Tämänkertaisena perjantaipullona on Samuel Smith -panimon valmistama Organic Chocolate Stout. Olut on tyypiltään sweet stout ja vahvuutta löytyy 5 %. Olutta myydään mm. Alkoissa.
Pullon aukaistessa nousee esiin selkeästi erinomainen ja miellyttävä suklaan tuoksu joka tuoksuu myös lasiin kaadettuna kohtalaisen vahvasti. Olut vaahtoaa varsin maltillisesti ja vaahto katoaa nopeasti myös oluen pinnalta pois enkä sitä kerennyt edes kunnolla maistamaan ennen kuin se oli jo kadonnut pinnalta pois.
Vaikka alkoholitilavuus on 5 % ei tästä maista alkoholin makua juuri lainkaan sillä suutuntuman täyttää voimakkaasti esiin nouseva suklainen maku joka dominoi suvereenisti suutuntumaa peittäen alleen kaiken muun. Tämä ei kuitenkaan ole varsinaisesti huono asia sillä se antaa olueen persoonallisen ja miellyttävän maun. Tämä on sellainen olut että tätä on yksi pullo mukavaa nauttia mutta enempää ei silti edes tahtoisi makean makunsa vuoksi. Erikoisempana oluttetauksena ilahduttava yllätys.
Musiikkina toimii tämän kanssa hyvin mm. My Indigo – Indian summer sekä Disturbed – Sound of Silence (live).
Tämänkertaisen ruokapaikkatestauksen kohteeksi päätyi Helsingissä Aikatalossa sijaitseva Friends & Brgrs. Friends & Brgrs ravintoloita löytyy Helsingin lisäksi tätä kirjoittaessa myös Hampurista, Tampereelta, Pietarsaaresta, Kööpenhaminasta sekä Oulusta ainakin yrityksen omien verkkosivujen mukaan.
Kävin paikalla tänään lounasaikaan ja valitsin menusta Classic Brgr -aterian. Tilaaminen oli suoraviivainen prosessi, eli tulin sisään paikkaan, kävelin kassalle, sanoin mitä tilaan (olin katsonut kassan lähellä seinällä olevasta listasta valintani), maksoin, sain laitteen joka rupeaa piippaamaan kun ateria on valmis ja menin pöytään istumaan. Odotellessa ruokaa kävin hakemassa myös ateriaan kuuluvan limpparin hanasta.
Vaikka satuin paikalle kohtalaisen ruuhkan aikaan ei aivan mahdottoman kauaa pöydässä joutunut odottamaan, eli varmaankin noin vartissa ruuhka-aikanakin ateria valmistui. Tämä tosin on täysin hatusta heitetty arvio ja se voi heittää. Laitteen piipattua ateria käytiin hakemassa tiskin vierestä keittiön reunalta.
Lähikuvassa Classic Brgr.
Ateriassa tuli hampurilaisen lisäksi myös ranskalaiset. Ranskalaiset perunat olivat selkeästi erilaisen makuisia kuin mitä muualla olen syönyt. Mielenkiintoinen makukokemus ja hyvää vaihtelua, mukava havaita että ranskalaisia perunoitakin saa tehtyä erilaisen makuiseksi. Omaan makuuni nämä toimivat hyvin.
Hampurilainen oli lautasella paperiin käärittynä joten siitä tuli enemmän pikaruokapaikkamainen fiilis kuin mitä ravintolahampurilaisen fiilis jossa haarukka ja veitsi ovat olennainen osa ruokailua. Eipä siinä mitään, paperista kiinni ja purilainen ääntä kohden. Hampurilainen maistui hyvälle. Se oli paljon kotoisamman makuinen kuin mitä muualla olen syönyt eli sellainen mitä voisi kuvitella että kotonakin voisi tehdä. Tämä siis on toki hyvä puoli koska se tarjoaa selkeästi erottuvan makunautinnon verrattuna moneen muuhun paikkaan.
Kassa josta tilaukset tehdään
Maukkaan aterian lisäksi paikan yleisilme on viihtyisä ja tunnelmallinen, hieman jopa kahvilamainen. Koska olin ruuhka-aikaan liikenteessä en räpsinyt yleiskuvia sillä tupa oli täynnä syöviä ihmisiä eikä moni varmastikaan halua päätyä kuvaan syödessään.
Palvelu paikassa oli hyvää, henkilökunta oli ystävällistä ja ateria oli kokonaisuutena toimiva. Aterian koko voi olla isommassa nälässä ehkä pienehkö mutta normaalina lounaana ateria on riittävä ja pitää nälkää hyvin poissa.
Classic brgr -ateria irtosi 11,50 eur hintaan lounasaikaan ja sen ulkopuolella hintaa olisi ollut euron enemmän. Hyvä ja positiivinen kokemus jäi tästäkin paikasta joten en näe mitään syytä miksi en täällä joskus toisenkin kerran kävisi.
Googlen Chromecast audio on pieni ja edullinen pulikka
Viime viikolla tuli hankittua kotiin Googlen Chromecast Audio streameri – tai tarkemmin ottaen hommasin suoraan niitä kaksi kappaletta ja myöhemmin vielä kolmannenkin sillä sillä hetkellä siinä kaupassa ei ollut kuin kaksi hyllyssä joten jouduin kolmannen hankkimaan myöhemmin.
Chromecast Audio on kaikessa yksinkertaisuudessaan pieni laite johon saa kännykältä lähetettyä musiikkia. Laite ottaa virtansa USB-liittimestä ja mukana tulee myös adapteri millä virrat saa otettua pistorasiasta. Äänipiuha laitteesta vetäistään sitten suoraan kaiuttimeen tai vaihtoehtoisesti vahvistimeen.
Olohuoneessa itselläni Chromecast audio menee kiinni suoraan Focal XS Bookin pöytäkaiuttimiin mukana tulleella audiopiuhalla, samoin keittiössä ääni menee suoraan JBL:n kelloradion kaiuttimeen audiopiuhalla mutta tällä hetkellä makuuhuoneessa äänet menevät vahvistimeen.
Chromecast audio ja audiokaapeli
Chromecast audiossa on mielenkiintoisena optiona saada ääniulostulo toslink-liitäntään. Käytännössä se tarkoittaa siis sitä että jos hommaa pienen adapterin ja toslink-kaapelin saa äänet digitaalisesti ulos. Tämä on se syy miksi itselläni makuuhuoneessa on vahvistin välissä sillä makuuhuoneen Chromecast Audio on kiinni Sonyn vahvistimessa josta Pre-Outista sitten menee äänet Genelecin pikkumonitoreille.
Käyttöönotto oli suhteellisen helppoa. Laite virtoihin, asennetaan Googlen ohjelma iPhonelle App Storesta, seurataan ohjeita, yhdistetään käyttöönoton aikana laitteen luomaan WLAN-verkkoon, otetaan laite käyttöön, määritellään sen jälkeen oma WIFI-verkko johon laite yhdistää, sen jälkeen saadaan ilmoitus epäonnistumisesta (tämä kävi jokaisen laitteen kohdalla) ja valitaan WLAN-verkko uudemman kerran. Tämän jälkeen laite kysyy WLAN-verkon salasanan, yhdistäminen onnistuu, laite hakee päivityksensä verkosta ja sen jälkeen alle 10 minuutin on laite käyttövalmis.
Kun laite on käyttövalmis avataan Chromecast streamausta tukeva ohjelmisto. Itse käytän Google Musicia joka tulee YouTube Redin mukana samaan hintaan. Sen jälkeen etsitään jotain hyvää musiikkia (eli esimerkiksi Tessa Violet on sellainen) ja valitaan ohjelmasta streamauksen kohteeksi äsken määritetty Chromecast-laite ja hetken päästä äänet sitten kuuluvat kaiuttimista. Näppärää.
