Leffalauantai: Jesse James Meets Frankenstein’s Daughter (Jesse James kohtaa Frankensteinin tyttären)

Hank/Igor (Cal Bolder), Maria Frankenstein (Narda Onyx) sekä Jesse James (John Lupton)

Jesse James Meets Frankenstein’s Daughter joka suomennettuna on suoraan käännetty Jesse James kohtaa Frankensteinin tyttären on vuonna 1966 julkaistu lännenelokuvan ja sci-fi-elokuvan yhdistelmä. Sen on ohjannut William Beaudine ja sen pääosarooleissa nähdään John Lupton, Narda Onyx, Cal Bolder, Estelita Rodriguez, Jim Davis, Rayford Barnes sekä Steven Geray.

Elokuvan tarinassa kerrotaan kuinka Juanita Lopezin (Estelita Rodriguez) kotikylässä tapahtuu epäilyttäviä kuolemia jonka seurauksena koko kylän väki on vähitellen lähtenyt alueelta pois. Väki epäilee syyllisiksi omituisiin kuolemiin euroopasta saapuneiden tiedemiesten Maria Frankensteinin (Narda Onyx) ja hänen veljensä Rudolph Frankensteinin (Steven Geray) salaperäisiä töitä laboratoriossaan.

Matkallaan kotiseuduiltaan pois sattuu Juanitan ja hänen vanhempiensa kohdalle tunnettu lainsuojaton Jesse James (John Lupton) ja apurinsa Hank Tracy (Cal Bolder). Hankia on ammuttu ja Juanita päättää viedä Jessen ja Hankin kotikyläänsä saamaan hoitoa. Maria Frankenstein näkee Hankissa oivan henkilön seuraavaan ihmiskokeeseensa.

Maria Lopez (Estelita Rodriguez) sekä Jesse James (John Lupton)

Tahtotila yhdistää kauhu/sci-fi elokuvan elementtejä lännenelokuvaan on jossain määrin mielenkiintoinen ja omaperäinenkin. Harmillisesti mielenkiintoisen lajityyppien kombinaation luominen jää ainoastaan ajatuksen tasolle tämän filmatisoinnin kohdalla, sillä lopputulemana on keskinkertainen tusinafilmi jonka painopiste nojaa liiallisesti enemmän westernien suuntaan kuin kahden lajityypin välimaastoon.

Kuten monissa näkemissäni vanhoissa filmatisoinneissa (lue: ennen vuotta 1970 tehdyt elokuvat) on tämänkin kohdalla havaittavissa oman aikakautensa tyylisuuntaukset. Tarkoitan tällä sitä, että tarina ja hahmot ovat pintapuoleisia vailla minkäänlaista syvyyttä tai sen suurempaa sanomaa. On vain satunnaisia henkilöitä ja heille sattuvia tapahtumia ilman sen suurempaa evästä katsojan ajatustoiminnalle. Kepeää viihdettä joka toisinaan toimii hyvin itsellenikin, mutta joka kuitenkaan ei säväytä missään vaiheessa mihinkään suuntaan. Aivojen lepuuttamiseen kuitenkin tämänkaltaiset elokuvat sopivat.

Monien vanhojen elokuvien tyyliin myös tässä näyttely on teatreaalista ja liioiteltua vaikkakin maltillisissa määrin. Dialogit ja niiden ilmaisut tuntuvat enemmän teatterimaailmaan toimivammalta kuin elokuviin, mutta tämä tietenkin on henkilökohtainen preferenssini joka on muovautunut modernimman aikakauden elokuvien kanssa kasvamisen seurauksena.

Kokonaisuutena Jesse James Meets Frankesntein’s Daughter on keskinkertainen tusinaelokuva jolla on kyllä ollut jotain yritystä omaperäisyyden saralla, mutta joka kuitenkin jätti itselleni vain halun etsiä jotain aivotoimintaa enemmän ruokkivaa taidetta kuin tämänkaltaista tusinaviihdettä. Lajityyppiinsä suhteutettuna tämä on kuitenkin keskinkertaisuudessaan mukiinmenevä.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 3,3/10)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *