Panimo Hiiden Väki on 4,4 % vahvuinen pilsner. Sen EBC on 7 ja IBU-arvo on 30. Lisää tietoja löytää oluesta löytää Panimo Hiiden kotisivuilta (katso täältä).
Etiketti on omaperäinen, erottuva ja toimiva. Pullon aukaistua löytää hiivaisan tuoksun joka tuoppiin kaadettuna säilyy hyvin mukana. Vaahtoavuus on runsasta mutta ei kuitenkaan sellaista etteikö sen käyttäymistä voisi ennakoida joten tuoppiin kaato ottaa hetken aikaa mutta ei kovin suurta varovaisuutta vaadi.
Olut on samea eikä sen väri erityisesti omaa silmääni miellytä, mutta onneksi suutuntuma on väriä miellyttävämpi. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä aavistuksen pistävällä sivujuonteella. Maku on kuivahko mutta raikas ja sitruksinen ja siinä on hiivaisan olemuksensa kanssa simamaisia piirteitä. Toimiva olut.
Musiikkina tämän kanssa kuuntelee mieluusti vaikkapa jonkinsorttista Indie Rockia, esim. Decades – Get me home tai Ruthie – The Tide.
Marraskuu jäi taakse ja joulukuu saapui. Tällä kertaa joulukuun alku alkaa itselläni pienessä kuumeessa, flunssaisena ja tukkoisena, mutta minkäs teet. Ihmeen kauan onkin kulunut siitä kun viimeksi olen flunssassa tai kuumeessa ollut, joten etätyöt ovat ainakin olleet iso etu terveydellisestä näkökulmasta katsoen viimeisen puolentoista vuoden ajan mutta ei silläkään kaikkia pöpöjä silti onnistu karttamaan.
Tänään kävin myös kaiken varuilta koronatestissä vaikka oireet ovatkin olleet perinteiset flunssan oireet. Tällä kertaa oikeaan sieraimeen tökkäisy ja ruoppaus tuntui varsin epämukavalta, mutta vasempaan sieraimeen tökättyä ei erikoisemmin tuntunut kovin kummoiselta. Tuloksetkin jo tulivat ja testit antoivat negatiivisen tuloksen eli en ole altistunut koronalle ainakaan testin perusteella joten kiitos Herralle, eipähän joudu väki ainakaan itseni takia karanteeniin 🙂
Taakse jäänyt marraskuu oli mukava ja tapahtumarikas. Kuun alkupuolella olin äidin luona Itä-Suomessa josta jatkoin matkaani Kuopion kautta kotiin Vantaalle. Kuopiossa kävin moikkaamassa kaveria ja samalla kävin ensimmäistä kertaa Kuopion adventtikirkolla (lue täältä). Samalla reissulla otin luultavasti ensimmäistä kertaa Suomessa itselleni hotellihuoneen siten että itse maksoin sen ja siitä tuli tänne blogiinkin kirjoitettua (lue täältä).
Sosiaaliseen elämään mahtui pitkästä aikaa myös uudessa ravintolassa käynti kun kävin kaverin kanssa Fonda Del Solissa (lue täältä).
Ulkonäköni koki jonkinmoisen muutoksen kun pitkähkö hiuspehko lyhentyi suhteellisen lyhyeksi. Samalla sain hyvän syyn taas pitkästä aikaa harjoitella studiovalokuvausta (lue täältä)
Sosiaaliseen elämään mahtui myös Lohjalla vietetty miesten viikonloppu seurakuntaveljien kanssa (lue täältä) sekä Lahdessa pidetty Nuorten Aikuisten Päivät (lue täältä) joten marraskuu oli tavallisuudesta poikkeava sen suhteen kuinka monenlaisia erilaisia tapahtumia siihen mahtui. Tietenkin lisäksi oli normaalia sapatin kirkkoa kotiseurakunnassa, pienryhmätoimintaa sekä myöskin lautapeli-iltoja joten tekemistä ainakin on ollut.
Kotona ollessa elämään mahtui normaaliin tapaan elokuvien katselua, X-Files-sarjan katselua, pelaamista ja pianon soittelua ja lauleskelua. Lisäksi kotivideoita tuli editoitua useampiakin kesältä joten mielekästä puuhaa riitti myös yksin ollessa 🙂 Sain myös pitkästä aikaa luettua kirjan, Roger Morneau – Yliluonnollisen lumoissa josta tänne blogiinkin kirjoitin (lue täältä). Jos enemmän olisi aikaa ja motivaatiota ei pahaa tekisi lukea kirjoja enemmänkin.
