Astiastoon täydennystä

Uusia olutlaseja perjantaipullo-postauksia varten

Kuten tästä blogista on voinut havaita, olen kirjoitellut perjantaisin ns. perjantaipullo-blogipostauksien sarjaa. Serkun kanssa viime kuun puolella tuli rupateltua aiheesta ja hän mainitsi että erilaisille oluille on olemassa erilaisia laseja joista ne nautitaan. Tottahan tuo mutta enpä ollut tuota tullut aikaisemmin edes ajatelleeksi. Asiaa kun miettii niin kyllähän baareissakin kun ottaa eri oluita ne saa erilaisista laseista, joten pitihän se itsekin sitten lähteä kaupungille etsimään josko erilaisia laseja löytyisi.

Stockmannilla oli useampia erilaisia ja omaksi onnekseni myös yksi paketti joka sisälsi blogipostauksen alussa näkyvät neljä erilaista olutlasia erilaisille oluttyypeille. Kaksi seuraavaa perjantaipullo-postausta on vielä kuvattu Iittalan olutlasissa, mutta jatkossa myöhemmin tulee myös näitä uusia olutlaseja käytettyä.

Uunivuoka tulevia kokkailukeskiviikkoja varten

Tässä kuussa blogissa alkaa myös uusi postaussarja, Kokkailukeskiviikko johon tulen postailemaan erilaisia kotona tekemiäni ruokia. Ensimmäinen aihepiirin postaus on tulossa huomenna, joten mikäli ruoanlaitto kiinnostaa niin kannattaa käydä kurkkaamassa mitä eksoottista olen onnistunut kehittämään.

Kirjoitin näitä Kokkailukeskiviikko-postauksia valmiiksi muutaman jo viime kuun puolella ja niitä kirjoitellessa tuli tunne että olisi tarvetta saada muutama uusi astia.

Ensimmäinen tarve oli kuvassa näkyvälle uunivuoalle. Kokkaillessa kotona tuli fiilis että jotain voisin laittaa myös uunissa, mutta koska kotonani ei ollut uunivuokaa en vielä sellaisia ruokia ole päässyt tekemään. Ehkä kuitenkin joku päivä, sillä enää se ei jää oikeanlaisen astian puutteesta kiinni.

Valkoinen lautanen. Astia jota olen kaivannut kun olen kirjoittanut huomenna alkavaa Kokkailukeskiviikko-blogipostauksien sarjaan tulevia tekstejä.

Toinen astia jota kovasti kaipasin oli siisti ja yksinkertainen valkoinen matala lautanen. Käytössäni on ollut iso vihreä lautanen, mutta siitä on jäänyt itselle vähän sellainen fiilis että se ei sovi monen ruoan kanssa sillä ruoan väri ei pääse oikeuksiinsa sen kanssa. Tiedän, päivä päivältä alkaa myös itsestäni tuntumaan että tämä blogi on muuttumassa Aleksin kermaperse-elitistiblogiksi missä litkin punaviiniä pikkusormi pystyssä samalla kun katselen ranskalaisia mustavalkoisia taide-elokuvia missä hipit hyppivät trikoissa samalla kun orkesteri soittaa taustalla klassista musiikkia… Noh, toivottavasti ei vielä ihan siihen mennä 😉

Esimerkiksi valkoinen lautanen sopii kuitenkin vihreää lautasta merkittävästi paremmin silloin kun laittaa kurkkua tai salaatinlehtiä annokseen. Vihreällä lautasella niiden väri ei tuo yhtä esteettisesti miellyttävää kokemusta kuin valkoinen lautanen, joten jotain jää vain puuttumaan. Ehkäpä annoksista saan jatkossa edustavamman näköisiä. Toki ei annokset maagisesti kauniimmiksi muutu, mutta ainakin ruoan värit pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

Uusi syntikkataso

Serkkuni tekemä syntikkataso on näppärä käytännöllisyyden ja siisteyden tuomisessa harrastuksiin

Tuli joitain toveja takaperin serkkuni kanssa puheeksi jossain keskustelussa ohimennen liukukiskot. Siitä sitten puheeksi tuli että itselleni olisi kätevä jos olisi liukukiskoilla oleva syntikkateline.

Aikaisemmin syntikka on ollut välillä pöydällä, mutta se vie liian paljon tilaa pöydältä ollakseen kätevä, sillä esimerkiksi kuvassakin näkyvät kaiuttimet jäävät sitten ikävästi sen taakse. Kaiuttimet olisi pitänyt nostaa aina jotenkin korkeammalle jotta ne eivät jäisi syntikan taakse, ja vaikka sen olisikin ratkaissut ostamalla kaiuttimille pienet jalustat (jotka on kyllä tarkoitus joskus ostaa muutenkin), ei se olisi ratkaissut kuitenkaan tilankäytöllistä ongelmaa. Syntikka vie tilaa pöydältä kohtalaisen paljon ja silti audio interface olisi kuitenkin jäänyt sen taakse.

Kauan sitten takaperin olen käyttänyt pöydän päälle väsäämääni telinettä joka on kanssa siisti ja käytännöllinen, mutta se ei toimi nykyisen tietokoneeni kanssa järkevästi. Tai toimisi jos en olisi näin pätkä. Ongelmaksi siinä muodostui korkeus. Koska iMaccini on 27″ on se sopivalla korkeudella jos istun penkillä normaalisti. Kuitenkin kun mäkin + kaiuttimet nostaa pöydän pinnasta parikymmentä senttiä korkeammalle ei se enää ole millään muotoa ergonominen asento itselleni, sillä joudun katsomaan jo ylöspäin. Koska oletettavaa on että en enää pituutta kasva ja korkeammalla penkillä ei enää jalat yllä lattiaan, voi helposti päätellä että tämän nykyisen pöydän ja tietokoneen kombinaatiolla pöydän päälle tuleva teline ei ole järkevä jos ei halua rasitusvammaa niskaansa.

Serkkupoika sitten teki taitavana puutöiden taitajana meikäläiselle kuvassa näkyvän syntikkatelineen. Nyt on kätevästi syntikka aina pöydän alla piilossa kun sitä ei käytä, ja sen saa kiskaistua soitettavalle etäisyydelle aina tarvittaessa.

Iso hyöty käytännöllisyyden lisäksi on tietenkin telineen asunnon siisteyteen tuoma positiivinen vaikutus, sillä enää syntikka ei ole nurkissa pyörimässä edessä, vaan sen saa pois silmistä ja pois mielestä silloin kun sitä ei käytä.

Uusi DVD-hylly saapui

Pienen hyllykaupan valmistama DVD-hylly samasta paikasta tilaamani CD-hyllyn vieressä.

Olen aikaisemmin tilannut Pienestä hyllykaupasta itselleni CD-telineen johon mahtuu noin tuhat levyä. Koska tuote on ollut hyvä ja siisti, päätin tilata samasta paikasta myös elokuvilleni ja peleilleni hyllyn. Perjantaina sitten tuo hylly saapui illasta kotiinkannettuna, ja täytyy sanoa että olen kyllä tyytyväinen tähänkin tuotteeseen.

Yhteen hyllyriviin mahtuu n. 60 DVD-koteloa ja hyllyjä on yhdeksän, joten tuohon mahtuu näppärästi yli 500 tuotetta. Naiivisti ajattelin että sinne mahtuu hyvinkin iso määrä leffoja sen jälkeen kun ensin olen pelit laittanut hyllyyn, mutta hyllyä täytettäessä tajusin että omistan konsolipelejä jo niin paljon että hylly tulee lähes täyteen jo pelkästään peleistä. Heh. Kerrankos sitä ihminen erehtyy.

Hyllyistä seitsemän meni suoraan konsolipeleille joista suurin osa meni Xbox 360:n peleihin. Lisäksi PS2:n pelejä oli kiitettävästi ja ne ottavat kanssa paljon tilaa. Eipä siinä, pääasia että tuotteet kaikki mahtuivat ja vielä jäi tilaa muillekin tuotteille.

Lopun hyllystä varasin BluRay-elokuville ja vampyyrileffoille. Hyllyyn jäi vielä tilaa useammalle kymmenelle tuotteelle, joten pelikirjaston karttuessa ei heti tarvitse olla uutta hyllyä tilaamassa. Täytynee tosin jossain vaiheessa harkita vielä erillisen hyllyn teetättämistä myös vain ja ainoastaan elokuvia varten. Hyllyt kuitenkin tuovat merkittävästi siisteyttä asuntoon kun levyt eivät pyöri kaapeissa. Samoin tuotteita on helpompaa selata kun ne ovat aivan käden ulottuvilla.

Kuvassa hyllystä huomaa että yläpää telineessä on eri kohdassa kuin CD-telineen yläpää. Tämä johtuu siitä, että lattiat ei asunnossani ole kovin suorat enkä halua tuotetta kiinnittää seinään, sillä asun vuokra-asunnossa. Käytännössä kuitenkin kaatumisen vaaraa ei ole, koska tuote on suorassa jos katsoo sitä käytävän suunnasta. CD-hylly nojaa lattiassa hieman takakenossa jonka vuoksi kuvassa hyllyt eivät ole joka paikassa täysin suoran näköisesti. Lattian epätasaisuudesta johtuvan heiton voisin toki korjata jossain vaiheessa laittamalla CD-hyllyn alalaitaan taakse hieman paperia tai jotain jolloin tuotteet olisivat vierekkäin samassa linjassa, mutta koska asialla ei ole merkitystä niin en luultavasti saa aikaiseksi.