin tähän uuteen ohjaimeen. Täytynee kuitenkin ostaa vielä lisäohjaimeenkin erikseen tällainen akku jokin päivä.

Kaiken kaikkiaan konsoli on ollut hyvä käytössä, vaikkakin jostain syystä tallentamiani pelien kuvankaappauksia se oli hävittänyt vanhemmasta päästä, en tiedä onko asetuksissa vikaa vai jokin muu syy mutta sen jälkeen laitoin jo automaattisen kuvien lähettämisen päälle.

Koska käytössäni on 4K-televisio jossa on HDR-tuki on ainakin itselleni Xbox One X tuntunut hyvältä päivitykseltä. Kannattaa laitteelle ainakin antaa mahdollisuus mikäli Xbox pelikonsolina kiinnostaa lainkaan.

Hyvää alkanutta vuotta 2018!

Lunta tuli hieman Vantaallekin

Hyvää alkanutta vuotta 2018! Uusi vuosi vaihtui ja elossa yhä ollaan joten vuosi on siis alkanut sangen hyvissä merkeissä. Pääosin uuden vuoden vastaanotto tapahtui kämpällä hönöttäen kaverin kanssa, mutta tuli tuota pihallakin pyörähdettyä. Raketteja tuli nähtyä jonkin verran mutta eipä niitä hirveästi tullut jäätyä katsomaan.

Uutena vuotena ihmisillä on tapana tehdä lupauksia joka sinänsä on koomista sillä sama se on aloittaa muutokset elämässään mihin aikaan tahansa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Teinpä siis itsekin suunnitelmia tälle vuodelle.

Otin useampia suunnitelmia tälle vuodelle mitä rupean edistämään. Yksi suunnitelmista on että vuoden lopussa tilillä on oltava 10.000 euroa säästöjä. Toinen suunnitelma on että vuoden lopussa painon on oltava 80 kg tai alle, mieluummin tietenkin alle. Kolmas suunnitelma on että tänä vuonna pelaan vähintään 12 peliä läpi konsoleilla tai PC:llä.

Monet muut elämän suunnitelmat joita en tähän listaa tietenkin tukevat näitä isomman mittakaavan suunnitelmia, esim. teen kotona enemmän ruokaa ja syön monipuolisemmin ja terveellisemmin tukee kahta ensimmäistä aikomusta (säästää rahaa ja pudottaa painoa). Pelaaminen taas liittyy siihen että muistan ottaa aikaa itselleni ja harrastuksilleni sekä tietenkin se liittyy myös välillisesti oman elämän muihin isompiin suunnitelmiin.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, tehdään tästä hyvä vuosi!

Hyvää uutta vuotta!

Pasila

Vuosi alkaa vetämään viimeisiä hetkiään joten on aika kirjoittaa vuosikatsaus. Tavallisesti kuun lopussa olen tehnyt kuukausikatsauksen mutta koska joulukuu on menossa on sama tehdä kerralla katsaus koko vuoteen siitä mitä sitä tuli tehtyä ja millainen oli kulunut vuosi näin kokonaisuutena.

Elämän kiertokulkua

Kuluneeseen vuoteen mahtuu monenlaista tapahtumaa jotka kuuluvat enemmän tai vähemmän jokaisen ihmisen elämään – on ollut ristiäisiä, hautajaisia ja häitä. Kesä oli poikkeuksellisen vilkas hääkesä omassa tuttavapiirissäni sillä olin kaikkiaan kolmissa häissä joissa kahdessa olin jonkinsorttisena kuvaajana. Toisessa olin pääasiallisena kuvaajana ja toisessa olin ottamassa kuvia sitten ainoastaan kirkon ulkopuolella. Jännittäviä tapahtumia tällaiset!

Parit ristiäisetkin tuli nähtyä ja tulipa itsestäni myös sylikummi. Olen aikaisemminkin ollut kummina mutta en sylikummina joten uutta elämässä tuli sen suhteen taas koettua.

Teatterissa kävin alkuvuodesta

Kulttuuria, taidetta ja viihdettä

Vuoden aikana tuli jonkin verran käytyä keikoilla. Tänä vuonna tuli nähtyä ainakin Epica, Dark Tranquillity ja Deep Purple joten itselleni kovia artisteja on tullut nähtyä. Epican keikkaa tuli odotettua kauan ja hartaasti mutta odotus oli sen arvoinen. Epica toimii livenä aivan yhtä mainiosti kuin levyilläkin, mitä nyt lavakarisma ja positiivinen fiilis välittyy keikoilla aivan eri tavalla yleisöön. Levyiltä kuunneltuna bändiä saattaisi pitää synkempänäkin.

