Kokemuksia Nokia 3310:sta muutaman kuukauden käytön jälkeen

Nokia 3310 on pieni ja söpö

Taustaa

Helmikuussa hankin Nokia 3310:n ensisijaiseksi puhelimekseni (lue täältä). Lisäksi itselläni on työpuhelin (iPhone 7) jossa on erillinen puhelinnumero sekä sen lisäksi ilman SIM-korttia aikaisemmat älypuhelimeni iPhone 11 Plus sekä OnePlus 8T (lue täältä sekä täältä). Koska näissä kahdessa ei ole SIM-korttia lainkaan on ne pysyneet käytännössä ainoastaan kotona eivätkä ne edes aina ole virroissakaan, mutta myöhemmin niistä lisää.

Alunperin syyt puhelimen vaihdolle olivat se, että en vain pidä siitä kuinka nykyiset älypuhelimet ovat lähtökohtaisesti käyttäjiään ja kaikkia heidän liikkeitään seuraavia haittaohjelmia. Tietenkin mikä tahansa puhelin mikä on matkapuhelinverkossa on laite jota voidaan seurata sitä kautta, mutta en koe tätä ongelmaksi koska en usko että tähän kykenevillä tahoilla on mitään tarvetta tai halua itseäni seurata koska olen ns. tavan pulliainen jolla ei ole yhteiskunnallisesti vaikuttavaa asemaa, Suomessa ei ole minkäänlaisia vainoja joiden kohteena olisi tai jotain muuta vastaavaa jolloin matkapuhelinverkon kautta seurantakin olisi ongelmallista.

En koe siis sitä ongelmalliseksi että ihmistä voidaan tarpeen mukaan virkavallan toimesta seurata (Suomessa, eri maissa voi olla eri tilanne) mikäli sille on painavat syyt. Ongelmalliseksi koen ainoastaan sen, että monikansalliset teknologiajätit keräävät tai ainakin heillä on mahdollisuus kerätä paljon laajamittaisempia tietoja käyttäjästään kuin mitä pelkän puhelimen sijainnista voidaan kerätä.

Vanhoina hyvinä aikoina eli ennen Edward Snowdenin tekemiä paljastuksia jos uskoi että ihmisistä kerätään tietoja operaattoreiden ja puhelinvalmistajien toimesta oli se folihattupäistä salaliittoteoriaa, mutta paljastusten jälkeen julkinen mielipide on kallistunut siihen että kaiken datan kerääminen on oletusarvoisesti ok ja ihmiset jotka eivät halua että heistä kerätään järjettömiä määriä tietoja ovat epäilyttäviä ja olettamus on että ihmisellä on jotain salattavaa. Kiintoisaa kuinka paljon yleinen mielipide on muuttunut eikä ainakaan terveempään suuntaan.

Nykyisin käyttämäni laitteet

Erillinen kamera on hyvä olla mikäli älypuhelimesta luopuu ja harrastaa valokuvaamista. Kuvassa Nokia 3310:n vierellä Fujifilm X100F.

Muutaman kuukauden aikana on suhteellisen hyvin jo tottunut elämään ilman että älypuhelinta kuljettaa joka paikassa mukanaan. Itselläni kyllä on älypuhelimiakin olemassa kuten alussa kirjoitin – iPhone 7 joka on työpuhelin, iPhone 11 sekä myöskin OnePlus 8T jotka kummatkin ovat aikaisemmin käyttämiäni älypuhelimia.

Ainoastaan iPhone 7 on puhelimista sellainen jota toisinaan otan mukaani kun kotoa lähden, ja käytännössä vain siksi että haluan käyttää sen navigaattoria autossani olevassa soittimessa joka tukee CarPlaytä. Joskus käytän myöskin erillistä navigaattoria autossa jolloin en tarvitse älypuhelinta tähänkään, mutta sen suurin ongelma on akkukesto sekä pysyvyys telineessä. Vaikka miten imukupin laittaa kunnolla niin enemmän tai vähemmän sen pysyvyys autossani on huono ja joudun aina vetäisemään tämä erillisellä teipillä lisäksi kiinni että navigaattori ei putoa kesken ajon lattialle. Tämä on ollut sen verran rasittavaa että olen vielä tässä vaiheessa aina joskus ottanut navigointitarpeita varten työpuhelimeni mukaan navigaattoriksi.

