Sohvan seinälle kumpaankin laitaan tuli hyllyjä elokuville
Tori.fi:n kautta tein hyvän löydyn kun joku siellä kauppasi hyllyjä jotka sopivat elokuville. Olen monet elokuvani pistänyt pois koteloistaan ja sijoittanut ne muovitaskuihin tilan säästön vuoksi, mutta 4K UHD -elokuvien tapauksessa olen pitänyt ne kuitenkin alkuperäisissä koteloissaan.
Aikaisemmin nämä elokuvat ovat olleet alakaapissa televisiotason alapuolella mutta sieltä näiden selaaminen ei ole ollut kovinkaan käytännöllistä. Myöskin ostamieni elokuvien määrä on kasvanut vuosien mittaan myös UHD-elokuvien osalta ja tätä nykyä niitä löytyy jo 86 kpl. Postissa on tulossa tälläkin hetkellä UHD-versioina Indiana Jones -leffat boksina ja lisäksi kymmenisen muuta elokuvaa joten elokuvien määrä ei ainakaan tässä vaiheessa ole vähentynyt, päin vastoin, joten oli järkevämpää vain kääntää katseensa siisteihin hyllyihin koska elokuvien selaaminen niistä on paljon mukavampaa kuin alakaapista missä niitä ei näe edes yhdellä silmäyksellä vaan etummaisen rivin aina joutui ottamaan pois että näki mitä elokuvia takana on.
Hyllyt on IKEA:n Billy-sarjaa. Harmillista että IKEA ei enää itse näitä myy, mutta onneksi edes torin kautta näitä sattui vastaan tulemaan. Parasta näissä hyllyissä on että ne ovat jämäkkiä ja siistejä ja yhteen hyllyyn mahtuu kiitettävän paljon elokuvia. Hyllyjtasoja on 8 kpl ja yhteen tasoon mahtuu 12 kpl normaalikokoista DVD/BluRay/UHD elokuvaa joten pikaisesti laskettuna yhteen hyllyyn uppoaa 96 kpl elokuvia. Hyllyjä tuli ostettua viisi kpl joten kokonaisuutena näihin uppoaa 480 kpl leffoja jos ne olisivat normaalilla paksuudella varustetuissa koteloissa.
Yksi hylly on kokonaisuudessaan varattu UHD-elokuville
Tällä hetkellä hyllyjen täyttely on vielä pahasti kesken, mutta UHD-elokuvat löysivät jo oman hyllynsä. Käytännössä kohta tulee jo toiseenkin torniin näitä siirrettyä kunhan postista haen uudet saapuneet leffat.
Tarkoituksena on ainakin kaikki boksit laittaa omiin hyllyihinsä. Tällä hetkellä yhdessä hyllyssä on DVD-bokseja joihin kuuluu mm. Rockyt, Bring It On -leffat, Beverly Hills kyttä -trilogia, jne.
BluRay-bokseja on toisessa hyllyssä ja siellä on jo enemmänkin näitä bokseja, mm. Fast and Furiousien 8 ensimmäistä, Star Warsit, Harry Potterit, Paluu tulevaisuuteen, Pirates of the Caribbeanit, Alienit, John Wickit yms.
Boksien lisäksi jossain vaiheessa on tarkoitus pistää koteloituna tänne omat blogini Suosituksia-elokuvat sekä muut sellaiset jotka ovat mielestäni loistavia leffoja. Vähän kerrallaan hyllyt varmasti kyllä tulevat täyttymään 🙂
Hyllyjä en ole vielä kerennyt täyttämään mutta boksit näihin jo löysivät tiensä sekä satunnaiset yksittäiset koteloissa vielä olleet elokuvat (esim. pahvikotelon tai muun syyn takia jota ei ole tullut laitettua muovitaskuun).
Huhtikuun alussa kävin kävelemässä Lohjalla järven jäällä
Kuukausi vaihtui, minä en, joten tavalliseen tapaan on aika tehdä pikainen katsaus taakse jääneeseen kuukauteen. Isossa kuvassa katsoen mikään ei muuttunut erikoisemmin mihinkään suuntaan vaan elämän laiva liplatteli pitkin tuttuja ja turvallisia jokia.
