Kokeilussa: Pelican Rouge Original Blend -kahvi

Pelican Rouge Original Blend

Kaupasta tarttui jälleen matkaan kahvia jollaista en muista aikaisemmin maistaneeni enkä ainakaan ole maistanut siten että olisin siitä tänne kirjoittanut, joten kirjoitetaan lyhyesti kokemukset.

Pelican Rouge on pitkän historian omaava paahtimo. Sivujen mukaan historia juontaa juurensa 1800-luvulle Belgian Antwerpeniin jossa 1863 Joseph van Leckwijk perusti poikineen kahvipaahtimon joka toimitti asiakkailleen valmiiksi paahdettua kahvia.

Kahvia ja juoma-automaatteihin saatavia ratkaisuja tarjolla on ollut 1970-luvun alkuvuosista asti. En tiedä koskeeko tämä vain Suomea sillä tästä 1970-luvusta ei firman englanninkielisillä sivuilla ole mitään mainintaa.

Pelican Rougen Original Blendiä myydään normaaleissa hyvin varustetuissa ruokakaupoissa joten maistaakseen tätä ei tarvitse olla erikoishipsteri ja lähteä koluamaan kahvikauppoja.

Purut näyttävät samalta kuin lähes kaikissa muissakin

Tärkein kriteeri itselleni kahvia nautittaessa on tietenkin maku, joten positiivisesti tästä kahvista onneksi löytää sen tärkeimmän. Maku on pehmeän miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Paahtoaste on 2 joten miedon pehmeä maku varmaankin selittynee sillä. En tosin ole mikään kahviekspertti joten en varmaksi osaa sanoa. Tätä on kuitenkin helppoa siemailla kuppi jos toinenkin ja tätä voi mieluusti tarjota myös normieille.

Hintaa pussilla näyttäisi K-Ruoka nettisivuilla olevan 4,65 eur joten hintansa puolesta kahvi menee peruskahvien (Juhla Mokka, Presidentti jne.) hintaluokkaan.

Peliarvostelu: Crysis 2 (PC)

Intiaaneja lähistöllä

Iästään huolimatta kaunis peli vielä nykyään

Crysis 2 on vuonna 2011 julkaistu ensimmäisen persoonan kuvakulmasta koettava science fiction ammuntapeli. Sen on kehittänyt saksalainen Crytek ja julkaissut Electronic Arts. Peli on saatavana PC:lle, Xbox 360:lle sekä Playstation 3:lle.

Crysis 2 on pelisarjan kolmas julkaistu peli. Samassa sarjassa on nähty aiemmin Crysis sekä Crysis Warhead.

Tarinallisesti Crysis 2 on jollain muotoa jatkoa Crysikselle ja Warheadille vaikkakin täysin suoraa jatkumo ei olekaan. Siinä missä Crysis sijoittui vuoteen 2020 sijoittuu Crysis 2 vuoteen 2023 joten väliin jää muutaman vuoden aukko.

“Luodin edessä alien on hidas kuin etana” – vanha viidakon sanonta

Tuttuja tarinoita uusilla sävyillä

Protagonistina tarinassa nähdään Alcatraz-nimeä kantava sotilas. Profeettana tunnettu sotilas pelastaa Alcatrazin hengen jonka jälkeen riistää hengen itseltään. Profeetta on ollut taistelemassa Ceph-rodun alieneita vastaan ja Alcatraz saa jatkaa tätä profeetan aloittamaa missiota. Alcatraz saa profeetalta aiemmista osista tutun nanoasun ja sen myötä yli-inhimillisiä kykyjä tullen supersotilaaksi.

Taisteluita käydään ihmisten ja alieneiden välillä, mutta mukaan kuvioon tulee myös taisteluita kanssaihmisiä vastaan. Kieroa peliä pelataan isommissa kuvioissa ja ajan saatossa saadaan huomata että tämäkin supersotilas nanopuvussaan on vain isojen poikien pelinappulana taistelukenttien tiimellyksessä.

Tarina on viihdyttävä. Se on tarpeeksi syvä ja monipuolinen pitääkseen yllä mielenkiintoa mutta ei kuitenkaan niin syvä että sen vuoksi yöuniaan menettäisi pohtiessa kaiken sen tarkoitusta. Perus jees.

Kuinkahan korkeilla tikkailla näitä ikkunoita yltää pesemään?

Ei pelkästään saman toistoa

Siinä missä Warhead jatkoi Crysis 1:n linjalla mekaniikkojen ja toiminnallisuuksien osalta ottaa Crysis 2 muutaman askeleen eteenpäin. Pelaajalla on mahdollisuus kerätä tapetuista alieneista jonkinsorttisia pisteitä joiden avulla nanopukuaan voi tuunata monipuolisemmaksi. Kustomointeja ei ole paljoa – yhteensä vain yhdeksän – mutta ne luovat hyvän lisän peliin. Esimerkiksi pelaaja voi muokata asuaan pitämään vähemmän ääntä tai näyttämään maassa jalanjälkiä joista vihollinen on vastottain mennyt.

Pelissä on myös kiikarit joiden avulla voi merkitä vihollisia sekä katsoa taktisia ehdotuksia joita tulee matkan aikana tarjolle. Taktiset ohjeet ovat esimerkiksi tyyliä “Use turret” tai “Stealth kill”. Niiden avulla kuitenkin saa paikoitellen ihan hyvää käsitystä mitä kaikkea elementtejä pelimaailmassa löytyy joita voi hyödyntää.

Terroristit vauhdissa

Entuudestaan tutut lisävoima ja läpinäkyvyys löytyy nanopuvsta tässäkin versiossa. Tässä osassa kuitenkin nopeutta ei ole enää erikseen olemassa vaan se on yhdistetty nanopuvussa samaan kuin voima.

Totally worth it

Lyhyesti tiivistäen Crysis 2 on erinomainen peli. Vaikka sillä alkaa olemaan jo ikää on se vielä vuonna 2017 erinomaista viihdettä. Se on todella suuri harppaus eteenpäin siitä mitä Crysis 1 sekä Warhead olivat.

Vaikka grafiikat olivat merkittävästi aiempia osia paremmat oli onneksi myös sen suorituskyky parantunut. Peli rullasi ilman isompia yskimisiä GTX 980:lla, vaikkakin muutamassa tehtävässä alkoi jonkinmoista lagia olemaan. Pääsääntoisesti suorituskyvyssä ei ollut mitään valittamista.

Maasta se pienikin ponnistaa

Musiikit tässä pelissä olivat mahtavat. Sävellyksistä on vastannut Borislav Slavov, Tilman Sillescu, Hans Zimmer sekä Lorne Balfe. Mikäli jostain löydän tämän soundtrackin CD:nä täytyy se ostaa myös omaan levyhyllyyn.

Crysis 2 on yksi hienoimmista pelaamistani sci-fi räiskinnöistä. Se on kaiken kaikkiaan pelaamisen arvoinen peli jokaiselle sci-fi FPS-pelien ystävälle.

Arvosana: 9,5/10

Panimokierros Fat Lizardille

Oluita pääsi maistamaan

Kävimme työporukan Beer Club -väen kanssa kuluvan viikon keskiviikkona panimokierroksella Espoossa Fat Lizard Brewingin tiloissa. Pääsimme näkemään miten suomalainen pienpanimo toimii, kuinka olutta valmistetaan ja pääsimme myös maistelemaan eri makuja. Mikäs sen mukavampaa.

Oli mielenkiintoista päästä näkemään prosessia ja samalla esittää kysymyksiä laidasta laitaan. Kierroksen vetäjät olivat todella asiansa osaavaa sakkia ja selvästi aiheesta kiinnostuneita joten mikäpäs sen parempi tilaisuus esittää kysymyksiä. Monet jutut menivät itsellä yli oman kemian ymmärryksen, mutta siitä sai hyvin käsitystä kuinka monitahoinen prosessi on kyseessä.

Kiintoisa reissu! Laitan tähän vielä sekaan satunnaisia kuvia matkan varrelta.

Fat Lizardin panimo ulkoa käsin
Raaka-aineita käsitellään julmetun kokoisissa säkeissä
Eksoottisen näköisiä laitteita
Olutta valmistetaan kerralla hyvän kokoisissa pöntöissä
Myös ötököitä oli tarjolla maisteltavaksi. Olin asennevammainen enkä syönyt.
Hanaan vaihtui useampaa eri makua miasteltavaksi

Leffalauantai: After earth

Alienin ja ihmisen välinen kohtaaminen

Tämänviikkoiseksi lauantaileffaksi tuli valittua Science Fictionia vuodelta 2013. Elokuva kantaa nimeä After earth (IMDB) ja siinä nähdään pääosissa Jaden Smith sekä Will Smith.

