Aleksin Blogi

Author: stargazers

  • Kokeilussa: Chromecast audio

    Googlen Chromecast audio on pieni ja edullinen pulikka

    Viime viikolla tuli hankittua kotiin Googlen Chromecast Audio streameri – tai tarkemmin ottaen hommasin suoraan niitä kaksi kappaletta ja myöhemmin vielä kolmannenkin sillä sillä hetkellä siinä kaupassa ei ollut kuin kaksi hyllyssä joten jouduin kolmannen hankkimaan myöhemmin.

    Chromecast Audio on kaikessa yksinkertaisuudessaan pieni laite johon saa kännykältä lähetettyä musiikkia. Laite ottaa virtansa USB-liittimestä ja mukana tulee myös adapteri millä virrat saa otettua pistorasiasta. Äänipiuha laitteesta vetäistään sitten suoraan kaiuttimeen tai vaihtoehtoisesti vahvistimeen.

    Olohuoneessa itselläni Chromecast audio menee kiinni suoraan Focal XS Bookin pöytäkaiuttimiin mukana tulleella audiopiuhalla, samoin keittiössä ääni menee suoraan JBL:n kelloradion kaiuttimeen audiopiuhalla mutta tällä hetkellä makuuhuoneessa äänet menevät vahvistimeen.

    Chromecast audio ja audiokaapeli

    Chromecast audiossa on mielenkiintoisena optiona saada ääniulostulo toslink-liitäntään. Käytännössä se tarkoittaa siis sitä että jos hommaa pienen adapterin ja toslink-kaapelin saa äänet digitaalisesti ulos. Tämä on se syy miksi itselläni makuuhuoneessa on vahvistin välissä sillä makuuhuoneen Chromecast Audio on kiinni Sonyn vahvistimessa josta Pre-Outista sitten menee äänet Genelecin pikkumonitoreille.

    Käyttöönotto oli suhteellisen helppoa. Laite virtoihin, asennetaan Googlen ohjelma iPhonelle App Storesta, seurataan ohjeita, yhdistetään käyttöönoton aikana laitteen luomaan WLAN-verkkoon, otetaan laite käyttöön, määritellään sen jälkeen oma WIFI-verkko johon laite yhdistää, sen jälkeen saadaan ilmoitus epäonnistumisesta (tämä kävi jokaisen laitteen kohdalla) ja valitaan WLAN-verkko uudemman kerran. Tämän jälkeen laite kysyy WLAN-verkon salasanan, yhdistäminen onnistuu, laite hakee päivityksensä verkosta ja sen jälkeen alle 10 minuutin on laite käyttövalmis.

    Kun laite on käyttövalmis avataan Chromecast streamausta tukeva ohjelmisto. Itse käytän Google Musicia joka tulee YouTube Redin mukana samaan hintaan. Sen jälkeen etsitään jotain hyvää musiikkia (eli esimerkiksi Tessa Violet on sellainen) ja valitaan ohjelmasta streamauksen kohteeksi äsken määritetty Chromecast-laite ja hetken päästä äänet sitten kuuluvat kaiuttimista. Näppärää.

    Mukana tulee myös virransaantiin tarvittava USB-johto sekä seinäadapteri

    Toisen laitteen lisääminen oli yhtä mutkaton operaatio. Kun laitteita on useampi kuin yksi voi Google Home -ohjelmistossa iPhonella määritellä kaiuttimet Kotiryhmäksi jolloin saman musiikin saa striimattua kerralla useampaan kaiuttimeen. Tämä oli itselleni se varsinainen syy miksi Chromecast Audioita edes tuli kotiini hankittua. Onneksi tämä toiminnallisuus toimii hyvin ja helposti ja musiikin saa sen ansiosta kerralla soimaan moneen eri huoneeseen.

    Taustamusiikkina kun musiikkia kuuntelee on musiikin toisto monessa huoneessa tervetullut ominaisuus sillä kuitenkin kämäpässä tulee liikuttua eri huoneiden välillä eikä musiikkia tarvitse luukuttaa kovalla jotta sen kuulee myös muissa huoneissa, esim. jos menee laittamaan ruokaa ei tarvitse erikseen alkaa säätämään että haluan musiikkia keittiöön enkä makuuhuoneeseen missä kirjoitan blogipostausta jne.

    Yksi mistä pidän myös Chromecast audiosta on sen mahdollisuudet ja toimivuus Home Assistantin kanssa kotiautomaatioita tehdessä. Kirjoitan tästä myöhemmin juttua jahka saan aikaiseksi.

    Kokonaisuutena Chromecast Audio on näppärä ja toimiva laite josta on iloa mikäli käyttää sellaisia suoratoistopalveluita musiikille jotka tukevat Chromecast Audion streamausta. Toimivuus kannattaa ennen ostamista tietenkin etukäteen selvittää. Hintaa yhdellä laitteella oli uutena 39 euroa joten mikäli edullista monihuone-äänentoistoa etsii on tämä ehdottomasti tutkimisen arvoinen vaihtoehto mikäli entuudestaan ylimääräisiä kaiuttimia pyörii nurkissa.

  • Keittiöön pöytä ja tuolit

    Löysin tori.fi:stä pöydän ja tuolit

    Eilen yöllä selailin tori.fi sivustoa ja satuin bongaamaan ruokapöydän ja neljä tuolia kotiinkuljetuksella inhimilliseen hintaan. Laitoin sitten aamulla viestiä tuosta pöydästä ja tuoleista ja pian myyjä ottikin jo yhteyttä ja sovimme pöytäryhmän tuonnin kotiin.

