Leffalauantai: Serena

Serena Pembertonin roolissa nähdään Jennifer Lawrence

Serena on vuonna 2014 ilmestynyt draamaelokuva. Sen on ohjannut Bird Box -elokuvan ohjauksestakin tunnettu Susanne Bier ja pääosarooleissa nähdään myös Silver Linings Playbookista tuttu kaksikko Jennifer Lawrence ja Bradley Cooper.

Elokuvan juonessa kerrotaan George Pembertonista (Bradley Cooper) joka pyörittää liikekumppaneidensa kanssa puutavaraliiketoimintaa. Firma on edistämässä junaradan rakennuttamista vaikka yrityksen rakennushanke ei kaikkia paikallisia tahoja tahdo miellyttääkään. Lisäksi työmaalla on useita onnettomuuksia ja vaarallisia tilanteita joten rakennusprojekti ei ole millään muotoa kumppanuksille helppo ja vastoinkäymisiä koetaan usein.

Kuviot mutkistuvat entisestään kun George iskee silmänsä kauniiseen Serenaan (Jennifer Lawrence) ja avioituu hänen kanssansa sillä hänestä tulee myös yksi liikekumppani lisää. Tämä ei juurikaan miellytä muita asianosaisia. Serena ei kuitenkaan ole mikään seurapiireissä kasvanut hienostonainen vaan puutöitä hyvin ymmärtävä ammattilainen ja vähitellen hän saa myös kyvyillään hankittua työmiesten luottamuksen ja firman asiat näyttävät kehittyvän kokonaisvaltaisesti parempaan suuntaan.

Pian Serena alkaa myös odottamaan lasta ja pariskunta on innoissaan odottamassa perheen lisäystä. Georgella on jo entuudestaan yksi avioton lapsi kylällä olevan naisen kanssa, mutta hän ei osallistu kuitenkaan tämän elämään millään tapaa. Myös Serena on tietoinen asiasta mutta osaa kuitenkin elää asian kanssa.

Eräänä päivänä rakennustyömaalla tapahtuu jälleen yhdelle työmiehelle uusi onnettomuus jonka hoitamisen seurauksena myös Serenalle tapahtuu epätoivottuja asioita. Tästä johtuen suunnitellut ja haaveillut suunnat elämässä eivät pääsekään toteutumaan ja pian Serenan ja Georgen avioliitossa alkaa tulemaan suuria haasteita jotka eskaloituvat vaaralliseen suuntaan.

George Pemberton (Bradley Cooper)

Omaan elokuvamakuuni Serena toimi todella hyvin. Pidin sen tarinasta ja siinä olleista yllättävistäkin juonikuvioista sekä yleisesti tavasta miten tarinaa vietiin eteenpäin. Henkilöhahmot olivat toimivia ja etenkin Serenan persoonaa avattiin tarpeeksi jotta hänestä ja hänen toimintamalleistaan pystyi muodostamaan mielikuvan ilman että kerrottiin kuitenkaan liikaa.

Pidin siksi erityisesti juurikin Serenasta ja siitä kuinka hänen hylätyksi tulemisen pelkonsa johtaa epävarmuuteen, mustasukkaisuuteen ja järkytyksen ja pettymyksen seurauksena vähitellen sellaisiin tekoihin jotka eivät enää täytä terveen yksilön toimintamalleja. Tästäkin huolimatta häntä kohtaan on helppoa kokea hieman surua ja jopa sääliäkin, luultavasti myös siksi että Lawrencen roolisuoritus on tässäkin tuttuun tapaan erinomaista tasoa.

Eniten tämä elokuva itselleni kuvastaakin sitä kuinka epätoivoisiinkin tekoihin ihmiset voivat järkyttyneinä, pettyneinä ja kaiken itsellensä rakkaan menettäneenä ajautua. Monessa mielessä se on myös elokuva luottamuksesta ja sen menettämisestä. Jos luottamus toiseen häviää, mitä enää jää jäljelle?

Mielipiteeni elokuvan hyvyydestä on merkittävästi poikkeava yleisestä näkemyksestä. IMDB:ssä elokuva on saanut arvosanan 5,4 ja Metascoressa kriitikoiden arvosanojen keskiarvo on 36 ja ainoastaan neljä kriitikkoa 29:stä on pitänyt elokuvaa edes hyvänä. Tämä elokuva on jälleen hyvä esimerkki siitä miksi on parempi itse katsoa elokuva välittämättä siitä miten arvostelijat ja yleisö on sen ottanut vastaan sillä muutoin jäisi monia näkemisen arvoisia elokuvia katsomatta.

Elokuva pääsi myös omalle Suosituksia-sivulleni.

Arvosana: 9/10 (IMDB: 5,4/10)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *