• Leffalauantai: Empire State

    Chris Potamitis (Liam Hemsworth) saa siirron vartijan roolista yövartijaksi hieman ennen isoa ryöstöä

    Empire State (IMDB) on vuonna 2013 julkaistu toiminnallinen rikostrilleri jonka on ohjannut Dito Motiel. Pääosarooleissa nähdään Liam Hemsworth, Michael Angarano sekä Dwayne Johnson.

    Poliisin urasta toiveita elättänyt Chris Potamitis (Liam Hemsworth) saa kirjeen missä selviää että toiveet lainvalvojana voi unohtaa rikosrekisteristä löytyvän kannbaikseen liittyvän tapauksen vuoksi johon hän on joutunut kaverinsa Eddien (Michael Angarano) kanssa jo pitkä aika sitten. Vaikka uraa poliisista ei löydy löytää Chris kuitenkin mielenkiiintoisen työn vartijana missä hän saa olla mukana hakemassa suuria rahasummia rahankuljetusautolla kollegansa kanssa.

    Pian työkeikalla ollessaan pari joutuu aseellisen ryöstön kohteeksi missä työtoveri ammutaan kuoliaaksi ja hän itsekin saa luodista luotiliiveihinsä. Tapauksen seurauksena työtehtävät muuttuvat autokeikoista yövartijan rooliin. Töissä ollessa hän saa tietää paikan luokattoman huonoista turvajärjestelyistä mikä tulee myös Eddienkin tietoon. Eräänä yönä Chrisin vartiovuorolla paikka ryöstetään ja miljoonien saalis katoaa minkä seurauksena poliisi ja FBI alkavat selvittämän tapausta.

    Rikosta tutkiva NYPD:n poliisi James Ransome (Dwayne Johnson)

    Empire State on viihdyttävä mutta keskinkertainen rikostrilleri ilman suuria yllätyksiä. Tarina on toimiva, henkilöhahmot ja heidän toimintatapansa ovat uskottavia eikä varsinaisesti mitään kokonaisuudessa ole pielessä. Jotta elokuva nousisi yli keskinkertaisuuden rajan pitäisi sillä olla jotain enemmän annettavaa, mutta tämä jokin jää silti valitettavasti puuttumaan.

    Pidin tavasta kuinka lavastuksillisilla valinnoilla elokuva oli saatu sijoitettua aikakaudelleen ilman että missään vaiheessa katsojalle selkeästi tarvitsee vääntää elokuvan aikakautta. Esimerkkeinä näistä oli vartijalla olevat monitorit jotka olivat kuvaputkitelevisioita, puhelimet jotka olivat vielä lankapuhelimia, rikollisten kuvien selaaminen valokuva-albumista tietokoneiden sijaan sekä yhdessä kohtauksessa näytetty elokuvateatteri minkä mainoksesta näkyy että siellä pyörii Poltergeist. Mikäli elokuvan tai sen julkaisuajankohdan tietää edes suunilleen voi katsojana nopeasti sijoittaa tapahtumapaikan aikakautta edes jonkinlaiseen aikakauteen.

    Kokonaisuutena Empire State toimii ja on viihdyttävä jonka katsoo mieluusti kerran tai parikin, mutta mitään kovin suurta ja syvällistä siitä ei kannata lähteä etsimään. Mikäli etsinnässä on vain kepeä toiminnallinen rikostrilleri on tämä lajityypissään viihdyttävä teos.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 20 684 annettuun ääneen”]5,2/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Wychwood King Goblin

    Englantilaisen Wychwood Breweryn King Goblin on 6,6 % vahvuinen strong ale. Kantavierrettä oluessa on 15.7 °P ja katkeroaineita 35.0 EBU. Olutta myydään Alkon vakiovalikoiman tuotteena. Lisää tietoja löytää Alkon sivulta (katso täältä).

    Pullo on tyylikäs ja mukavasti kansantarujen tunnelmaa tavoittava joka ainakin itselleni iskee. Pullon aukaistua löytää laimean ja lähes väljähtäneen tuoksun joka jättää hieman mitäänsanomattoman tunnun eikä herätä erityisesti suuria tunteita. Tuoppiin kaataminen ottaa hieman aikaa runsaan vaahtoamisen vuoksi. Pinnalle muodostuva vaahto on kaunista katsella, mutta kuten niin monet muutkin kauniit asiat elämässä on se pian kadonnut ajan tehdessä tehtävänsä. Tässä tapauksessa aikaa ei kovin kauaa tarvitse odottaa kun vaahto on vain muisto menneestä.

