• Perjantaipullo: Spaten dunkel

    Saksalaisen Spaten Bräu:n panimon Spaten Dunkel on 5,1 % vahvuinen tumma lager. Siitä löytyy katkeroita 19.0 EBU ja kantavierteen määrä on 12.7 °P. Olutta myydään ainakin Alkojen vakiovalikoiman tuotteena. Lisää tietoja löytää Alkon sivulta (katso täältä).

    Pullo on yksinkertainen ja suhteellisen tavanomainen, hieman massaan hukkuvaa sorttia. Toimiva mutta tasapaksu. Tuoppiin kaataminen menee suhteellisen vaivattomasti vaikkakin kuohuamista on sen verran runsaasti että hieman malttiakin vaaditaan. Runsas vaahto ei kuitenkaan kauaa pinnalla kestä. Tuopista erottaa hyvin oluen kauniin tumman sävyn.

    Tuoksu on maltainen ja leipämäinen ja se on aromeiltaan runsas. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on mausteinen mutta silti suhteellisen laimea ja sen maussa on tuoksunsa tavoin leipäistä tuntua. Toimiva kokonaisuus tällaisenaankin, mutta hieman voimakkaampaa vartta olisin kaivannut otteeseen.

    Musiikkina tämän kanssa menee mm. Muse – Knights of Cydonia tai The Strokes – Reptilia.

  • Sitä tikulla nokkaan jolta korona testataan

    Tänään torstaina kävin ensimmäistä kertaa koronatestauksessa. Koronaan viittaavia oireita ei ole ilmennyt karanteenin aikana, tai ainakaan sellaisia että erottaisin mitään normaaleista syksyisistä oloista poikkeavaa. Päädyin kuitenkin hakeutumaan testaukseen jotta tietäisin voinko jo perjantaina autolla ajella lyhyelle reissulle vai pitääkö odotella sunnuntaihin.

    Tietenkin on mahdollista että testitulokset eivät edes tule huomenna ihmisten aikaan jolloin käytännössä sunnuntai olisi päivä jolloin auton rattiin tulisi tartuttua mikäli mitään ihmeitä ei tule. On myös mahdollisuus sillekin että testitulos on positiivinen vaikka oireista en olisi sellaista huomannut joten saapa nähdä kuinka käy.

    Testauksesta monet olivat etukäteen kertoneet että se tuntuu aivan hirveälle, mutta ainakaan omat kokemukset eivät vastanneet tunnetilaa jota ilmaisisin yhtä vahvalla ilmaisulla. Lievästi epämukava tuntemus ja sellainen että ei tikun nenään tökkimisestä mitään jokaviikkoista harrastusmuotoa itselleen haluaisi tehdä, mutta ei se kuitenkaan ollut mikään erityisen epämukava tuntemus.

    Vuosia takaperin Ruotsissa asuessa lääkärikäynnillä kun nenään tungettiin erittäin ohut joustava tikku/letku ja se survottiin niin syvälle että kurkussa asti tuntui tökkäisy niin se oli jotain mitä kuvaisin epämukavana kokemuksena 😀

    Viimeisin altistuminen koronalle tuli viikko sitten keskiviikkona, mutta siitä ei ole tullut virallista karanteeni-ilmoitusta vieläkään. Sitä edeltävästä altistuksesta sunnuntailta 8.8. sitä vastoin tuli tekstiviesti tämän alkuviikon aikana joten melkoisella viiveellä luultavasti ruuhkan vuoksi ilmoitukset on tulleet.

    Itse sain tiedon altistumisestani suoraan jo kavereiltani joilla oli todettu positiivinen testitulos, joten olen sen vuoksi ollut omaehtoisessa karanteenissa. Tietenkin alkuviikon viestin jälkeen olen ollut myös virallisessakin karanteenissa 8.8. altistumisesta, mutta koska tiedän että myös 11.8. on tullut altistuttua on ollut parempi ja turvallisempi pysyä kotona että ei ainakaan muita tartuttaisi mikäli tauti on itselläkin mutta ei vain oireista huomaa.

    Saapas nähdä milloin tulokset tulevat ja mitä ne sanovat!

  • Vanha Raspberry Pi käyttöön

    Raspberry Pi asennusvaiheessa

    Koska viime perjantaista saakka olen ollut karanteenissa on kotona ollessa vihdoin löytynyt aikaa monenlaiseen teknisempään säätämiseen. Eilen illalla innostuin ruveta virittelemään vuosia vanhan Raspberry Pi 2:n hyötykäyttöön kaapissa seisottamisen sijaan.

    Virittelin illan ja yön aikana (koska silloin on parhaat ajat datailla!) Raspberry Pihin Linuxin SD-kortille, asentelin siihen Nginxin eli web-serverin ja sen jälkeen vielä virittelin Pin kaappiin verkkopiuhan päähän. Siellä se nyt rullailee ja on helposti käytettävissä SSH:lla. Tarkoitus olisi vielä lisätä se kiinni julkiseen Internetiin jolloin voisi satunnaisia pieniä huvikseen värkättäviä webbisivuja pyöritellä omassa “konesalissa” yleisesti käytettävien maksullisten virtuaaliserverien sijaan 🙂

    Laitteen näyttöön en vielä ole saanut viritettyä minkäänlaista kuvaa, mutta eiköhän tässä lähipäivinä senkin saa jollain muotoa käyttöön.

    Mukavinta tämänkaltaisissa projekteissa on erityisesti se että ne muistuttavat vielä siitä miksi IT-alalle on alunperin edes tullut lähdettyä. Matalahkon tason säätämistä, konffaamista ja skriptaamista. Nykyisin pilvipalvelut, virtuaalikoneet ja kaikki muut antavat kyllä mukavia mahdollisuuksia ns. oikeisiin kaupallisiin verkkosivustoihin ja niiden pyörittämiseen mutta samalla ne abstraktoituvat niin tunteettomiksi ja merkityksettömiksi laitteiksi että niistä vain katoaa se “fiilis”, tekemisen meininki ja säätämisen ilo.

    Jollain tapaa nykyiset virtuaaliratkaisut yms. eivät enää tunnu tietotekniikalta sellaisena kuin mihin lapsena innostuin, vaan niistä on lähinnä tullut käyttöesineita ja bisnestä. Vähän samalla tapaa kuin suurin osa nykyisistä autoistakin on kyllä hyviä, hienoja ja parempia kuin 80-luvulla mutta samalla niistä on kadonnut kaikki se persoonallisuus ja omalaatuisuus ja tekemisen meininki.

    Näissä projekteissa on kiintoisaa myös se että näiden kanssa pääsee itse matalammalle tasolle säätämään asioita eikä laite ole vain salaperäinen musta laatikko jonka hallinta on jossain rapakon takana olevassa konesalissa ties kenen hallussa ja jota ei pääse itse käsin kopeloimaan jos mieli jostain syystä niin tekisi. Oma serveri kotona leikkiprojekteihin on mukava olla koska silloin kaikki hallinta pysyy itsellä juuri siten kuin sen haluaa 🙂

  • Kymmenen päivää karanteenia

    Kuten korona-aikana on yhteiskunnassa nyt tapana ollut, laitetaan virukselle altistuneita karanteeniin. Tällä kertaa karanteeni sattui omalle kohdalle ja viime perjantaista asti olen viettänyt karanteenia kotona hönöttäen.

    Viime perjantaina sain kuulla kaverilta että hän on saanut positiivisen testituloksen. Soitin omalle työterveyshoitajalle että mitenkä kuuluisi toimia. Hänen kanssa aiheesta juttelin tovin ja sen jälkeen myös työterveyslääkäri soitti myöhemmin itselleni takaisin. Selvisi että koska olen altistunut itsekin seuraa siitä 10 päivää kotona oleskelua ilman sosiaalisia kontakteja.

