Leffalauantai: Don’t Tell Mom the Babysitter’s Dead (Apua! Lapsenvahti kuoli – eihän kerrota äidille?)

Christina Applegate nähdään Swellin roolissa jonka harteille tulee perheestä huolehtimisen rooli äidin kesäloman ajaksi

Don’t Tell Mom the Babysitter’s Dead (IMDB) joka suomennettuna kulkee nimellä Apua! Lapsenvahti kuoli – eihän kerrota äidille? on vuonna 1991 julkaistu komedia. Sen on ohjannut Stephen Herek ja sen pääosarooleissa nähdään Christina Applegate, Joanna Cassidy, John Getz, Keith Coogan ja John Charles.

Viisi sisarusta jäävät keskenään kesäksi kotiin kun heidän äitinsä lähtee lomareissulle – tai niin he luulevat. Vähän ennen äidin lähtöä heille valkenee todellisuus siitä että äiti on palkannut heille lapsenvahdin. Lapsenvahti on vanha rouva joka heti äidin mentyä matkaan alkaa laittamaan lapsia tiukkaan ruotuun. Swell (Christina Applegate) aikoo pienimpien sisarusten kanssa käydyn keskustelun jälkeen mennä tekemään lapsenvahdille selkeäksi että pompottelu loppuu siihen paikkaan, mutta sanaisen arkkunsa aukaistua Swell havaitsee että pian on sanaisen arkun sijaan aika aukaistakin jo astetta puisempaakin arkkua sillä lapsenvahti on kuollut.

Lapset miettivät miten heidän pitäisi toimia, mutta vastoin viisainta valintaa he päätyvät laittamaan lapsenvahdin kirstussa hautaustoimiston ovelle. Kesä on tarkoitus viettää keskenään, mutta pian lapset huomaavat että äidin lapsenvahdille antamat rahat onkin kadonneet ja rahat on lopussa jo ennen alkua. 17-vuotias naisen alku Swell tarttuu toimeen ja alkaa etsimään työtä jotta voisi pitää pienemmistä sisaruksistaan huolta kesän ajan.

Kenny (Keith Coogan) on Swellin pilveä pössyttelevä renttu pikkuveli jota kiinnostaa ainoastaan rock ‘n roll

Don’t Tell Mom the Babysitter’s Deadin julkaisusta on jo muutaman kuukauden yli 30 vuotta, mutta elokuva ei onneksi ole ajan rattaissa päässyt kuluttamaan särmäänsä. Sen tarinan syvin olemus teini-iän huolettomasta vastuuttomuudesta kohden aikuistumisen maailmaa on olemukseltaan ajaton, vaikkakin elokuvan keskiluokkainen amerikkalainen elämäntyyli viidellä lapsella varustettuna ei enää nykyisen ajan maailmankuvaan sellaisenaan kovin luontevasti sulaudu.

Lapset ovat kasvaneet eroperheessä eikä äidin auktoriteetin kunnioittaminen kaikilta osin tunnu olevan sitä tasoa mitä lapsilta soisi odottavan. Kuten elämässä yleensäkin liian useat tärkeät asiat otetaan itsestäänselvyytenä joiden arvo nähdään vasta olosuhteiden muututtua. Äidin ollessa lomalla Swell hakeutuu työhön rahapulassa pitääkseen pienemmistään huolta. Lisääntyneiden vastuiden ja työn tekemisen kautta opittuaan rahan arvon alkaa hänestä löytymään pian jo samanlaisia piirteitä kuin äidistäänkin. Rahaa ei riitä automaattisesti jokaiseen asiaan vaan taloudellisia asioita joutuu myös miettimään.

Elämässä tuuliajolla oleva teini-ikäinen veli Kenny (Keith Coogan) ei kanna huolia tai murheita sisarustensa huolehtimisesta ennen kuin hän kantapään kautta joutuu huomaamaan mitä omasta vastuuttomasta käytöksestä voi seurata. Pieneksi jääneen onnettomuuden jälkeen ja siskon avun tarpeen vuoksi myös Kenny alkaa saamaan elämäänsä jonkinlaista suuntaa polulla joka vie kohden aikuisuutta.

Tyylilajiksi tälle elokuvalle on annettu komedia ja siinä on kyllä useita hupaisia vivahteita, mutta mistään kovin useassa kohtaa naurattavasta elokuvasta ei silti ole kysymys. Omassa määritelmässä tämä menisi lähemmäksi koko perheen elokuvaa jossa on humoristisia vivahteita eikä niinkään varsinainen komedia. Olipa tyylilaji mikä hyvänsä, on tämä viihdyttävä elokuva jonka katsoo mieluusti kerran tai vaikka useammankin – jos ei muista syistä niin vähintäänkin Christina Applegaten vuoksi.

Arvosana: 6,3/10 (IMDB: 7,3/10)

Leave a Reply

Your email address will not be published.