Aleksin Blogi

Category: Elokuvat

  • Leffalauantai: Evolution (Evoluutio)

    Harry Block (Orlando Jone) ja Ira Kane (David Duchovny)

    Evolution (IMDB) joka suomennettuna on käännetty suoraviivaisesti muotoon Evoluutio on Ivan Reitmanin ohjaama komediallinen sci-fi vuodelta 2001. Pääosarooleissa nähdään David Duchovny, Orlando Jones, Julianne Moore sekä Seann William Scott.

    Avaruudesta tipahtaa maahan asteroidi. Lähialueella opettajana toimivat Ira Kane (David Duchovny) ja ja Harry Block (Orlando Jones) lähtevät katsomaan tapahtumapaikkaa ja ottavat samalla näytteitä. Mikroskoopilla tutkiessa näytteistä paljastuu että asteroidin mukana on tullut solurakenteeltaan jotakin maan asukkaille entuudestaan tuntematonta elämänmuotoa.

    Mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee kuitenkin se kuinka nopeasti löydetyssä näytteessä tutkijat havaitsevat muutoksia kehityksessä. Siinä missä evoluutioteoriassa on puhuttu sadoista miljoonista vuosista on näiden solujen kohdalla samanlainen kehitys havaittavissa muutamissa tunneissa.

    Evoluutio alkaa ottamaan nopeasti huolestuttavan kehityssuunnan ja pian ihmisten on reagoitava vieraan lajin kehittymiseen voimakeinoilla.

    Allison (Juliannne Moore)

    Evolution on kepeä sci-fi elokuva jossa on jätetty paljon tilaa komediallisille elementeille. Harmillista kyllä komediallinen anti tuntuu väsähtäneeltä, levottomalta ja viitekehykseensä sopimattomalta irroittelulta joka ei kovin usein jaksa naurattaa. Tyyliltään huumori olisi sopinut kenties American pien tyylisiin komedioihin, mutta aikuisten maailmaan sijoittuvassa elokuvassa tämänkaltainen huumori ei vain uppoa.

    Viihteelliseltä arvoltaan tämä oli keskinkertaista tasoa, eli se on helposti katsottava elokuva jossa kaikki elokuvalta vaadittavat peruselementit on kunnossa. Sen jaksaa helposti katsoa kerran tai vaikka jossain seurassa toistamiseenkin, mutta mitään kepeää viihdettä suurempaa siitä ei löydä. Eipä sillä, kepeillä ja viihteellisillä elokuvilla on oma aikansa ja paikkansa ja tämä sopii niihin hetkiin kun haluaa vain katsoa jonkin sopivan harmittoman mutta viihdyttävän filmin.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 118 180 annettuun ääneen”]6,1/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Legally Blondes 3 (Blondien kosto)

    Annie ja Izzy (tai Izzy ja Annie)

    Legally Blondes (IMDB) joka suomalaisittain tunnetaan myös nimellä Blondien kosto on Savage Steve Hollandin ohjaama koko perheen komedia vuodelta 2009. Sen pääosarooleissa nähdään Milly Rosso, Becky Rosso, Brittany Curran, Christopher Cousins sekä Bobby Campo.

    Tarinan keskiössä on sisarukset Annie (Milly Rosso) ja Izzy Woods (Becky Rosso) jotka muuttavat isänsä kanssa englannista yhdysvaltoihin uusiin kuvioihin. Tytöt pääsevät siellä osittaisella stipendillä opiskelemaan hienoon ja arvostettuun kouluun jonka hienous valitettavasti jää elitistisen snobeilun asteelle ja koulumaailman raadollisuus tulee sisaruksille pian tutuksi.

    Sisarukset saavat nopeasti huomiota vastakkaisen sukupuolen edustajilta eikä heidän saamansa huomio jää myöskään rikkaalta ja suositulta Tiffanyltä (Brittany Curran) huomaamatta. Alussa kylmäkiskoisesti käyttäytynyt Tiffany päättää noudattaa “pidä ystävät lähelläsi mutta viholliset lähempänä” -periaatetta ja pian hän ja sisarukset liikkuvat yhdessä. Vähitellen Tiffanyn petollisuus valkenee sisaruksille ja lopulta kamppaillaankin jo koulun sisäisen oikeusistuimen kautta kuka lopulta ansaitsee erotuksen koulusta ja kuka ei.

    Tiffany (Brittany Curran)

    Legally Blondes on jollain muotoa jatko-osa elokuville Legally Blonde sekä Legally Blonde 2: Red, White & Blonde. Mikäli aikaisempia osia ei ole nähnyt on tämä omana itsenäisenä elokuvanakin toimiva elokuva ainakin sen suhteen että liiaksi historiatietoa ei tarvitse olla. Yksittäiset viittaukset aikaisemmissa elokuvissa Reese Witherspoonin tähdittämään Elle Woodsiin ei ilman aikaisempia osia aukene, mutta tällä ei ole tämän elokuvan kannalta suuremmin merkitystä.

