Ferdinand Speciální svetlé d’Este on tsekkiläistä Ferdinandin panimon vahvaa lageria. Sen alkoholitilavuus on 6.5 %, katkeroita löytyy 31.0 EBU ja kantavierrettä 14.3 °P. Olutta myydään vahvuutensa vuoksi Suomessa ainoastaan Alkoissa joissa se on vakiovalikoiman tuote. Lisää teknisiä tietoja löytää Alkon sivuilta (katso täältä).
Pullon aukaistua löytää mukavan hennon lagerille tavallisen tuoksun joka kuitenkaan ei ole tämän oluen tapauskessa yhtä raikas kuin monissa muissa tsekkiläisissä lagereissa on ollut. Tuoksussa on kuitenkin selkeästi erottuva hedelmäinen olemus.
Tuoppiin kaadettaessa olut vaahtoaa runsaasti ja hieman malttia saa käyttää kaatamisen suhteen. Pinnalle muodostuu kaunis paksu vaahto joka säilyy tuopissakin hetken aikaa mukana.
Suutuntuma on täyteläinen. Maku on pehmeä, hedelmäinen ja hieman toffeinen. Oluen keskiasteinen humalointi toimii omaan makuuni hyvin ja se antaa miellyttävän tasapainoisen tuntuman. Mielellään tätä toisenkin kerran kyllä ostaa.
Musiikiksi tämän kanssa sopii hyvin kepeä musiikki, mm. Marina – To be human tai Kim Petras – Icy.
20 kpl levyjä muoveissa vie tilaa saman verran kuin 3 koteloa
Viime viikolla työkaverin kanssa keskutellessa tuli puheeksi fyysisen median säilyttäminen ja niiden viemä tila. Hänellä oli tapana heittää kotelot mäkeen ja kansitaiteet myös siinä sivussa, itselläni taas on ollut tapana säilyttää molemmat.
Tämän keskustelun jälkeen innostuin tutkailemaan netistä josko näihin löytyisi jotain hyvää välimaastoa ja törmäsin CDON.com sivustolla muovitaskuihin joihin voi säilöä DVD-levyt sekä niiden kansitaiteet. Kuulosti varsin hyvälle, joten tuumasta toimeen ja tilausta vetämään.
Tilasin kerralla 1000 kappaletta muovitaskuja DVD-levyille sekä 100 kappaletta BluRay-levyille. Viikonlopun aikana levyjä taskuihin viskoessa huomasin että BluRay-levyjä oli enemmän kuin sata joten täytynee jossain vaiheessa tehdä toinen tilaus vielä lisää.
DVD-levyjä olen tähän mennessä laittanut muovitaskuihin ehkä noin 450 kappaletta joten tekemistä vielä riittää toisen mokoman verran. Tilansäästö on kuitenkin todella merkittävä kuten tämän postauksen kuvista voi nopeasti havaita.
Yksittäinen leffa muovitaskussa
Olen säilyttänyt suurimman osan leffoista IKEAsta ostamissani pahvilaatikoissa. Yhteeen laatikkoon on mahtunut 50 elokuvaa, mutta uudella metodilla näitä mahtuu merkittävästi enemmän. En ole vielä tarkkaan laskenut montako, mutta tämän postauksen ensimmäisestä kuvasta voi karkeasti arvioida suuntaa.
20 elokuvaa muoveissa vie tilaa paksuuden puolesta noin saman verran kuin 3 koteloa eli 30 kotelon tilaan mahtuisi jo 200 elokuvaa, joten yhteen laatikkoon menisi selvästi yli 300 elokuvaa. Tilansäästö ei siis jää mitenkään marginaaliseksi.
Kaikkia leffoja en tietenkään ota koteloistaan pois ja pistä muoveihin, sillä leffoissa on erilaisia bokseja jne. jotka säilytän yhä sellaisenaan. Kuitenkin kaikki elokuvat joissa on ns. tavalliset kotelot (sellaisia joita samanlaisia myydään uutenakin tyhjänä kaupoissa) olen viskonut menemään. Tämänkaltaisia koteloita kuitenkin leffoistani on luultavasti noin 95 % tai enemmän joten lähes jokainen elokuva pääsee muoveihin.
Pienillä askeleilla saa kotiaan siistimpään ja samalla myös käytännöllisempään suuntaan!
Tilaamani DVD-taskut löydät täältä ja BluRay-taskut täältä.
Viime viikon puolella innostuin perehtymään kuinka Chromelle voidaan luoda omia extensioneita. Lisäosa jonka värkkäilin hakee aina Chromella uutta tyhjää välilehteä avatessa selaimeen uuden taustakuvan Wallhaven.cc sivustolta.