Samoin navigointia saattaa tarvita kävellessä jos etsii uusia alueita kaupungilla jolloin älypuhelimen on saattanut ottaa mukaansa. Kuitenkin nykyään usein myös kuljetan iPad Miniä mukanani navigointia varten mikäli tiedän että saatan tarvita kaupungilla kävellessä navigaattoria. Ikävä kyllä Apple ei ole laittanut iPadiin CarPlaytä joten jos haluaa autosoittimeensa saada navigoinnin CarPlayllä pitää käyttää työpuhelinta.

iPhone 11 ja OnePlus 8T on lähes poikkeuksetta kotona, sillä näissä ei ole lainkaan SIM-korttia sisällä eikä niillä siten juuri mitään silloin myöskään tee mitä en voisi iPad Minillä tehdä. iPad Minin etu älypuhelimeen nähden on se, että se on sen verran suuri että sitä ei tule vähässä kummassa kaivettua esille eikä siten tule myöskään sellaista aivot nollille -tyylistä päämäärätöntä netin selaamista sosiaalisissa tilanteissa jota yleensä älypuhelimilla helposti käy.

Käytännön elämässä kun olen liikkunut kotoa pois on varmaankin 95 % ajasta sellaista että mukana on vain Nokia 3310 ja jos autolla lähtee jonnekin kauemmaksi jossa on mahdollisuus eksyä (esim. Espooseen) otan tuolloin mukaani työpuhelimen, iPad Minin tai sekä-että. Jos omaisin paremman suuntavaiston en kotoa poistuessa tarvitsisi käytännössä kumpaakaan, joten nykyisessä modernissakin yhteiskunnassa on helppoa ja realistista pärjätä ilman että älypuhelinta kuljettaa aina sinne minne menee.

Muut laitteet joita älypuhelimen sijaan yleensä kuljetan mukanani

Musiikin kuuntelu onnistuu Nokia 3310:llakin Mp3:na, mutta olen itse hankkinut erillisen Mp3-soittimen (lue arvostelu) joka sopii omiin tarpeisiini paremmin.

Koska nykyisillä älypuhelimilla voi tehdä paljon muutakin kuin soittaa ja lähettää tekstiviestejä on olennaista että näille muille käyttämilleen toiminnoille on realistiset vaihtoehtoiset toimintamallit mikäli älypuhelimesta haluaa siirtyä käyttämään palikkapuhelinta.

Itselleni älypuhelimissa eniten käyttämät ominaisuudet ovat luultavastikin olleet musiikin kuuntelu, kamera, taskulamppu sekä aina toisinaan urheilusuoritusten seuranta. Koska olen jo aikaisemmin siirtynyt käyttämään 99 % ajasta jotain muuta kameraa kuin puhelimen kameraa ei tämä ole ollut itselleni ongelmallista. Useimmiten mukanani on Fujifilm X100F, mutta jossain vaiheessa on tarkoitus katsella raaskisinko sijoittaa pienikokoisempaan pokkariin kevyemmän painon vuoksi. Tämä kuitenkin on ehkä joskus tulevaisuudessa tapahtuva asia ja nykyinen valokuvaus luonnistuu hyvin ilman puhelinta.

Musiikin kuuntelu on asia mitä monesti on tehnyt puhelimella ja 3310:llakin se onnistuisi, mutta käytettävyyden vuoksi hommasin erillisen Sandiskin 32 GB muistilla varustetun mp3-soittimen jota kuljetan aina toisinaan mukanani kun menen esim. kaupungille.

Ostan levyni fyysisenä ja ostin aikaisemminkin joten musiikin löytäminen ja kuuntelu ei ole ollut itselleni ongelma ilman älypuhelimen mukana kuljettamistakaan. Kiintoisaa sinänsä on se, että on tuntunut aivan kuin kuuntelisin monipuolisemmin musiikkia nyt kun kuuntelen mp3-soittimella enkä Spotifystä. Spotifyssä valikoimaa on todella laajasti, mutta jostain syystä lähes aina kuuntelee kuitenkin suhteellisen samoja artisteja ja levyjä.