    Tarinassa on kaksi stereotyyppistä hieman yksinkertaisen ja naiivin oloista teiniblondia jotka kuitenkin shoppailun ja kaupoissa alennuksia hakiessaan ulkonäköään hyödyntävien toimintamalliensa takaa paljastuvat lopulta sympaattisiksi, fiksuiksi ja osaaviksi oppilaiksi. Hahmojen korostetun stereotypiset luonteet bimbomaisella olemuksellaan voi helposti käydä rasittamaan, mutta mikäli jo alunperin on asennoitunut sen mukaisesti on tämä kuitenkin helppoa hyväksyä lajityyppinsä olennaisena piirteenä.

    Viihteelliseltä arvoltaan tämä on mukiinmenevä elokuva jonka jaksaa katsoa kerran tai pari mikäli aivoilleen haluaa antaa lepotauon turhalta pohdinnalta. Elokuvalliselta anniltaan mitään mestariteosta ei tästä kannata lähteä etsimään, mutta mikäli mitkään teinikomediat edes jollain tapaa itselleen toimii on tämä lajityypissään keskinkertainen tuotos. Omaan makuuni tämä ainakin toimi kepeänä hyvän mielen hömppäelokuvana.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 4843 annettuun ääneen”]3,7/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Deuce Bigalow: European Gigolo (Deuce Bigalow – Koko euroopan gigolo)

    Deuce Bigalowin roolissa nähdään Rob Schneider

    Deuce Bigalow: European Gigolo (IMDB) on amerikkalainen vuonna 2005 julkaistu komedia. Ohjauksesta on vastannut Mike Bigelow ja pääosarooleissa nähdään Rob Schneider, Eddie Griffin, Jeroen Krabbé sekä Hanna Verboom.

    Tarinassa kerrotaan Deuce Bigalowista (Rob Schneider) joka lähtee Amsterdamiin miesprostituioitujen sutenöörinä toimivan ystävänsä T. J. Hicksin (Eddie Griffin) luokse. Eräänä iltana Deuce löytää kadulta sammuneeksi luullensa tunnetun miesprostituoidun jota T. J. Hicks on koettanut saada palkkalistoilleen. Deuce kuljettaa tuon prostituoidun selviämään T. J.:n veneelle, mutta siellä selviää että prostituoitu ei olekaan sammunut vaan hänet on tapettu kuten aikaisemmin moni muukin gigolo.

    T. J. päättää hankkiutua ruumista eroon huomaamattomasti mutta huonolla menestyksellä. Pian hänen kuvansa komeilee lehtien kansissa ja hän on poliisien etsimä henkilö. Deuce päättää auttaa ystäväänsä ja lähtee selvittämään kuka todellisuudessa on tämän ja monen muun alueella tapetun gigolon todellinen tappaja.

    Eva (Hanna Verboom)

    En ole aikaisempaa vuonna 1999 julkaistua Deuce Bigalow: Male Gigolo elokuvaa nähnyt joten en pysty arvioimaan olisiko tästä jatko-osasta saanut enempää irti mikäli jonkinlaista kosketuspintaa olisi päähenkilöön ollut jo entuudestaan. Ainakin itsenäisenä elokuvana katsottuna tämä tuntui hieman keskinkertaista heikommalta komedialta joka yrittää olla hauska ja siinä on hupaisiakin piirteitä, mutta se ei silti onnistu missään vaiheessa naurattamaan. Myönnettäköön silti että teini-ikäisenä tämän filmatisoinnin huumori olisi vielä saattanut itseänikin naurattaa, joten on mahdollista että en vain enää kuulu sopivaan kohdeyleisöön.

    Elokuvan seksuaalissävytteinen huumori on onnistuttu toteuttamaan huonosti eikä se tunnu sopivan tunnelmaan oikein missään vaiheessa. Siinä missä American Piessä ja monessa muussa high school -maailmaan sijoittuvassa teinikomediassa seksuaalissävytteinen huumori yleensä toimii sillä ne sopivat ympäröivään viitekehykseensä luonnollisena osana tarinaa, ei samaa valitettavasti voi sanoa tämän elokuvan kohdalla. Sutenööri, Deuce sekä gigolot tuntuvat kaikki irtonaiselta ympäröivään miljööseen nähden eikä tämän tason huumori tunnu luonnolliselta osalta siinä ympäristössä mihin se on sijoitettu, joten lopulta jäljelle jää vain huumoria joka ei naurata sillä se ei sovi tunnelmaan.