Isona ja merkittävänä asiana marraskuun viimeisenä päivänä oli myös päätös vihdoin ja viimein erota luterilaisesta kirkosta. Olen viimeisen parin vuoden aikana miettinyt useampaankin otteeseen tätä asiaa, mutta eilen vihdoin ja viimein kävin suomi.fi lomakkeen kautta jättämässä eroamiseni. Mikään yksittäinen tapahtuma ei tähän johtanut vaan luterilaisen kirkon monien pappien jo pidempään jatkunut Raamatun arvovallan vähättely monissa kannanotoissaan sekä liialliseksi politisoitunut arvomaailma yli Raamatun miellyttääkseen ajan hengen mukaisia arvoja on jotain jota en vain voinut enää tukea taloudellisesti.
Lisäksi oma seurakuntayhteyteni on jo pidempään ollut Seitsemännen päivän adventisteilla joten en senkään vuoksi koe enää järkeväksi kuulua luterilaiseen kirkkoon jonka monien arvojen takana en ole valmis seisomaan. En tietenkään tarkoita että kaikissa pitäisi aina olla samaa näkemystä omien näkemysten ja kirkon näkemysten, mutta kirkon ajautuminen liiaksi “maallistuneisuuteen” on jotain jota en halua enää taloudellisesti tukea.
Kokonaisuutena marraskuu oli oikein mukava kuukausi ja ainoastaan flunssaan ja pieneen kuumeeseen sairastuminen kuun lopussa oli asia joka olisi voinut jäädä välistäkin, mutta enemmän tai vähemmän jokaisena vuotena on flunssakausia ollut joten jospa tästäkin jossain vaiheessa toipuisi takaisin täyteen kuntoon 🙂
Hyvää alkanutta joulukuuta jokaiselle! Muistakaa olla kiltisti, sillä tonttuarmeija saattaa olla ikkunan takana tekemässä muistiinpanoja siitä missä asuu kilttejä ihmisiä ja missä ei 🙂
Viikonloppu kului kuin siivillä sillä Lahdessa oli Nuorten Aikuisten Päivät joissa olin itsekin mukana tuotantotiimissä. Nuorten Aikuisten Päivät eli tuttavallisemmin NAP on Adventtikirkon järjestämä nuorisotapahtuma josta löytyy lisää tietoa täältä.
Omiin tehtäviini kuului viime vuoden tavoin robottikameroiden ohjaaminen. Lisäksi tänä vuonna tuli tehtyä muutaman workshopin striimaus Zoomin kautta internetiin.
Pääsääntöisesti asiat toimivat hyvin, mutta YouTube-striimeissä oli välillä äänissä jotain outoja häiritseviä ääniä ollut sekä jossain lähetyksessä äänen ja kuvan kanssa epäsynkkaa, mutta minkäs teet, joku laite matkalla oli luultavasti lähettänyt väärää frameratea tai jotain muuta mikä oli sotkenut laitteiden tahdistuksia. Mene tiedä.
Samoin Zoomin kautta tehtävissä striimeissä oli haasteita, koska laitteet joilla oli äänet tarkoitettu ottaa eivät kuitenkaan toimineet kännykän kanssa johon niitä oli ajateltu joten kännykän omalla mikrofonilla sitten äänitykset Zoomiin joutui laittamaan menemään.
Yhdessä vaiheessa kävimme isolla porukalla ulkona kävelemässä Lahdessa hyppyrimäillä
Tänä vuonna tapahtuma oli onneksi ensisijaisesti livenä hoidettu ja paikalla olikin useita kymmeniä nuoria aikuisia. Tapahtumassa oli musiikkiesityksiä, näytelmiä, muutamia workshoppeja sekä tietenkin rentoa hengailua muiden kanssa. Mukavasti perjantain ja lauantain illat tuli päätettyä kodassa illan viettoon jonkinkokoisella porukalla yhdessä ylistäen ja rupatellen.
Lähdin reissuun jo perjantaina ja pidin lyhemmän työpäivän. Menin kaverin kyydillä Lahteen ja kävimme ensin hotellilta avaimet huoneeseen ja viskasimme kamppeet sinne. Lauantai meni tapahtumapaikalla aamusta yöhön asti ja sunnuntaina sitten illasta ajoimme takaisin pääkaupunkiseudulle. Tapahtuma loppui sunnuntaina jo varmaankin kahdelta mutta jäimme vielä roudaamaan tavaroita tapahtumapaikalta autoihin jne.
Kokonaisuutena viikonloppu oli onnistunut ja mukava. Oli mitä mukavinta päästä osallistumaan tällaiseen tapahtumaan ja saada olla itsekin tekemässä jotain seurakunnan ja Jumalan valtakunnan työn eteen 🙂
Grease (IMDB) on vuonna 1978 julkaistu romanttinen musikaali jonka päätähtinä nähdään John Travolta, Olivia Newton-John sekä Stockard Channing. Elokuvan on ohjannut Randal Kleiser.
Kesälomalla ollessaan australialainen Sandy Olson (Olivia Newton-John) tapaa mielenkiintoisen oloisen pojan Dannyn (John Travolta). Heille syntyy romanssi joka kuitenkin näyttää jäävän ainoastaan kesän kestäväksi sillä Sandy on palaamassa takaisin Australiaan. Tilanne muuttuu ja hän ja Danny huomaavat pian olevansa yhdessä samassa koulussa.
Sandyn harmiksi Danny ei ole enää lainkaan se sama miellyttävä nuori mies johon hän on kesällä rakastunut vaan sliipatussa tukassaan imagonsa vankina oleva T-Birds-jengin johtohahmo. Aitous on karissut ja sosiaalisesti odotettu esittäminen on tullut tilalle kunnes rakkaus saa Dannyn silmät aukeamaan sille mikä todella on tärkeää.
Sandy (Olivia Newton-John)
Grease on hyvän mielen high school -maailmaan sijoittuva musikaali missä omissa ahtaissa rooleissaan elävät nuoret kasvavat askeleittain kohden aikuisuuden maailmaa missä asiat alkavat löytämään oikeampia arvojärjestyksiä.
Modernimpien high school -elokuvien tapaan myös tässä on selkeitä karikatyyrisiä rooleja joihin monet oppilaat sijoittuvat; mukana on niin koulun coolit jengiläiset, urheilijaporukat, suosittujen tyttöjen jengi sekä yksittäisiä epäsusiossa eläviä nörttejä.
Vaikka tarina onkin suhteellisen ennalta-arvattavaa ja kliseistäkin on tämän elokuvan viehätys kuitenkin muualla. Sen mukaansatempaavat ja svengaavat kappaleet ovat mukavaa kuunneltavaa ja myös koreografiat ovat tyylillä toteutettuja. Roolisuoritukset toimivat hyvin ja kokonaisuus on hyvällä maulla toteutettua kepeää ja hupaisaa viihdettä.
Kilttiin tyttöön rakastuminen onnistuu lopulta koulun kovalta pojaltakin eikä kiltin tytön imago lopulta estä myöskään kaivamasta räväkämpääkin puolta esiin.
Sinebrychoffin panimon Karhu Laku Porter on 5,5 % vahvuinen portteri. Kantavierrettä oluesta löytää 13,7 °P, katkeroita 31 EBU ja väri on 250 EBC. Olutta myytiin ainakin Vantaa Koivukylässä R-Kioskilla joten saatavuus luultavasti on kohtalaisen hyvä myös kaupoissa. Lisää tietoa oluesta löytää Sinebrychoffin sivuilta (katso täältä).
Tölkki on mukavan pelkistetty ja tyyliltään tuo mieleen kotimaisen Mokoma-yhtyeen albumien kansitaiteet. Tuoppiin kaataminen vaatii hieman malttia sillä vaahtoavuus on runsasta mutta onneksi myös ennakoitavasti käyttäytyvää. Paksu ja kermaisa vaahto pysyy myös tuopissa pidemmän tovin joka ainakin itselleni toimi hyvin. Väri on kauniin musta.
Tuoksu on mieto ja kyllä sieltä lakritsan tuoksua saa kaivettua kun tarpeeksi etsii. Suutuntuma on täyteläinen. Maku on pehmeä ja tasapainoinen ja siitä löytää maltaisuutta ja myös kepeästi lakritsaista vivahdetta. Lakritsi olisi voinut olla vahvemminkin esillä, mutta tällaisena tämä on ainakin mukavan tasapainoinen.
Porttereissa olen tottunut vahvempaan alkoholimäärään ja sitä myöten myös tässä olisin kaivannut voimakkaampaa tuntua, sillä vähäisellä alkoholitilavuudella varustetut portterit ovat yleensä omaan makuuni jossain määrin vetisen tuntuisia. Aavistuksen laimea jälkimaku tuntuu tässäkin ja tätä toivottavasti saa joskus (ellei jo saa?) myös vahvempana versiona sillä tällaisenaankin tämä on toimiva porter joka saattaisi saada enemmän jämäkkyyttä vahvemmalla otteella.
Musiikkina tämän kanssa toimii mm. AMESOEURS – Video Girl tai Heretoir – The White.