    Väri on ruskeahkoa omaan silmääni, mutta Alkon sivun mukaan meripihkankeltainen. Joko katson tätä erikoisessa valaistuksessa tai sitten määritelmäni tai Alkon määritelmät väreistä on aivan erilaiset ja yhtä lähellä toisiaan kuin Jupiter on maata. Oli miten oli ruskeahkona tämän itse näen. Ei mitenään erityisen kaunis, mutta kotikaljamaista tunnelmaa värissä kuitenkin on.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta aavistuksen laimea. Alko kuvaa suutuntumaa täyteläiseksi joten tämän pullon kohdalla oma todellisuuteni ja Alkon kuvauksen todellisuus ei oikein löydä paljoa yhtymäkohtia. Maku on leipäisä ja maltainen yrttisellä olemuksella joka sinänsä kyllä toimii edes kohtalaisesti, mutta omaan makuuni se olisi kaivannut silti voimakkaampaa humalointia ja tiukempaa särmää päästäkseen kunnolla oikeuksiinsa.

    Musiikkina tämän kanssa menee hyvin metallivivahteiset kansantanhujen tunnelmia tai folkahtavia musiikin tyylejä jollain muotoa flirttailevat poljennot, mm. Ensiferum – In my sword I trust tai Saltatio Mortis – Ebenbild.

  • Apple Watchin ranneke vaihtoon

    Uusi ranneke

    Pidemmän aikaa on mielessäni ollut hankkia Apple Watch -älykelloon uusi ranneke. Olen aikaisemmin käyttämässäni vanhemman generaation Apple Watchissa (lue täältä) ja nykyisin käytössäni olevassa versiossa (josta en vielä ole kirjoittanut tänne) käyttänyt vakiona tulevaa ranneketta.

    Kummankin kellon rannekkeen kanssa on ollut itselläni ongelmia ihon ärtymisen kanssa joka erityisesti on alkanut tuntumaan silloin kuin on hionnut lenkkeillessä. Ranneke on alkanut kutittamaan ja iho on ärtynyt sen verran että kello on tullut monesti jätettyä sen vuoksi käyttämättä. Koska kello jota ei käytä on täysin turha sain vihdoin aikaiseksi hankkia Verkkokauppa.comista uuden rannekkeen.

    Rannekkeeksi valikoitui merisuolanharmaa Sport Loop -ranneke joka irtosi 48,90 euron hintaan (katso täältä). Ensikokemukset on olleet erinomaiset sillä ranneke ei vielä ainakaan ole hiertänyt ihoa ja sen kanssa kellon käyttö on ollut jälleen mukavaa. Toivon mukaan se on sitä myös jatkossa, sillä Apple Watch on mukava kello jota on ilo käyttää mikäli rannekkeen kanssa ei tule haasteita iholle.

  • Päiväpatikointia Torronsuolla

    Pitkospuita oli helppoa kävellä

    Eilen tuli käytyä seurakuntalaisten kanssa kävelyretkellä Torronsuon kansallispuistossa (katso täältä). Matkaan tuli lähdettyä hieman kahdentoista jälkeen ja matkaan meni arvioilta puolisentoista tuntia sillä paikka sijaitsee lähellä Forssaa.

    Hieman yllättäen paikan päällä oli autoja kymmenittäin. Parkkipaikka oli todella täysi ja tien varrelle oli autoja parkkeerattu varmaankin yli sadan metrin jonoksi. Onneksi satuimme sopivaan aikaan paikalle sillä saimme auton parkkipaikalle kun sopivasti väkeä aina myös lähti sieltä poiskin.

    Alustava arvio oli ollut että kävelylenkistä tulisi noin kahdeksan kilometriä, mutta lopulta useamman tunnin kävelyn ja laavulla pidetyn yhden varsinaisen kunnollisen levähdystauon jälkeen autolle takaisin palattua oli matkaa kertynyt 9,5 km. Käytännössä pari sataa metriä luultavasti tuli lisääkin sillä aivan heti alussa en muistanut laittaa lenkin mittausta päälle, mutta kokonaisuutena kuitenkin varsin mukavan pituinen kävely tuli tehtyä.

    Laavun läheisyydessä olleelta lintutornilta näki aluetta hieman paremmin

    Pitkospuilla kävely oli helppoa eikä paljoa energiaa kulunut, mutta matkan varrella oli paljon myös metsässä kävelyä jossa kävely olikin merkittävästi hitaampaa ja haastavampaa ainakin allekirjoittaneelle sillä maaston epätasaisuudesta johtuen sai eteensä katsoa paljon tarkkaavaisemmin.