    Lisäksi tarinaan päälle liimatun tuntuinen elämänfilosofia missä Deuce taistelun tiimellyksessä valistaa mitä nainen todellisuudessa haluaa sen sijaan mitä gigolot luulevat naisten haluavan tuntui täysin tarpeettomalta lisältä jättäen mielikuvan olisiko elokuvaan haluttu saada jotain syvällisempääkin opetusta sekaan siinä kuitenkaan kunnolla onnistumatta.

    Komedia joka ei naurata ei ole yleensä järin hyvä elokuva muutenkaan eikä tämäkään tee poikkeusta. Tavalliset elokuvalliset elementit olivat kyllä toimivaa tasoa eikä ohjaus, näyttely tai mikään muukaan sellainen jäänyt häiritsemään, mutta huonosti toteutettua huumoria ne eivät kuitenkaan pelasta. Kyllä tämän kerran katsoo, mutta ei tätä mitenkään kovin hyvänä pysty pitämään.

    Arvosana: 4/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 47 886 annettuun ääneen”]4,7/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Rambo

    John Rambon roolissa nähdään Sylvester Stallone

    Rambo (IMDB) on Sylvester Stallonen ohjaama toimintaelokuva jossa hänet myös nähdään elokuvan päähenkilönä John Rambona. Muissa merkittävissä rooleissa nähdään Julie Benz, Paul Schulze, Matthew Marsden ja Graham McTavish.

    John Rambo on entinen Vietnamin sodassa mukana ollut taistelija. Nykyisellään hän elää Thaimaassa rauhaisaa elämää, kerää käärmeitä viidakosta muiden tilauksesta ja elämä on kohtalaisen tasaista. Eräänä päivänä hänen luokseen tulee ryhmä lähetystyötä tekeviä uskovaisia jotka tahtoisivat päästä Johnin kyydillä Burmaan.

    John ei innostu ajatuksesta, mutta ryhmässä mukana olleen Sarahin (Julie Benz) suostuttelemana hän lähtee viemään seurueen sisällissodan kourissa olevaan maahan ja palaa takaisin kotiinsa. Myöhemmin hänen luokseen tulee pastori joka kertoo että hänen viemästään ryhmästä ei ole enää kuulunut mitään. Uusi reissu on jälleen edessä mutta tällä kertaa matkaseurueena on palkkasotureita joiden tehtävänä on pelastaa lähetystyöntekijät mikäli he ovat yhä elossa.

    Rambo itsekään ei jää Burman puolella laivalleen peukaloita pyörittämään ja odottamaan että palkkasoturit hoitavat homman kotiin, joten pian palkkasotureiden mukana on yksi ylimääräinen taistelija joka on valmis näyttämään kuinka vihamielisten sotilaiden kanssa neuvotellaan asioista aseita laulattaen.

    Sarah (Julie Benz)

    Viihteelliseltä arvoltaan Rambo on mukavan suoraviivaista aivot narikkaan -tason toimintaa jonka katsottuaan ei tarvitse kovin syväluotaavaa analyysiä tehdä saadakseen siitä jotain irti, joten omassa lajityypissään se toimii yhtä hyvin kuin ketsuppi makaronissa.

    Kuten yleensä muutoinkaan tämän tyylilajin elokuvissa ei tarina ole sen vahvinta antia. Se on mutkaton ja monin paikoin kliseinen mutta sellaisenaan täysin asiansa ajava. Sitä vastoin toimintaa tarinassa riittää kun aseilla jaetaan oman käden oikeutta ja ruumiiden määrää kasvatetaan sellaista tahtia että laskuissa ei enää kerkeä pysymään.

    Yllätyin kuinka paljon verta lensi ja kuinka paljon väkeä kaatui, mutta onneksi kumpikaan piirteistä ei tuntunut tarpeettoman yliampuvalta omassa lajityypissään. Liiallisella raakuudella on vaarana lähteä muovautumaan splatteriksi ja tarpeettoman suurella ruumiiden määrällä helposti hakeudutaan absurdiutensa vuoksi jo mustan komedian puolelle mutta onneksi näihin tyylisuuntiin ei kuitenkaan tahattomasti ajauduttu.

    Ohjaus oli pääpiirteittäin selkeää ja toimivaa, mutta nopeammissa kohtauksissa mentiin paikoitellen omaan makuuni suhteettoman lyhyillä leikkauksilla jotka lähinnä luovat hämmentyneen katsomakokemuksen josta ei tiedä mitä juuri tapahtui. Kuitenkin suurimmaksi osaksi Stallonen ohjaus toimi ilman sen suurempia valituksia.

    Omaa korvaani ilahdutti hyvin toteutettu surround-äänimaailma joka lisäsi toiminnan tuntua ja helpotti tunnelmaan pääsemistä.

