Kuten aikaisemmin tänne blogiin kirjoitin siirsin CD-soittimet, lattiakaiuttimet ja muut hifivekottimet makuuhuoneeseen ja hankin sinne laitetelineen eli kansan kielellä “räkin” tälle laitteistolleni. Yksi merkittävä ja tärkeä osa musiikin kuuntelunautintoa tulee kuitenkin niinkin tavallisesta asiasta kuin istuimesta. On mukavaa ja helppoa rentoutua ja kuunnella musiikkia jos istuinkin on mukava. Huonolla tuolilla hyvä äänentoisto jää helposti hieman vajaaksi koska epämukavan asennon takia osa keskittymisestä ja rentoutumisesta unohtuu taka-alalle epämukavan asennon tai istuimen vuoksi.
Tori.fi sivustolta nojatuolia etsiessäni bongasin kuitenkin myynnissä myös lepotuoli-nimellä kulkevan tuolin. Katselin että tuoli näyttäisi hyvälle ja vaikuttaisi olevan monipuolisempi kuin tavallinen nojatuoli joten tartuin tilaisuuteen ja otin yhteyttä myyjään. Sovimme kaupat ja pari päivää siitä tuoli sitten tulikin kotiini. Myyjä siis toi tuolin alaovelle asti josta sen sitten siirsin asuntooni hissiä apuna käyttäen.
Tuoli on Askon valikoimasta RIKU-recliner nimellä löydettävä tuoli (löytyy täältä) ja jonkin aikaa nyt tätä käyttäneenä jo olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Erityisen mukava ominaisuus tuolissa on sen jalkatuki ja kallistuminen lähes vaakatasoon. Mikäs sen mukavampaa kuin laittaa hyvä levy soimaan ja oikaista itsensä pitkälleen ja antaa musiikin viedä mukanaan.
Musiikin kuuntelun määräkin on kasvanut merkittävästi uuden tuolin myötä, joten tästä voi helposti päätellä että tuoli on tehnyt tehtävänsä ja lisännyt nautintoa elämään suoraan sekä välillisesti 🙂
Beautiful Creatures (IMDB) on vuonna 2013 julkaistu romanttinen fantasiadraamaelokuva jonka on ohjannut Richard LaGravenese. LaGravenesen ohjaushistoria on suhteellisen lyhyt, tätä kirjoittaessa listalta löytyy ainoastaan seitsemän elokuvaa. Tunnetuimpana näistä luultavamminkin on romanttinen draamaelokuva P. S. I love you vuodelta 2007.
Pääosarooleissa nähdään Alice Englert sekä Alden Ehrenreich. Englertin elokuvia tai sarjoja en ollut nähnyt aikaisemmin itse yhtäkään mutta Ehrenreichin näyttelytötä on tullut nähtyä elokuvissa Solo: A Star Wars Story, The Yellowbirds sekä Hail, Caesar!.
Elokuvan tarinassa Ethan Waten (Alden Ehrenreich) kouluun tulee uusi salaperäinen tyttö Lena Duchannes (Alice Englert). Tytössä on jotain mystistä vetovoimaa joka saa Ethanin kiinnostumaan hänestä – ehkä siksi että Ethan on nähnyt useiden viikkojen ajan omituista unta jossa on tyttö jonka kasvoja hän ei unessaan koskaan näe mutta joka muistuttaa paljon Lenaa. Vahvasti uskonnollisesssa kylässä muut luokkalaiset pitävät Lenaa hänen sukulaissuhteistaan johtuen pahana ja he myös epäilevät että hänen suvullaan on tapana harjoittaa jopa saatananpalvontaa.
Ethan ei ota muiden luokkalaisten puheita kuuleviin korviinsa vaan haluaa tutustua tähän tyttöön. Hän koettaa tehdä tuttavuutta Lenan kanssa mutta hieman heikolla menestyksellä. Hän ei kuitenkaan luovuta helpolla ja vähitellen Ethan ja Lena alkavat tutustumaan toisiinsa.
Pian kuitenkin alkaa käymään ilmi että Lena ja sukunsa eivät ole aivan tavallisia kuolevaisia ja kyläläisten puheet noituudesta eivät enää vaikutakaan täysin tuulesta temmatuilta väittämiltä. Lenalla on pian myös 16-vuotis syntymäpäivät ja hänen tiensä hyvän ja pahan välisellä polulla on vielä avoin. Kauan liikkeellä ollut kirous vetää häntä pimeälle puolelle kuten monia muitakin hänen suvun jäseniä, mutta vasta 16-vuotispäivänä selviää kummalle puolelle hänen todellinen luontonsa hänet lopulta ohjaa.