Kevät on tullut ja ulkonakin on tullut käytyä jonkin verran lenkkeilemässä. Vihdoin ja viimein olen uskaltanut jonkin verran ottaa useampanakin aamuna hölkkäaskeleitakin joka on positiivinen edistysaskel. Vuosi sitten keväällä kun kaaduin skootterilla on sen jälkeen tullut vältettyä hölkkäämistä mahdollisimman paljon sillä jalan kestävyys on hieman arveluttanut. Onneksi lyhyitä pätkiä hölkänneenä ei ole ainakaan vielä ongelmia ilmennyt jalkaan, mutta vähemmän yllättäen kevään tultua jälleen onnistuin hankkimaan itselleni yskän ja flunssan jonka vuoksi koko vapun vietin kotona enkä lähtenyt sosiaalisiin rientoihin. Harmillista, mutta parempi koettaa tulla terveeksi.
Viime kuukausi oli vahvasti elokuvien katsomisen kuukausi sillä katsoin 32 elokuvaa. Kaikesta huolimatta aikaa jäi myös normaalille sosiaaliselle kanssakäynnille ja pienryhmässä ja kirkossakin tuli käytyä tavalliseen tapaan, mitä nyt loppukuusta jäi ne väliin juurikin kun yskintää ja flunssaa pukkaa päälle.
Töitä tein yhä etänä, mutta poikkeuksellisesti kävin myös pyörähtämässä Pasilassa toimistolla paikan päällä. Samalla reissulla harmillisesti autosta jarruputket hajosivat ja autoon tuli iso remontti (lue täältä sekä täältä).
Keväisellä kävelyllä
Kiitos kuitenkin Jumalalle siitä, sillä oli onni onnettomuudessa että jarruputket hajosivat tällaisella matkalla sellaisessa tilanteessa että mitään todellista vaaratilannetta ei päässyt syntymään missään vaiheessa. Jos tämän ongelman olisi huomannut vasta moottoritiellä satasen vauhdissa äkkijarrutuksessa olisi lopputulos voinut olla ainakin omasta katsantokannastani ajateltuna hyvinkin paljon ikävämpi, jarrutusmatka pidempi ja elämänlanka lyhyempi 🙂
Tästä epämukavasta auton ongelmasta kuitenkin tulee mieleen se mitä Roomalaiskirjeessä 8:28 sanotaan, Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Jos tätä jarruputkien hajoamista ei olisi tullut nyt, ei tätä vikaa olisi kenties tullut ajoissa huomattua ja seuraukset olisivat voineet olla paljon pahemmat joten loppu hyvin kaikki hyvin.
Pitkästä aikaa sain aikaiseksi lukea myös kirjan loppuun kuin sain luettua Harry Potter ja Azkabanin vanki -teoksen päätökseen (lue täältä). Jossain vaiheessa pitänee lukea seuraavatkin osat kunhan ensin saan muutaman kesken olevan kirjan luettua alta pois.
Valokuviakin tuli otettua kohtalaisen paljon, mutta suurin osa toki seurakunnan tapahtumista. Lisäksi tuli myös pitkästä aikaa otettua kotistudiokuviakin eli uusia selfieitä. Pitänee koettaa houkutella kavereita jälleen kuvattavaksi jotta saisi enemmän harjoitusta kotistudiokuvauksiin.
Äkäinen selfie-ilme 😀
Kokonaisuutena huhtikuu oli hyvä ja mukava kuukausi jossa oli paljon hyviä hetkiä. Tapahtumia oli yhdessä seurakunnan kanssa, mutta myös muitakin kavereita seurakuntaelämän ulkopuolelta tuli nähtyä. Oli mukava käydä pitkästä aikaa kaverin kanssa myös syömässä kaupungilla pitkän tauon jälkeen 🙂
Oikein mukavaa ja aurinkoista kevään aikaa jokaiselle, koettakaahan pysyä terveinä jos se vielä keväällä onnistuu!
Patrick Bateman (Christian Bale) ja kirves ovat tappava yhdistelmä
American Psycho (IMDB) eli suomalaisittain Amerikan Psyko on vuonna 2000 julkaistu kauhu/rikosdraama jonka on ohjannut Mary Harron. Pääosissa nähdään Christian Bale, Justin Theroux, Josh Lucas, Reese Witherspoon sekä Willem Dafoe.