Lisäksi kertaalleen tuli käytyä myös teatteriesitystä katsomassa. Ei varmaankaan tekisi pahaa käydä katsomassa useamminkin. Ehkäpä ensi vuonna saan aikaiseksi käydä myös jossain oopperassa, sillä tänä(kään) vuonna en moista ole lähtenyt kokeilemaan.

Kävin myös katsomassa kaverini maalauksia Joensuussa olleessa näyttelyssä joten jonkinsorttista kulttuuria on myös taidenäyttelyiden osalta tullut koettua.

Alankomaista tulevan sinfonista metallia soittavan Epican vokalisti Simone Simons

Tänä vuonna sain aikaiseksi myös itse musiikin saralla aktivoitua sen verran että sain julkaistua uuden levyllisen pianomusiikkia artistinimelläni Painless Destiny. Levyn nimeksi tuli Silhouette ja se on kuultavana niin Spotifyssä, iTunesissa, Apple Musicissa ja ties missä muualla. Laitoin levyn joulun alla vihdoin myös Bandcampiin joten voit käydä kuuntelemassa sitä tuon linkin takaa ilmaiseksi.

Valokuvausta tuli harrastettua yhä (muutakin kuin ne hääkuvaukset) ja kesän aikana tuli myös hankittua uusi kamera, Panasonic Lumix GX80 joka oli alunperin tarkoitus olla kakkoskamerana ja kätevä reissukamerana. Rakastuin kuitenkin tuohon kameraan totaalisesti ja siitä on tullut ensisijainen käyttökamera lähes kaikkeen kuvaukseen. Suurin osa tässä blogissa (pl. tämä postaus) nähtävistä kuvista on otettu tuolla Panasonicilla joten se on ollut poikkeuksellisen hyvä ostos. Kameraa tulee käytettyä useita kertoja viikossa, toisinaan monia kertoja päivässä. Kesästä asti jatkuneen käytön perusteella voin sanoa että tämä on kamerana tähän mennessä paras jota olen omistanut.

Painoa pois

Painon muutos

Tänä vuonna havahduin myös siihen elämän realiteettiin että olen suhteettoman tuhdissa kunnossa. Koska ylipaino on haitallista terveydelle päätin asialle tehdä jotain eli rupesin pudottamaan painoa. Hommasin älyvaa’an jolla saan kännykälle synkronoitua painon tiedot langattomasti. Tämä on näppärä koska vaaka toimii tietenkin normaalina vaakana mutta helpottaa myös painotietojen seuraamista. Pidän siitä että asiat menee helposti ja tällä vaa’alla ainakin iPhonen kanssa on asiat toiminut kivasti.

Kuten yllä olevasta kuvasta voi havaita, on painoa tullut alas jo yli 10 kiloa. Tänään aamupaino oli 99,3 kg eli ainoastaan 200 g vähemmän kuin viime kuun lopussa mutta koska olen seurannut painoa joka päivä tiedän että asiassa ei ole mitään syytä paniikkiin sillä keskimäärin paino on ollut koko kuun ajan alempana, yksittäisiä poikkeuksia on puolin jos toisin ollut. Ja kuitenkin, 200 g vähemmän on sekin parempi kuin 200 g enemmän.

Olen pudottanut painoa aikaisemmin ns. “normaalisti” eli en vain mussuta sapuskaa niin järjettömiä määriä. Sen jälkeen koetin noin kuukauden tai pari pätkäpaastoa ja nyt olen siirtynyt ns. oikeaoppisempaan ravintosuositukseen. Käytännössä nyt olen syönyt aamupalan, potentiaalisen välipalan, päivällisen, toisen välipalan, illallisen ja iltapalan. Tälläkin metodilla painoa on tullut alas joten enemmän se tolkku siinä mitä ja miten paljon sinne suuhunsa tavaraa mättää on merkittävämpää kuin moni muu asia.

Olutmaistelun maailma

Eri oluita tuli nautittua myös baareissa

Kuten tästä blogista on voinut lukea, olen alkanut tämä vuonna myös maistelemaan eri oluita. Tähän blogiin eri olutarvosteluita on kerennyt jo kertymään kuluneen vuoden aikana 24 kappaletta. Toki useita muitakin oluita olen maistanut mutta en ole vielä arvosteluita kerennyt tekemään.

Eri oluiden maistelu on kyllä laajentanut makumieltymystä hyvin erilaiseen suuntaan. Täytynee jokin kerta ensi vuoden puolella arvostella myös näitä “peruskaljoja” (lue: Koff, Karjala, Olvi jne.) ja kirjoittaa niistä arvostelu sillä laajemmin eri oluita maisteltua huomaa että monet perusbisset on aivan karmeaa kuraa.

Tänä vuonna on tullut löydettyä monia hyviä oluita ja ainakin Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen ja Schneider Weisse Tap 6 Unser Aventinus on niitä joita kannattaa jokaisen oluen ystävän testata.

Isoja ja pienempiä muutoksia elämässä

Kuten blogia aktiivisemmin seuranneet ovat havainneet on tähän vuoteen mahtunut myös todella suuria elämänmuutoksia muitakin. Isoimpana tietenkin on oman asunnon ostaminen. Olen asunut vuokralla jo hyvin kauan ja Deep Purplen keikkaa ennen tuli rupateltua työkaverin kanssa missä hän asuu jne. Sen keskustelun seurauksena jotenkin jäi itselle hieman takaraivoon mietityttämään että pitäisiköhän itsekin harkita joskus omistusasuntoa. Ajattelin että tuskinpa pankki lainaa moiseen myöntäisi kun yksinasuva jne. mutta samapa tuo oli laittaa hakemus sisään. Pankki sitten myönsikin lainan ja asuntoa tuli lähdettyä etsimään.

Ensimmäinen oma kotini

Asunto jossa nyt asun on ensimmäinen ja ainoa jota kävin edes katsomassa. Mietin että käyn muitakin katsomassa mutta sitten tulin tulokseen että “Mitä pitkistyy sitä mutkistuu” kuten edesmenneellä isoäidilläni oli tapana sanoa. Ja tottahan se, paskaako sitä vatuloimaan kun kerta good enough is good enough. Tuumasta siis toimeen ja muutama viikko myöhemmin olin jo muuttanut pois entisestä asunnosta, tehnyt sen loppusiivouksen ja muuttanut omaan asuntoon. Asiat tapahtuu kun ne laittaa tapahtumaan.

Asunnon ostamisen lisäksi isohko muutos oli myös työpaikan vaihto. Työpaikkoja on tullut vuosien mittaan toki vaihdettua sen verran monesti että sinänsä tämä ei ole iso muutos, mutta toivon mukaan nyt olisi sitten sellainen työpaikka että asiat toimisivat jatkossakin hyvin ja pystyisin olemaan vuosia tässä paikassa. Aika näyttää!

Kuluneena vuonna hankin myös auton alleni pitkästä aikaa joten taas on mahdollisuutta pärräillä pitkin maita ja mantuja. Käytännössä ajamisen määrä on vähentynyt vuosien mittaan merkittävästi ja ei nykyään huvikseen tule ajettua kovinkaan paljoa. Elämässä on niin paljon muutakin tekemistä ja aikaa rajoitetusti joten valitettavasti hupiajeluita joutuu sen vuoksi rajoittamaan.

Muuta pientä sälää ja kohden uutta tulevaa

Kuluneen vuoden tammikuussa oli lunta – tuleeko myös ensi vuonna?

Vaikka tässä vuosikatsauksessa olen tietenkin listannut vain isompia tapahtumia on arki tietenkin ollut hyvin toisenlaista. Arki on tavallista menen töihin, tulen kotiin, näen kavereita, pelaan tai harrastan jotain muuta -tyylistä tuttua ja turvallista rutiinia.

Pelaamisen suhteen olen tänä vuonna kerennyt tahkoamaan läpi How Long To Beat -sivuston mukaan 24 peliä joista 10 Xbox Onella, 7 Playstation 4:llä, 6 PC:llä ja yhden Xbox 360:lla. En tiedä onko tuossa tilastossa laskettu mukaan se että olen pelannut Call of Duty: Infinite Warfaren läpi pariin kertaan. Kuitenkin yli 20 peliä olen läpi pelannut ja sen lisäksi myös CS:Gota olen kerennyt tahkoamaan jonkin verran.

Kokonaisuutena siis tämäkin vuosi on ollut hyvä ja tapahtumarikas. Monia tavallisia arkisia asioita on mahtunut ja onpa tämä blogikin vasta kesällä tehnyt paluun linjoille tauon jälkeen joten aktiviteettiä on elämässä riittänyt niin töissä kun vapaa-ajallakin.

Olkaahan varovaisia rakettien kanssa ja muistakaa terve tolkku 🙂

Oikein mukavaa pian alkavaa vuotta kaikille!