    Myöhemmin kuulin että eräällä toisellakin kaverilla oli tullut positiivinen koronatestitulos ja häneltä oli kysytty kaikki keiden kanssa hän oli ollut sunnuntaista lähtien. Allekirjoittanut kuului myös tuohon joukkoon sillä olin hänen kanssa sunnuntaina valokuvailemassa, mutta mistään viralliselta taholta ei ole tullut tekstiviestiä saati soittoa siitä että olen altistunut koronalle.

    Ilmeisesti Uudellamaalla alkaa olemaan sen verran paljon tapauksia että jäljityspalvelut ja ilmoittamiset on ruuhkautuneet pahoin koska viikkoa aikaisemman sunnuntain sekä nyt viime viikon keskiviikosta ei ole kummastakaan ilmoitettu virallista kautta mistään karanteenista. Onneksi kaverit kuitenkin itse ilmoittivat että olen tiennyt pysyä kotona enkä ole lähtenyt tartuttamaan ketään.

    Katsellaan kuinka karanteeni sujuu loppuun saakka, mutta ainakin ensimmäiset päivät on menneet todella helposti ilman hirveää hinkua lähteä muutenkaan minnekään. Onneksi kotona on sen verran mukavasti asiat että täällä viihtyy omissa oloissaan 😀

  • Leffalauantai: Kesäkapina

    Susanna (Titta Karakorpi)

    Jaakko Pakkasvirran ohjaama Kesäkapina (IMDB) on vuonna 1970 julkaistu yhteiskunnallisiin asioihin kantaaottava draamaelokuva. IMDB on listannut elokuvan myös kategoriaan komedia, mutta en tästä kyllä komediallisia vivahteita ainakaan itse löytänyt. Pääosarooleissa nähdään Titta Karakorpi, Hannu Oravisto, Petra Frey sekä Eero Melasniemi.

    Elokuva kertoo nuoresta valokuvamallista Susannasta (Titta Karakorpi) joka viettää kesää yhdessä veljensä, ystävänsä sekä tämän poikaystävän kanssa. Porukka käy reissussa maaseudulla näkemässä toisenlaista elämää ja samalla reissullaan myös keskustelevat yhteiskuntapolittisia kysymyksiä.

    Veli (Hannu Oravisto)

    Kesäkapina oli tavallisuudesta erottuva mielenkiintoinen elokuva. Sen ohjaustyyli ja kerrontatapa oli miellyttävä poikkeama siihen mitä olen tottunut näkemään. Tarina eteni monissa lyhyissä erilaisissa tapahtumakohtauksissa, välissä oli väliotsikoita ja paikoitellen myös dokumentaarityylistä selostusta ja keinotekoisia mainoksia joilla elokuvan pohjalla olevaa poliittista sanomaa tuotiin hyvin esiin.

    Pidin elokuvan kantaaottavuudesta, vaikkakin monista siinä nähdyistä ja kuvatuista kärjistetyistä ja jopa naiiveista näkemyksistä olenkin toista mieltä. Silti vaikka omat näkemykseni eivät olekaan samalla linjalla oli silti tämänkaltainen elokuva raikas tuulahdus tasaisen tuttuihin elokuvatyyppeihin.

    Monilta osiltaan tämä elokuva on selkeä poikkeama siitä mitä normaalisti on tullut nähtyä ja sen poikkeuksellinen tyyli toimii hienosti. Se on paikoin hyvinkin suoraviivainen kertoessaan erinäisiä näkemyksiä katsojalle mutta se ei silti ainakaan itseäni käynyt missään vaiheessa häiritsemään vaikka en samalla tapaa itse ajattelisikaan.

    Hyvin tehty ohjaus, mielenkiintoisia kamerakulmia sekä tarpeeksi paljon tilaa katsojalle itselleenkin tulkita erinäisiä asioita joita ei niin selkeästi selitetä teki tästä erinomaisen filmatisoinnin joka ainakin itselleni sijoittui yhdeksi parhaimpien näkemieni kotimaisten elokuvien joukkoon.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 113 annettuun ääneen”]5,9/10[/simple_tooltip])