After Earthissa kerrotaan tarinaa sotilasisä Cypheristä (Will Smith) joka on kova jätkä alieneita vastaan. Hän pystyy olemaan pelkäämättä vihamielisten alieneiden läsnäollessa eikä alienit jotka haistavat pelon pysty häntä sen vuoksi löytämään.

Arvostetulla sotilaalla harmillisesti isä-poika suhde kaipaisi kuitenkin hiomista sillä omalle pojalleen hän on hieman etäinen ja vieras. Poika haluaisi kovasti olla sankari kuten isänsä ja tulla sotilaaksi, mutta valitettavasti vielä hän ei pääse sotilaaksi asti.

Itku silmässä mutta ei räkä poskella

Isä ottaa poikansa kuitenkin mukaan komennukselle seuraksi jotta saisi vähän lämmiteltyä suhdettaan poikaansa. Reissu menee tietenkin päin sitä itseään, kuinkas muuten. Alus tipahtaa alas, muu miehistö pääsee hengestään ja ainoastaan Cypher ja Kitai (Jaden Smith) selviävät rytinästä elossa. Valitettavasti Cypher on telonut itsensä siihen kuntoon että Kitai joutuu lähtemään yksin selviämään heidän puotomalle maa-planeetalle etsimään hätäviestintään käytettävää laitetta.

Maa-planeetta on vaarallinen paikka, sillä pudonneessa aluksessa mukana kulkenut alien on päässyt vapaaksi. Sen lisäksi maan ilmakehä on sellainen että Kitai ei voi siellä hengittää ilman erillisiä avustuksia joten matkasta on odotettavissa vaarallinen eloonjäämiskamppailu.

Tarinansa osalta elokuva oli mukiinmenevä. Se oli ennalta arvattava eikä se tainnut yllättää missään vaiheessa – alus putoaa, vössykkä poika joutuu pelastamaan itsensä ja isänsä, pientä draaamaa ja avautumista isälle tarinan aikana ja traumojen purkamista, tilanteita joissa jännitetään selviääkö Kitai ja lopulta kasvamista itkupillistä alieneiden kauhuksi. Siinäpä se koko tarina lyhykäisyydessään. Ainoa vain että tilanteet joissa varmaankin olisi pitänyt jännittää oli sellaisia että ei siinä ollut mitään jännitettävää.

Son, I’m disappoint

After earth on elokuva jonka katsoo kerran ja ehkä sen sietää vielä toisenkin kerran, mutta mistään erikoisen hyvästä leffasta ei ole kyse. Se on rasittavan kliseinen ja tuskastuttavan ennalta arvattava huonolla tapaa. Hyvällä tapaa ennalta arvattavat leffat on sellaisia että henkilöhahmoissa on jonkinlaista syvyyttä ja karismaa ja tarinan kuljetusta on kiintoisa seurata vaikka tietääkin miten tulee käymään. Tässä leffassa valitettavasti näin ei ole.

Näyttelytyössä sinänsä ei ole valittamista. Pääosan vetävä Jaden Smith onnistuu suorituksellaan olemaan raivostuttavan hermoillekäypä hahmo joten rooli on vedetty hyvin. Käytänössä en siis vain pitänyt tarinassa henkilöhahmosta ja tarinan turhauttavasta ennalta-arvattavuudesta.

Arvosana: 5/10

Perjantaipullo: Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen

Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen lasiin kaadettuna

Tämänkertainen perjantaipullo on saksalainen Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen. Olut on Alkon valikoimassa listattu tyyppiin erikoisuus (savuolut). Oluen väriarvoa en netistä löytänyt, mutta tummissa arvoissa liikutaan kuten kuvasta voi havaita. Alkoholipitoisuus oluessa on 5,1 % ja sitä myydään ainakin puolen litran lasipulloissa.

Lasiin kaadettaessa vaahtoaminen on sangen maltillista ja katoaa kohtalaisen nopeasti pois. Tuoksu on rento ja miellyttävä, jopa kohtalaisen mieto.

Maku on sanalla sanoen erinomainen. Siinä on helposti poimittavissa savuisuutta ja tervaisuutta miellyttävän tasapainoisessa koostumuksessa. Kokeilemisen arvoinen olut.

Musiikkina tämän kanssa sopii hyvin ainakin Amon Armarth – Twilight of the Thunder God sekä Moonsorrow – Sankarihauta