Alunperin jenkeistä lähtöisin olevan Blue Moonin panimon Belgian White on 5,4 % vahvuinen vehnäolut jota myydään hyvin varustelluissa marketeissa sekä Alkon vakiovalikoimassa. Katkeroita löytyy 19.0 EBU ja kantavierrettä 13.5 °P. Lisää teknisiä tietoja löytää Alkon sivuilta (lue täältä).
Pullo on ulkoisesti keskinkertainen; toimiva, mutta ei mitenkään erityisen poikkeava massasta. Pullon aukaistua löytää suhteellisen tunkkaisen olemuksen joka suhteellisen usein on ollut monien muidenkin vehnäoluiden ominaispiirre. Tuopissa tuoksu ei sen houkuttelevammaksi käy, mutta ei se missään vaiheessa onneksi myöskään häiritseväksi muutu.
Tuoppiin kaataminen käy huoletta yhdellä humauksella sillä vaahtoavuus on maltillista ja 0,5 litran oluelle varattu tuoppi imaisee nesteet iloisesti sisuksiinsa nopeammin kuin Esson baarin pajatso mummojen eläkerahat.
Väri on tuoppiin kaadon jälkeen tummempaan sävyyn hakeutuvaa, melkein jopa kuparista mutta pian kaatamisen jälkeen samea ja simamainen – ellei jopa kiljumanen – vivahde nousee esiin. Omaan makuuni ulkoisesti olut ei herätä suurta intohimoa maistamaan, mutta onneksi ei olutta väriin katsominen.
Suutuntuma on keskitäyteläinen. Mausta erottaa vehnäoluelle tyypillisen vehnän maun mutta aavistuksen kirpeämpänä ja raikkaampana kuin monessa muussa. Humalointi on mietoa eikä alkoholin tuntu pääse missään vaiheessa makukenttään korostuneesti esiin, hädin tuskin sitä edes erottaa mausta muutenkaan. Sitruksinen raikkaus toimii eikä jälkimakukaan ole tarpeettoman korostunut. Toimiva vehnäolut vailla sen suurempia kehuja tai haukkuja.
Musiikkina tämän kanssa toimii hyvin rempseä indie-kama, mm. Dodie – Guiltless tai Kailee Morgue – Medusa.
Leave a Reply