Ethan Waten roolissa nähdään Alden Ehrenreich
Beautiful Creatures on mielenkiintoinen sekoitus fantasiaelokuvaa ja teiniromantiikkaelokuvaa ja siinä onkin varsin mukavasti saatu kummankin elokuvatyypin parhaat ja viihdyttävimmät puolet yhteen nippuun – eli juurikin ne samat kliseiset piirteet jotka aiheuttavat puistatuksia ja vastenmielisyyttä niille jotka eivät tämän tyylilajin elokuvista perusta.
Pidin tarinasta ja sen vaiheittaisesta kasvattamisesta eli siitä kuinka vähän kerrassaan juonikuvio kasvaa ja uusia asioita tulee esille sopivalla tahdilla ilman että missään vaiheessa jäädään junnaamaan tai esiteltäisi tarpeettoman monia juonikäänteitä ja uusia sivuhahmoja ähkyksi asti. Tarina pysyy hyvin läjässä sivujuonteistaan huolimatta mutta painopiste pysyy kuitenkin Lenassa ja Ethanissa ja heidä välisessä suhteessaan.
Lajityypissään merkittävästi mielenkiintoisemmaksi tämän kuitenkin tekee sen sivuhahmojen merkityksien aukeneminen ja nivoutuminen yhteen varsinaisten päähenkilöiden ja heidän tarinansa osalta. Monet heistä tietävät enemmän kuin ensin vaikuttaisi, paljon on jätetty menneisyyden tapahtumista kertomatta ja vähitellen molemmat päähenkilöistä saavat tietää monia asioita jotka nivovat yhteen eri henkilöiden historiaa.
Lisäksi itselleni toimi hyvin myös elokuvan visuaalinen tyyli. Erikoistehosteiden käyttö on sopivassa tasapainossa muuhun tyyliin nähden eikä niitä ole käytetty puuduttavuuksiin asti. Tehosteet olivat myös suurimmalta osaltaan tyylikkäästi toteutettuja ja siten tukivat hyvin tunnelmaa.
Beautiful Creatures on erinomainen elokuva jokaiselle joka pitää niin fantasiaelokuvista kuin myös teiniromantiikkaelokuvista, sillä tässä elokuvassa onnistutaan säilyttämään ja tuomaan esiin toimivasti kummankin elokuvatyypin parhaat puolet.
Itselleni tämä elokuva oli täydellinen omassa lajityypissään ja sitä on todella helppoa suositella jokaiselle joka pitää näistä kummastakin genrestä ja jota ei häiritse näiden tyylilajien yhteen niputtaminen.
Kaikille muille tämä elokuva luultavasti menee helposti kategoriaan ihan ok, keskinkertainen tai ehkä jopa huono joten tästä syystä elokuva ei antamistani täysistä pisteistään huolimatta pääse Suosituksia-sivulleni. Kuitenkin tämän lajityypin ystäville tämä on ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva.
Novopacké Pivo Podkrkonošský Speciál on 6.3 % vahvuista Nová Pakan panimon tummaa lageria. Katkeroita oluessa on 27.0 EBU ja kantavierrettä 13.3 °P. Vahvuutensa vuoksi olutta myydään Suomessa ainoastaan Alkoissa joista sitä löytyy vakiovalikoimasta. Lisätietoja oluesta löytää Alkon nettisivulta.
Oluen aukaistua ei erota tuoksusta juurikaan mitään sillä tuoksu on varsin vähäinen. Tuoppiin kaadettua säilyy sama havainto, tuoksua ei juurikaan erotu oluesta lainkaan. Vähäinen erottuva aromi on paahteinen.
Tuoppiin kaataminen sujuu suhteellisen helposti. Vaahtoa muodostuu pinnalle mutta ei kuitenkaan mitenkään suhteettomia määriä. Kuohuavuus on maltillista eikä pinnalle muodostunut hattaramainen vaahto pitkään säily seuralaisena. Tuopissa oluesta erottaa varsin tumman sävyn.
Suutuntumaltaan olut on vahvuuteensa nähden vetisempää ja laimeampaa kuin mitä olisin odottanut. Alkon sivuilla tästä on sanottu täyteläinen, mutta oman testipulloni osalta makuaistini ei kyllä voi tähän näkemykseen yhtyä. Ei tämä toki ole mitenkään suhteettoman laihaa, mutta tummuuden ja vahvuuden huomioon ottaen kuitenkin olisin toivonut hieman täyteläisempää tuntua. Maku on kohtalaisen pehmeä ja siitä löytää helposti paahteista tuntua. Maussa on aavistuksen mausteisuutta. Jälkimaussa paahteisuus nousee vielä miellyttävästi suuhun houkuttelemaan ottamaan seuraavaa kulausta. Toimiva olut vaikka olisi saanut olla täyteläisempikin.