Patrick Bateman (Christian Bale) on nuori, varakas ja menestyvä investointipankin työntekijä. Menestyksen ja hyvinvoinnin taakse kätkeytyy kuitenkin synkempi puoli jonka olemassaolosta eivät hänen läheisensä tiedä. Vähän kerrallaan Patrickin pimeän puolen hedonistinen ja väkivaltainen puoli alkaa nousemaan esiin kunnes epäterveiden ajatusten ja todellisuuden välit sumenevat ja eskaloituvat aina henkirikoksiin saakka.
Tapettuaan miehen kirveellä ja hävitettyään hänen ruumiinsa tulee kuvioihin mukaan myös poliisi selvittämään kadonneen miehen arvoitusta.
Donald Kimball (Willem Dafoe) tutkii kadonneen miehen tapausta
American Pyscho on kiintoisalla tapaa rakennettu kuvaus psykopaatista jonka sairaat ajatukset alkavat vähän kerrallaan ottamaan enenevissä määrin yliotetta terveiden ajatuksien raameista kunnes ne saavuttavat jo muiden henkeä ja terveyttä uhkaavat mittasuhteet. Kiintoisinta on kuitenkin se, että katsojana ei voi lopulta edes olla varma mikä on ainoastaan Patrickin sairaan mielen tuotosta ja hänen fantasioitaan ja mikä on tapahtumaa joka todellisuudessakin on tapahtunut.
Tyynen pinnan ja hienostuneen käytöksen alla kytevä vapautumistaan odottava mielenvikaisuus joka nousee pintaan hetkellisinä pyrähdyksinä on onnistuneesti tuotu esiin Balen erinomaisella roolisuorituksella.
Vaikkakin pääasiallisesti huomio kiinnittykin Patrickiin on myös hänen lähipiirinsä kautta mielenkiintoista peilata hänen käytöstään ja luonnettaan. Ystäviensä elitistinen pyrkimyksensä tyylikkyyteen pienimmissäkin yksityiskohdissa kiteytyy hienosti kohtauksessa missä miehet esittelevät käyntikorttejaan toisilleen. Paperilaadun, sävyn, kortin painon ja typografian tyylikkyys saavat mielenkiintoiset mittasuhteet erityisesti Patrickin mielessä.
Kokonaisuutena pidin tästä elokuvasta. Sen päähenkilön rooli on hienosti rakennettu ja toteutettu ja Balen roolisuoritus on hienoa katsottavaa. Juoni on mielenkiintoinen ja myöskin ajatuksia ja kysymyksiä hyvällä tapaa herättävä sillä se antaa katsojalleen kyllä selkeitä mielikuvia mitä on käynyt, mutta samalla se jättää avoimeksi useitakin kysymyksiä jotka saavat miettimään onko tulkinnat tapahtumista sittenkään sellaisia kuin ne itse on ensin kuvitellut.
Belgialaisen Browerji Bosteelsin panimon Pauwel Kwak on 8,4 % vahvuinen strong ale. Katkeroaineita on 17.0 EBU ja kantavierrettä 19.6 °P. Lisää tietoa löytää Alkon sivuilta (katso täältä).
Ulkoisesti pullosta syntyi itselleni mielikuva vehnäoluesta, mutta havaitsin erehtyneeni lukiessani Alkon sivustoja. Tuoppiin kaataminen on nopeaa ja helppoa sillä vaahtoa ei kovinkaan mahdottomia määriä pinnalle synny. Kaatamisen seurauksena pinnalle muodostunut vaahto myös katoaa pinnalta yhtä nopeasti kuin palkka tililtä joten kauaa vaahdosta ei pääse iloitsemaan.
Tuoksu on poikkeuksellisen miellyttävä, hedelmäinen ja yrttinen. Väri on kaunis tummaan hakeutuva kuparinsävy. Suutuntuma on pehmeä ja raikas, täyteläinen ja karamellimainen. Maku on hedelmäinen ja miellyttävä ja toimii erittäin hyvin esimerkiksi kesäiselle terassille.
Musiikkina tämän kanssa menee mm. Skarlett Riot – Feel tai Fifth Dawn – Defying Symmetry.