    En edes muista milloin olisin näin pitkää kävelyä tehnyt etenkään missään metsässä tai suolla joten hyvä että tuli tämä tehtyä ainakin nyt. Voimille se kyllä otti reissun jälkeen, mutta illalla jo väsy alkoi nopeasti väistymäänkin. Raittiissa ilmassa pihalla pyöriminen tekee välillä hyvää 🙂

  • Leffalauantai: Two for the Money (Rahantekijä)

    Rento pukeutuminen on vaihtunut pukuun kun Brandonin (Matthew McConaughey) ympärille rakennettavan brändin ympärillä alkaa liikkumaan isot pelimerkit

    Two for the Money (IMDB) eli Rahantekijä on vuonna 2005 julkaistu draamaelokuva. jonka on ohjannut D. J. Caruso. Pääosarooleissa nähdään Matthew McConaughey (Interstellar, Mud), Al Pacino (The Godfather, Scent of a Woman) sekä Rene Russo (Ransom).

    Amerikkalaisen jalkapallon uraa tekevä Brandon (Matthey McConaughey) joutuu pelissä jalan vaurioittavaan onnettomuuteen jonka seurauksena ura jalkapalloilijana näyttää olevan ohi. Brandon päätyy vuosiksi puhelinlinjalle antamaan arvioita tulevien jalkapallo-otteluiden lopputuloksista jossa hän menestyy hyvällä osumaprosentilla. Kyvyt eivät jää huomaamatta ja eräänä päivänä hänelle tarjotaan työtä Walterin (Al Pacino) toimesta merkittävästi aikaisempaa paremmalla palkkauksella.

    Uusi työ saa Brandonin askel kerrallaan siirtymään aina vain suurempiin kuvioihin missä puhelinlinjoille soittavien vedonlyöjien panokset kasvavat ja pelaamisen riskit eivät enää jää muutamien satojen dollarien suuruusluokkaan.

    Al Pacinon esittämässä roolissa Brandonin uuden työpaikan pomona nähtävä Walter on päämäärätietoinen lähes pakkomielteisyyteen saakka.

    Pidin tavasta kuinka Two for the Moneyssä tuodaan esiin liiallisiin mittasuhteisiin viety uhkapelaaminen ja sen kääntöpuolet. Vaikka pintapuoleisesti elokuva vaikuttaakin uhkapelaamisen vaaroista kertovalta tarinalta, pidin sitä enemmänkin tarinana jonka syvin olemus on addiktioista, jännityksen hakemisesta ja pakkomielteisyyteen asti menevästä järjettömien riskien ottamisesta ja niiden elämää haittaavista puolista.

    Walter pyörittää yritystä joka tarjoaa vedonlyöjille vihjeitä tulevien otteluiden tuloksista. Hän löytää joukkueeseensa uuden tähtipelaajan Brandonin jonka kanssa alku alkaa lupaavasti ja elämä on voitosta voittoon kulkemista. Voitokas ura ja maine kehittyy, kasuaali pukeutuminen vaihtuu pukuun, isompia riskejä ottavat pelurit tulevat mukaan kuvioihin kunnes alan ikävät realiteetit iskevät kasvoille. Kaikesta järkevyydestä huolimatta Walterin usko Brandonin analyyseihin jatkuu vaikka tulokset puhuvat karua kieltä.

    Walterin ja Brandonin lisäksi tärkeässä roolissa on myös Walterin vaimo Toni (Rene Russo). Brandonin, Walterin ja Tonin välinen dynamiikka on hyvin toteutettua eikä teemaan sopivaa jännitettä ja uhkapelaamista puutu heidänkään keskeisistä suhteista.

    Erityisesti pidin Brandonin toimivasta kasvutarinasta missä urheilijana menestynyt mies menettää onnettomuutensa vuoksi voitonnälkänsä ja jumiutuu vuosiksi keskinkertaiseen työhön keskinkertaisella palkalla elättäen yhä turhaa toivoa pelikentille takaisin pääsystä. Kun hän tarttuu hänelle tarjottuun tilaisuuteen vaihtaa uransa suuntaa löytää hän myös jälleen voitonhalunsa. Voitonhalu kääntyy vähitellen ylimielisyyteen ja menee lopulta liiallisuuksiin saakka kunnes hänen on lopulta löydettävä itsensä ja elämänsä suunta uudelleen.

    Kokonaisuutena tämä oli erinomainen elokuva jossa oli mielenkiintoinen tarina mielenkiintoisilla henkilöhahmoilla ja kasvutarinoilla varustettuna.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 44 868 annettuun ääneen”]6,3/10[/simple_tooltip])