Musiikiksi menee tämän kanssa hyvin mm. Insomnium – Valediction tai Carach Angren – When crows tick on windows.
Joku tovi takaperin kirjoitin olohuoneeseen hankkimastani uudesta televisiotasosta (lue täältä). Televisiotason vaihtumisen myötä myös lattiakaiuttimet siirtyivät pois olohuoneesta ja jäljelle jäi ainoastaan elokuvien katsomiseen optimaalisemmat kaiuttimet. Olohuoneessa olevat Monitor Audion Bronze BR2 -kaiuttimet on kyllä hyvät myös musiikin kuuntelussa, mutta eivät kuitenkaan yhtä hyvät kuin mitä tämän blogin alun kuvassa näkyvät Bowers & Wilkinsin 704s2:t.
En halunnut näistä kaiuttimista kuitenkaan luopua sillä niiden äänenlaatu on erinomainen ja niillä musiikin kuuntelu on nautinto joten päätin lopulta tehdä makuuhuoneeseen tilaa stereosetuppia varten. Jotta stereosetuppi olisi myös omaan silmääni siisti myös sisustuksellisesti tarvetta oli myös laitetelineelle. Koska laitetelineet maksavat uutena normaalisti hunajaa ja mansikoita eikä tähän hätään ollut budjettia pistää siistimpään telineeseen rahaa käännyin vanhan ystäväni tori.fi:n puoleen.
Torissa joku myi kuvassa näkyvää Apollo 3 Shelf -laitetelinettä hintaan 50 eur ja 20 eur lisää kun heitin hän vielä toimitti telineen alaovelle asti. Ei lainkaan paha. Teline on kyllä hieman kärsinyt ja kulahtanut, mutta tähän hätään se ajaa varsin hyvin asiansa – se on tarpeeksi siisti, se on oikean kokoinen, se on jämäkkä ja siihen mahtuu kaikki hifilaitteeni ilman ongelmia.
Johdot pysyvät nätisti johtokotelossa ja poissa silmistä
Runko on tehty metallista ja päällä olevat levyt ovat irtonaisia eli ne lähtevät pois ilman mitään työkaluja suoraan nostamalla. Telineessä on metalliset piikit joiden päällä puiset levyt pysyvät ongelmitta varsinkin kun painoa laitteissa on sen verran paljon että osat eivät pääse heilumaan. Vaikka epätodennäköisenä skenaariona koko puulevyn onnistuisi saamaan tiputettua piikkien päältä pois ei levy ja tavarat sen päältä silti ole vaarassa vähässä kummassa lattialle tipahaa sillä levyn alla on kuitenkin metalliputket X:n muodossa eli tavallisella käytöllä minkäänlaista realistista uhkaa moiseen ei ole.
Kuten kuvista voi havaita tuli tason alle laitettua matto. Syynä tähän on se, että telineessä on pohjassakin terävät piikit jonka päällä teline seisoo. Ehkä näillä on tarkoitus vähentää resonointia tai jotain, mene tiedä. Parempi kuitenkin on heittää pohjalle matto jotta lattiaan ei kovin pahoja jälkiä pääsisi syntymään. Onneksi en kuitenkaan asu vuokra-asunnossa joten aivan niin tarkkaan ei tarvitse asian kanssa kuumotella, mutta mukavampi se on pitää oma koti kauniina ja hyvässä kunnossa.
Lähikauppojen kahvivalikoimat ovat vuosien mittaan kasvaneet ja monipuolistuneet joka on hyvä uutinen jokaiselle kahvin ystävälle. Jonkin aikaa hyllyissä on ollut saatavana jo Pauligin Colombia Origins Blend -kahvia joka myös blogistin pannuun on tiensä löytänyt.
Kahvi on keskitason tummaa paahtoa ja se on valmistettu 100 % Arabicasta. Pauligin oman tuotesivun (löytyy täältä) mukaan pähkinäisen makuvivahteen kahvi saa Andien kupeessa jopa 2000 km korkeudessa kasvaneista kolumbialaisista pavuista. Aromikkuus on verkkosivujen mukaan 3/5, täyteläisyys 2/5 ja hapokkuus 4/5.
Omaan makuuni tämä on varsin hyvä kahvi jota juo mielellään niin arjessa kuin juhlassakin. Maku on helposti lähestyttävän pehmeä, kitkeryyttä ei ilmene muuta kuin aavistuksen verran jälkimaussa ja vaikka täyteläisyytensä osalta tämä ei ole mikään tuhti kahvi on siinä tarpeeksi tuntua eikä maku kallistu vetisyyden puoleen. Ehdottomasti niitä kahveja joita voin kuvitella ostavansa useammankin kerran kodin kahvihetkiin.