Taskulamppu löytyy myös Nokian 3310:stä joten erillistä lamppua en ole vielä hommannut. Joskus kuitenkin voisi harkita sellaisen hankkimista mikä olisi tarpeeksi pieni että sitä saa mukavasti kuljetettua avaimenperässä ja jossa olisi enemmän valotehoa, mutta nykyisellään 3310 ajaa tarpeen mukaan lampun asian. En muista tosin onko tänä parin kuukauden aikana ollut tälle tarvetta joten lampun käyttö on aina täysin kausittaista.

Liikuntasuorituksien seuraamiseen en ole käyttänyt lähiaikoina mitään. Tähän olisi toki olemassa älykelloja, mitä lie aktiivisuusranekkeita ja muita sellaisia mutta koska itselläni ei ole niin kovaa intressiä seurata kävelyitäni en ole jaksanut moista hankkia.

Loppusanat

3310 on lompakon kokoluokkaa

Nokia 3310 on ollut itselläni muutamaa päivää vaille neljä kuukautta ensisijaisena puhelimena ja kokonaisvaltaisesti kokemus on ollut hyvä. En ole erityisen paljoa älypuhelinta kaivannut lukuun ottamatta navigointitarpeita. Näissä tilanteissa otan työpuhelimeni tai iPad minin mukaani jos en jaksa erillistä navigaattoria autoon viritellä kiinni paikalleen.

Aikaisemmat älypuhelimet ovat yhä käytössä kotona tarpeen vaatiessa mutta niissä ei siis ole SIM-korttia eikä siten niitä tule minnekään kotoa kuljeteltua. Tarpeita joissa niitä käytän on WhatsApp, Telegram, Signal sekä MobilePay. Suurimmaksi osaksi käytän kuitenkin kommunikoinnissa WhatsAppia, Signalia sekä Telegrammia tietokoneella. Signal on näistä ainoa jonka olen asentanut iPad Minille ja siitäkin olen ottanut kaikki notifikaatit pois.

Ilman älypuhelinta pärjääminen on onneksi itselleni ollut helppoa sillä käytän erillistä kameraa ja mp3-soitinta. Julkisessa liikenteessä liput voi yhä ostaa R-kioskilta tai juna-asemalta joten tämäkään ei ole aiheuttanut ongelmia arjessa. Raitiovaunureittejä jos on tarvinnut katsoa ja olen ollut tietoinen että tällainen tarve tulee olemaan olen ottanut suosiolla suoraan iPad Minin mukaani kaupungille mennessä.

Vaikka tässä postauksessa onkin kirjoitettu paljon asioista joita ilman joutuu olemaan ilman älypuhelinta tai etsimään niille vaihtoehdot on hyvä muistaa että eri ihmisillä on erilaiset käyttötarpeet eikä nämä haasteet tule välttämättä kaikille edes eteen jotka harkitsevat älypuhelimesta luopumista.

Olen pitänyt Nokia 3310:stä. Sillä voin soittaa ja sillä voin lähettää tekstiviestejä ja erittäin karkealla kameralla saa edes jonkinlaisia kuvia halutessaan. Akkukesto on todella hyvä ja akkua latailen yleensä ehkä kerran viikossa. Hyvänä puolena voi mainita myös sen että siihen ei saa WhatsAppia, Telegrammia, Signalia, Instagrammia tai mitään muutakaan aikasyöppöä. Kun olen jossain olen helpommin läsnä hetkessä kun ei ainakaan älypuhelimen selaamiseen voi uppoutua missään vaiheessa. iPad Minillä samanlaista ongelmaa ei ole koska laite on sen verran iso että sitä ei pidä taskussaan vaan laukussa ja kaivaa esiin vain kun oikeasti tarvetta on katsoa jotain.

Hyväksi puoleksi on vielä lisättävä hinta. Itse maksoin aikoinani 59,90 euroa tästä puhelimesta joten vaikka näitä onnistuisi kahdessa vuodessa hajottamaan 10 kappaletta olisi se silti vielä merkittävästi edullisempaa kuin yksi uusi iPhone.

Kokonaisuutena Nokia 3310 on ollut ainakin nykyisessä elämäntilanteessani hyvä puhelin ja se tekee sen mitä siltä odotankin. Älypuhelimet voivat pysyä kotona niissä hetkissä kun niille saatavia ohjelmia tarvitsen, mutta normaalissa arjessa onneksi mitään niistä en välttämättä tarvitse joten Nokia 3310 pysyy yhä pääasiallisena puhelimenani vielä tämän jälkeenkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.