    Kokonaisuutena Rambo on lajityypissään toimiva elokuva joka viihdyttää niitä jotka tästä tyylilajista pitävät, mutta ei kuitenkaan ole niitä elokuvia joka kovin monella toimisi porttihuumeena toimintaelokuvien genreen.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 214 984 annettuun ääneen”]7,0/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Aliens (Aliens – Paluu)

    Ellen Ripleyn roolissa nähdään Sigourney Weaver

    Aliens (IMDB) joka suomennettuna on kulkenut nimellä Aliens – Paluu on vuonna 1986 julkaistu toiminnallinen science fiction -elokuva jonka on ohjannut James Cameron. Pääosarooleissa nähdään Sigourney Weaver, Michael Biehn sekä Carrie Henn.

    Tarinassa kerrotaan kuinka aikaisemmasta vuoden 1979 Alien-elokuvasta tuttu Ellen Ripley (Sigourney Weaver) löydetään aluksestaan avaruudesta syväunikapselista. Pelastajien toimesta hän saa kuulla olleensa syväunessa 57 vuotta, joten aikaa on kulunut jo niin kauan että hänen matkalle lähdettyään 11-vuotias tyttärensä on kerennyt jo menehtymään suhteellisen vanhalla iällä.

    Ripley joutuu tekemään selkoa erinäisille tahoille avaruusmatkastaan ja siitä miksi hän on aiheuttanut niin suuret tuhot omalla komennuksellaan. Hänen kertomuksiaan vaarallisista avaruuden muukalaisista ei oteta asiaankuuluvalla vakavuudella ja niinpä Ripley menettää toimilupiaan.

    Vähän tämän jälkeen ääni kellossa jostain syystä kuitenkin muuttuu ja Ripley pyydetään mukaan neuvonantajan roolissa merijalkaväen joukkojen mukaan planeetalle jossa aikoinaan oli alieneita. Kuitenkin nyt siellä on jo useita kymmeniä ihmisperheitä eikä vaaraa pitäisi olla, mutta vähitellen käy ilmi että alienit eivät ole kadonneet minnekään ja pian käydään jälleen taistelua hengissä säilymisestä.

    Ei-toivottu matkalainen ilmaantuu

    Aliens-elokuvan julkaisusta tulee vierähtäneeksi tänä vuonna jo 34 vuotta, mutta vielä tänäkin päivänä se tuntuu tuoreelta ja toimivalta elokuvalta jota ajan hammas ei ole purrut armottomasti. Tämänkaltaisessa elokuvassa alieneiden ulkonäkö ja olemus on suhteellisen tärkeässä roolissa rakennettaessa tunnelmaa vastenmielisestä ja kammottavasta muukalaislajista, joten tätä tausta vasten peilaten oli ilahduttavaa havaita että erikoistehosteet eivät olleet menettäneet teräänsä vaan ne olivat yhä näyttävät.

    Moniin nykyisiin toiminnallisiin sci-fi elokuviin nähden elokuvan ikä on kuitenkin helppoa havaita elokuvan rytmistä ja kasvutahdista. Siinä missä monessa modernissa elokuvassa siirrytään suhteellisen nopeasti toimintaan oli tässä ensin pidemmän aikaa tarinan ja miljöön rakentamista ennen kuin alkaa toiminnallinen osuus missä aseiden lippaita tyhjennetään kovemmalla tahdilla kuin LIDLissä alelaarin sandaaleita. Itse pidän enemmän tämänkaltaisesta hitaammasta tarinan rakentamisesta missä toiminnalliset osuudet saavat seesteisten osien luoman kontrastin vuoksi enemmän painoarvoa.

    Pääsääntöisesti Aliens on jokaisella osa-alueellaan onnistunut teos, mutta silti itseäni kävi jonkin verran tympäisemään merijalkaväen sotilaiden kliseinen machoilu ja tosipaikan tullen epäonnistuminen. Myönnettäköön että en ole niin paljoa nähnyt tätä vanhempia elokuvia että osaisin arvioida olisiko tämä ollut häiritsevä piirre julkaisuvuotenaan, mutta näin vuonna 2020 katsottuna kyseiset hahmot tuntuvat lähinnä turhanpäiväisiltä täytteiltä joiden kohtalon voi jokainen katsoja melkoisella todennäköisyydellä arvata oikein.

    Joidenkin hahmojen rasittavuudesta ja monin paikoin arvattavuudetaankin huolimatta Aliens on viihdyttävä elokuva joka jokaisen sci-fi-elokuvista pitävän on syytä nähdä ainakin kerran elämässään.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 638 436 annettuun ääneen”]8,3/10[/simple_tooltip])