Toiminnallisuudeltaan tämä on varsin simppeli, mutta mielenkiintoinen harjoitus yhtä kaikki selaimen lisäosien luontiin. Lisäosa ei löydy mistään virallisesta lisäosamarketista vaan ainoastaan koodina, joten aivan perusjantterin käyttöön tätä ei ole suunntattu.
Helmiä ja sikoja (IMDB) on vuonna 2003 julkaistu kotimainen komediaelokuva. Sen on ohjannut Perttu Leppä ja pääosarooleissa nähdään Mikko Leppilampi, Laura Birn, Amanda Pilke, Unto Helo, Timo Lavikainen sekä Jimi Pääkallo.
Tarinan keskiössä on Hirvosen perheen veljekset jotka joutuvat hankalaan tilanteeseen kun isällään pimeän viinan myynnit menevät pieleen ja velaksi otetut viinat pitäisi kuitenkin maksaa. He tekevät yhdessä isänsä kanssa ryöstön Alkoon jonka seurauksena heidän isänsä passitetaan vankilaan. Velkojen perijät eivät ole järin mukavia kavereita ja veljesten henkikin on vaarassa mennä mikäli saatavia ei makseta ajoissa takaisin.
Pian heidän ovelleen saapuu 9-vuotias sisarpuoli Saara (Amanda Pilke). Hänellä on kotonaan vaikeaa eikä häntä siellä myöskään kaivata joten hän päätyy asumaan velipuoliensa kanssa. Saara paljastuu taitavaksi laulajaksi ja niinpä hänet halutaan saada osallistumaan supertenava-kilpailuun missä päävoittona on 20.000 euroa sekä henkilöauto.
Läde (Mikko Leppilampi) saa houkuteltua baarissa karaokessa monesti laulavan Lauran (Laura Birn) valmentamaan Saaraa ja vähitellen matka kohden supertenava-kilpailua rupeaa sujumaan hyvin.
Ruho (Timo Lavikainen) ja Läde (Mikko Leppilampi)
Omaan makuuni Helmiä ja sikoja toimi selvästi paremmin kuin moni muu kotimainen elokuva joita olen katsonut. Roolihahmoissa on persoonallisuutta jotka tuodaan hyvin toimivalla näyttelyllä esiin, tarina on mielenkiintoinen ja siinä on sopivassa suhteessa huumoria mukana draamallisemmankin tarinan lisäksi ja kokonaisuudesta muodostuu katsojalleen helposti lähestyttävä ja suoraviivainen elokuva.
Pidin henkilöhahmojen kasvutarinoista ja siitä kuinka jokainen pääosissa olevista hahmoista on enemmän tai vähemmän huonossa tilanteessa elämässään, mutta löydettyään oman paikkansa ja oikeanlaiset ihmiset ympärilleen saavat he elämänsä parempaan suuntaan. Tarinan kiintoisin anti onkin sen kuvauksessa elämässään oman paikkansa löytämisessä ja sen toimimisena voimavarana joka saa ihmiset löytämään ja saavuttamaan oman potentiaalinsa.
Mielenkiintoinen kasvutarina yhdistettynä toimivaan ohjaukseen ja kiintoisiin henkilöhahmoihin tekee Helmiä ja sikoja -elokuvasta toimivan elokuvan kepeän viihteen saralla.
A.Le Coq Premium gluteeniton olut on 4.7 % vahvuinen vaalea lager. Harmillisen huonosti mitään teknisempiä tietoja oluesta löytyi eikä edes valmistajan sivulla ollut mainintaa tästä gluteenittomasta oluesta joten ainot tiedot jääköön vahvuuteen. Olutta löytää hyvin varustelluista ruokakaupoista.
Tölkin aukaistua löytää helposti suhteellisen vahvan ohraisen tuoksun. Tuoppiin kaataminen käy helposti sillä olut vaahtoaa maltillisesti. Vaahto myös katoaa pian pois oluen pinnalta.
Suutuntuma on keskitäyteläinen ja raikas. Maku on hivenen pistävä ja aavistuksen väkevään kallistuvaa sorttia. Kulauksen jälkeen suuhun jää jälkimakuna hieman väkevää tuntua joka katoaa onneksi nopeasti pois. Juomakelpoinen, mutta ei kuitenkaan omaan mieltymykseeni mitenkään erityisen hyvä lager.
Musiikkina tämän kanssa toimii mm. Anna Puu – Ota minut tällaisena kuin oon tai Laura Närhi – Hetken tie on kevyt.