Panasonicin DVD-S700 on mukavan kompakti DVD-soitin
Hieman taustaa
Viime vuoden puolella hankin 14″ putkitelevision jossa on integroituna myöskin VHS-soitin (katso täältä). Televisio on ollut ajoittain kohtalaisen ahkerassakin käytössä ja onpa sillä tullut VHS-elokuvia katsottua viimeksi tällä viikolla joten kapine on osoittautunut hyväksi ostokseksi. Myönnettäköön että hetkittäin on käynyt mielessä että jos 21″ kokoluokassa bongaisin hyvän putkitelevision saattaisin sellaisen harkita hommaavani.
Televisiossa on integroitu VHS-nauhuri, mutta halusin päästä katsomaan omia Sony CX240 -kameralla kuvattuja kotivideoita miltä ne näyttäisivät vanhalla kunnon CRT TV:llä. Koetin polttaa omia kotivideoita testin vuoksi DVD:lle ja katsoa toimisiko ne Xbox 360:lla, mutta harmillista kyllä Xbox 360 ei osannut toistaa kotipolttoista DVD-levyä.
Katselin eri kaupoista millaisia edullisia DVD-soittimia on markkinoilla joissa olisi vielä Scart-ulostulo jotta sen saisi helposti kytkettyä televisioon jossa ei HDMI:stä ole tietoakaan ja etsinnän tuloksena löytyi Panasonic DVD-S700.
Käyttökokemuksia
Laite on ollut nyt lähes pari kuukautta käytössä ja sen kautta olen katsellut X-Filesejä DVD:ltä, koettanut kotipolttoista kotivideo-DVD:tä sekä katsellut muutamia leffojakin ja kaikki DVD:t ovat pyörineet ilman ongelmia. Soitin tekee lähes kaiken sen mitä siltä toivoinkin.
Ainoa mitä toivoisin lisäksi olisi aluekoodivapaus DVD-levyjen toiston osalta, mutta koska ensisijaisessa elokuvakatseluni tapahtuu Reavon soittimella (kirjoitan joskus siitä arvostelun tänne blogiin) videotykiltä ja koska siinä on mahdollista ohittaa aluekoodi ei tällä aluekoodin ohituksella tässä soittimessa ole niin suurta merkitystä vaikkakin se mukava lisä olisi ollutkin.
Levyn luku on tarpeeksi nopea että ainakaan itselläni se ei koettele hermojani. Laite ei pidä juurikaan ääntä ja toisto, kelaaminen ja muut perustoiminnot toimivat juuri kuten pitääkin ja kuva näyttää hyvältä Scartin kautta katsottuna putkitelevisiossa.
Panasonicista löytyy itselleni tärkein liitäntä eli Scart-ulostulo
Mukavana lisänä laitteessa on USB-liitäntä etupaneelissa jonka kautta voi katsoa myös USB-tikulle tallennettuja videoita jos ne ovat oikeassa formaatissa. Normaalin (eli ei-nörtin) näkökulmasta tämä nykyaikana taitaa harmillisesti jäädä kuitenkin haaveen asteelle sillä videotuki on Xvid-koodekille joita ei enää juuri missään tule vastaan ellei itse transkoodaa videoitaan oikeaan formaattiin. Laitan kuitenkin tämän postauksen loppuun kiinnostuneille ohjeita kuinka videoitaan voi konvertoida FFMPEG:llä tämän soittimen tukemaan formaattiin jos intoa on transkoodailla videoitaan.
USB:n kautta on mahdollista katsoa myös valokuvia jotka on JPG-formaatissa sekä kuunnella MP3-tiedostoja. En muista olenko kumpaakaan näistä ominaisuuksista testannut joten en niiden rajoituksiin osaa ottaa tarkemmin kantaa.
Ruusut ja risut
Ruusuja tälle soittimelle on helppoa antaa, sillä se tekee juuri sen mitä siltä odottaakin eikä se maksa paljoa. Videot toistuvat hyvin ja scart-ulostulo oli se minkä vuoksi tämän ostin eikä sen toiminnassa ole mitään valittamista joten tämä on hinta-laatu-suhteeltaan ainakin itselleni ollut hintansa väärti vekotin.
Isoin miinus käytettävyydessä tulee ainakin itselläni kaukosäätimen muutaman napin koosta. Skip-painikkeet ovat nihkeän pienet ja niitä saa aina etsiä että missä ne olivatkaan. Tietenkään elokuvia katsoessa tämä ei ole luultavasti koskaan ongelma koska harvoin elokuvassa tulee juuri mitään skipattua (ainakaan itselläni), mutta DVD:ltä kun katsoo X-Filesejä on niiden jokaisen episodin lopussa monella eri kielellä jokin teksti jotka haluaa aina skipata ohi ja tätä nappia tarvitsee painella monesti.