Mukana tulee myös virransaantiin tarvittava USB-johto sekä seinäadapteri
Toisen laitteen lisääminen oli yhtä mutkaton operaatio. Kun laitteita on useampi kuin yksi voi Google Home -ohjelmistossa iPhonella määritellä kaiuttimet Kotiryhmäksi jolloin saman musiikin saa striimattua kerralla useampaan kaiuttimeen. Tämä oli itselleni se varsinainen syy miksi Chromecast Audioita edes tuli kotiini hankittua. Onneksi tämä toiminnallisuus toimii hyvin ja helposti ja musiikin saa sen ansiosta kerralla soimaan moneen eri huoneeseen.
Taustamusiikkina kun musiikkia kuuntelee on musiikin toisto monessa huoneessa tervetullut ominaisuus sillä kuitenkin kämäpässä tulee liikuttua eri huoneiden välillä eikä musiikkia tarvitse luukuttaa kovalla jotta sen kuulee myös muissa huoneissa, esim. jos menee laittamaan ruokaa ei tarvitse erikseen alkaa säätämään että haluan musiikkia keittiöön enkä makuuhuoneeseen missä kirjoitan blogipostausta jne.
Yksi mistä pidän myös Chromecast audiosta on sen mahdollisuudet ja toimivuus Home Assistantin kanssa kotiautomaatioita tehdessä. Kirjoitan tästä myöhemmin juttua jahka saan aikaiseksi.
Kokonaisuutena Chromecast Audio on näppärä ja toimiva laite josta on iloa mikäli käyttää sellaisia suoratoistopalveluita musiikille jotka tukevat Chromecast Audion streamausta. Toimivuus kannattaa ennen ostamista tietenkin etukäteen selvittää. Hintaa yhdellä laitteella oli uutena 39 euroa joten mikäli edullista monihuone-äänentoistoa etsii on tämä ehdottomasti tutkimisen arvoinen vaihtoehto mikäli entuudestaan ylimääräisiä kaiuttimia pyörii nurkissa.
Eilen yöllä selailin tori.fi sivustoa ja satuin bongaamaan ruokapöydän ja neljä tuolia kotiinkuljetuksella inhimilliseen hintaan. Laitoin sitten aamulla viestiä tuosta pöydästä ja tuoleista ja pian myyjä ottikin jo yhteyttä ja sovimme pöytäryhmän tuonnin kotiin.
Pöytä on perus siisti vaikka toki se on käytetty ja selkeästi sen kyllä huomaa. En kuitenkaan uutta ollut ostamassa joten kulumisen jäljet kuuluvat asiaan. Samoin tuolit ajavat asiansa vaikka huomaa toki niistäkin että onhan ne hieman elämää nähneet. Eipä se mitään sillä ne tekevät kuitenkin sen mitä tuolilta ja pöydältä odotan joten potentiaalisesti merkittävästi hienompia tuoleja ja pöytää kaukaisessa tulevaisuudessa odotellessa näillä mennään.
Parempi tarpeeksi hyvä huonekalu kotona kuin täydellinen huonekalu kaupassa.
Keittiön matto kaipaa silti vaihtoa johonkin parempaan jossain välissä sekin sillä nykyisellään värikombinaatio huoneessa on aivan kauhea ja täysin tyylitajuton. Pitänee jossain vaiheessa käyttää aivotoimintaa sen verran että etsin mikä värikombinaatio olisi sopiva ja sen jälkeen etsin sellaisen maton joka siihen sopii.
Ant-Man (IMDB) on vuonna 2015 julkaistu toiminnallinen seikkailukomedia Marvelin supersankareiden maailmassa. Elokuvan ohjauksesta on vastannut Peyton Reed joka on tunnettu myös Jim Carren tähdittämän Yes manin takaa. Pääosarooleissa nähdään Paul Rudd, Michael Douglas, Evangeline Lilly sekä Corey Stoll.
Ant-Manissa S.H.I.E:L.D:n tiedemies Hank Pym (Michael Dougles) on onnistunut kehittämään teknologian jonka avulla asioita voidaan kutistaa pienempään kokoon ja palauttaa myöhemin takaisin normaaliin kokoonsa. Hän kuitenkin huomaa luomansa tekniikan vaarat ja havaittuaan firman aikovan kopioida hänen luomaansa kutistusteknologiaa eroaa hän yrityksen palveluksesta. Vuosia kuluu ja lopulta Hankin oppipoikana ollut Darren Cross (Corey Stoll) saa itsekin kutistusteknologian toimimaan.
Scott Lang / Ant-Man (Paul Rudd)
Samaan aikaan toisaalla Scott Lang (Paul Rudd) vapautuu vankilasta jonne hän on alunperin päätynyt murtokeikan seurauksena. Hän on kuitenkin päättänyt muuttua ja lopettaa ryöstelyt mutta haastavien syiden seurauksena hän päättää osallistua vielä yhteen keikkaan jotta saa taloutensa parempaan jamaan jotta voisi maksaa myöhästyneet elatusmaksut ja saisi viettää aikaa myös tyttärensä kanssa.
Scott kumppaneineen odottaa isoa ryöstösaalista kohteessa olevien tiukkojen turvatoimien vuoksi mutta lopulta saaliiksi päätyy ainoastaan erikoinen puku. Scott koettaa pukua ja pian hän saakin havaita olevansa muurahaisten kokoluokkaa. Säikähtäneenä kokemuksestaan hän lähtee palauttamaan pukua mutta joutuu poliisien haaviin muurahaispuvun palautuskeikan jälkeen.
Hän joutuu teostaan uudemman kerran putkaan odottamaan vankilatuomiota mutta murtokohteena olleen asunnon omistaja Hank Pym ei kuitenkaan halua häntä telkien taakse vaan hän salakuljettaa Scottille tuon puvun jonka avulla hänen onnistui kutistaa itsensä pienemmäksi. Scott ottaa puvun vastaan ja muuntaa itsensä putkassa pienikokoiseksi ja lähtee karkumatkalle.
Evangeline Lilly
Scott tutustuu paremmin Hankiin ja hänen tyttäreen Hopeen (Evangeline Lilly) ja päättää auttaa heitä tuhoamaan Darrenin kehittämän vastaavanlaisen muurahaisasutekonologian ja kaikki sen suunnitelmat.
Aloittaessani katsomaan Ant-Mania olin ennakkoaselteeltani skeptinen ja odotukseni elokuvalta olivat suoraan sanottuna kohtaan kohtalaisen matalat. Onneksi Ant-Man teki kuitenkin positiivisen yllätyksen sillä se oli varsin mainio supersankaritarina missä tarina oli toimivaa tasoa eikä huumoriakaan oltu unohdettu.
Elokuva oli kauttaaltaan toteutettu tyylillä eikä erikoistehosteista tullut tuntumaa siitä että niiden tarkoitus olisi paikata muita puutteita. Tehosteet toimivat hienosti tehosteina ja tukivat tunnelmaa eikä niistä muodostunut itseistarkoitusta joilla pyritään pitämään pakettia kasassa.
Isä ja tytär
En ole aikaisemmin katsonut kuin muutamia supersankarielokuvia joten tämän katsominen oli itselleni erittäin avartava kokemus. Se näytti itselleni että supersankarielokuvan ei tarvitse olla lapsellinen, aivottoman yliampuvaa tehostetykitystä tai muuten vain huonoa tasoa olevaa tarinaa vaan ne toimivat hyvin myös aikuisellekin katsojalle. Ant-Manin katsottuani kävinkin jo ostamassa lisää supersankarielokuvia Blu-Ray kokoelmaani joten lisää tämän tyylilajin arvosteluita on varmaankin lähikuukausina tulossa tänne blogiin.
Kokonaisuutena Ant-Man on toimiva ja hauska supersankarielokuva jonka katsoo mielellään vielä toisenkin kerran.