Kokonaisuutena Panasonic DVD-S700 on ollut hyvä soitin jonka ostaisin uudemmankin kerran mikäli tarvetta tulisi.
Videoiden transkoodaus soittimelle sopivaan muotoon
FFMPEG:llä transkoodattu kotivideo pyörimässä putkitelevision näytöllä. Tähän blogiin otettu valokuva näyttää huonommalta kuin oikeassa elämässä televisiolta katsottuna.
Kuten ylempänä kirjoitin on laitteessa etupaneelissa USB-liitäntä jonka kautta videoita voi katsoa. Rajoitteena kuitenkin on se, että videot pitää olla oikeassa formaatissa eikä nykyään juuri missään näe tässä formaatissa olevia videoita.
Esimerkiksi nykyiset puhelimet kuvaavat usein MP4:ää käyttäen joko HEVC-koodekkia tai H.264:ää eikä siinä muodossa olevat videot toistu. Samoin oma Sony CX240 -videokamerani (lue täältä) kuvaa videonsa aivan eri formaattiin joten näitäkään ei tällä soittimella voi katsoa ilman niiden muuntamista eri formaattiin.
Videoita onnistuu kuitenkin muuntaa oikeaan formaattiin käyttäen ainakin FFMPEG-nimistä ohjelmaa (http://ffmpeg.org/). Asennuksen jälkeen ohjelman käyttö tapahtuu joko Windowsin komentoriviltä tai Linuxin/Mac OSX:n terminaalista joten tämä voi karsia käyttäjiä jonkin verran. Mahdollisesti videoita onnistuu myös konvertoida HandBreakilla, mutta koska siitä ei ole kokemusta tähän formaattiin en siitä kommentoi sen enempää.
Rimpsu jolla olen itse onnistunut muuntamaan vidoita DVD-soittimen ymmärtämään muotoon on esimerkiksi seuraavanlainen:
-i INPUT_FILENAME kertoo mitä tiedostoa ollaan muuntamassa
-c:v libxvid kertoo että muunnettu video pitäisi saada XviD-formaattiin
-vb 2000k kertoo videon bitraten. Mitä suurempi sitä parempi kuvanlaatu, mitä pienempi sitä huonompi kuvanlaatu. 2000k tarkoittaa noin kahta megaa. Vaihtoehtoinen tapa videon kuvanlaadun asettamiseen on käyttää -q:v 5 parametriä missä 1 tekee parasta jälkeä ja siitä suuremmat numerot huonompaa jälkeä. Mitä pienempi numero sitä parempi laatu mutta tietenkin tiedostojen koot kasvavat sitä mukaa myöskin.
-vf scale=720×576 kertoo että lopullinen video pitää saada 720×576 resoluutioon. En muista osaako tämä soitin näyttää isompia resoluutioita, mutta putkitelkkarilla isommasta resoluutiosta ei kuitenkaan ole iloakaan.
-c:a libmp3lame kertoo että videon äänet halutaan pakata LAME MP3 -enkooderilla jotka ainakin toimivat hyvin tämän DVD-soittimen kanssa.
OUTPUT_FILENAME.avi on tietenkin videon nimi mille nimelle tiedosto transkoodataan, tämä voi olla vaikka pertsa.avi. Olennaista on kuitenkin pitää avi tuossa tiedoston nimessä koska ainakin AVI-tiedostot aukeavat tällä DVD-soittimella kun video sen sisällä on pakattu Xvidiksi ja äänetkin kuuluvat kun ne on mp3:na.
Videon transkoodaus ottaa aikaa ja mitä tehokkaampi kone jolla sitä tekee sitä nopeammin se sujuu. On hyvä testata asetuksia ja laatua ensin mahdollisimman lyhyellä videolla, esim. puolen minuutin klipillä jotta näkee tuleeko kuvanlaadusta tarpeeksi hyvää ja aukeaahan video varmasti soittimella ennen kuin mitään parin tunnin videota alkaa transkoodaamaan vain huomatakseen että asetukset olivat pielessä 🙂