    Pöytä on perus siisti vaikka toki se on käytetty ja selkeästi sen kyllä huomaa. En kuitenkaan uutta ollut ostamassa joten kulumisen jäljet kuuluvat asiaan. Samoin tuolit ajavat asiansa vaikka huomaa toki niistäkin että onhan ne hieman elämää nähneet. Eipä se mitään sillä ne tekevät kuitenkin sen mitä tuolilta ja pöydältä odotan joten potentiaalisesti merkittävästi hienompia tuoleja ja pöytää kaukaisessa tulevaisuudessa odotellessa näillä mennään.

    Parempi tarpeeksi hyvä huonekalu kotona kuin täydellinen huonekalu kaupassa.

    Keittiön matto kaipaa silti vaihtoa johonkin parempaan jossain välissä sekin sillä nykyisellään värikombinaatio huoneessa on aivan kauhea ja täysin tyylitajuton. Pitänee jossain vaiheessa käyttää aivotoimintaa sen verran että etsin mikä värikombinaatio olisi sopiva ja sen jälkeen etsin sellaisen maton joka siihen sopii.

  • Leffalauantai: Ant-Man

    Ant-Man muurahaisineen

    Ant-Man (IMDB) on vuonna 2015 julkaistu toiminnallinen seikkailukomedia Marvelin supersankareiden maailmassa. Elokuvan ohjauksesta on vastannut Peyton Reed joka on tunnettu myös Jim Carren tähdittämän Yes manin takaa. Pääosarooleissa nähdään Paul Rudd, Michael Douglas, Evangeline Lilly sekä Corey Stoll.

    Ant-Manissa S.H.I.E:L.D:n tiedemies Hank Pym (Michael Dougles) on onnistunut kehittämään teknologian jonka avulla asioita voidaan kutistaa pienempään kokoon ja palauttaa myöhemin takaisin normaaliin kokoonsa. Hän kuitenkin huomaa luomansa tekniikan vaarat ja havaittuaan firman aikovan kopioida hänen luomaansa kutistusteknologiaa eroaa hän yrityksen palveluksesta. Vuosia kuluu ja lopulta Hankin oppipoikana ollut Darren Cross (Corey Stoll) saa itsekin kutistusteknologian toimimaan.

    Scott Lang / Ant-Man (Paul Rudd)

    Samaan aikaan toisaalla Scott Lang (Paul Rudd) vapautuu vankilasta jonne hän on alunperin päätynyt murtokeikan seurauksena. Hän on kuitenkin päättänyt muuttua ja lopettaa ryöstelyt mutta haastavien syiden seurauksena hän päättää osallistua vielä yhteen keikkaan jotta saa taloutensa parempaan jamaan jotta voisi maksaa myöhästyneet elatusmaksut ja saisi viettää aikaa myös tyttärensä kanssa.

    Scott kumppaneineen odottaa isoa ryöstösaalista kohteessa olevien tiukkojen turvatoimien vuoksi mutta lopulta saaliiksi päätyy ainoastaan erikoinen puku. Scott koettaa pukua ja pian hän saakin havaita olevansa muurahaisten kokoluokkaa. Säikähtäneenä kokemuksestaan hän lähtee palauttamaan pukua mutta joutuu poliisien haaviin muurahaispuvun palautuskeikan jälkeen.

    Hän joutuu teostaan uudemman kerran putkaan odottamaan vankilatuomiota mutta murtokohteena olleen asunnon omistaja Hank Pym ei kuitenkaan halua häntä telkien taakse vaan hän salakuljettaa Scottille tuon puvun jonka avulla hänen onnistui kutistaa itsensä pienemmäksi. Scott ottaa puvun vastaan ja muuntaa itsensä putkassa pienikokoiseksi ja lähtee karkumatkalle.

    Evangeline Lilly

    Scott tutustuu paremmin Hankiin ja hänen tyttäreen Hopeen (Evangeline Lilly) ja päättää auttaa heitä tuhoamaan Darrenin kehittämän vastaavanlaisen muurahaisasutekonologian ja kaikki sen suunnitelmat.

    Aloittaessani katsomaan Ant-Mania olin ennakkoaselteeltani skeptinen ja odotukseni elokuvalta olivat suoraan sanottuna kohtaan kohtalaisen matalat. Onneksi Ant-Man teki kuitenkin positiivisen yllätyksen sillä se oli varsin mainio supersankaritarina missä tarina oli toimivaa tasoa eikä huumoriakaan oltu unohdettu.

    Elokuva oli kauttaaltaan toteutettu tyylillä eikä erikoistehosteista tullut tuntumaa siitä että niiden tarkoitus olisi paikata muita puutteita. Tehosteet toimivat hienosti tehosteina ja tukivat tunnelmaa eikä niistä muodostunut itseistarkoitusta joilla pyritään pitämään pakettia kasassa.

    Isä ja tytär

    En ole aikaisemmin katsonut kuin muutamia supersankarielokuvia joten tämän katsominen oli itselleni erittäin avartava kokemus. Se näytti itselleni että supersankarielokuvan ei tarvitse olla lapsellinen, aivottoman yliampuvaa tehostetykitystä tai muuten vain huonoa tasoa olevaa tarinaa vaan ne toimivat hyvin myös aikuisellekin katsojalle. Ant-Manin katsottuani kävinkin jo ostamassa lisää supersankarielokuvia Blu-Ray kokoelmaani joten lisää tämän tyylilajin arvosteluita on varmaankin lähikuukausina tulossa tänne blogiin.

    Kokonaisuutena Ant-Man on toimiva ja hauska supersankarielokuva jonka katsoo mielellään vielä toisenkin kerran.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 416 420 annettuun ääneen”]7,3/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Kakolan kalpea

    Kakolan kalpea

    Tämänviikkoisena perjantaipullona on jälleen pullon sijaan tölkki, Laitilan wirvoitusjuomatehtaan ja panimoravintola Koulun yhdessä panema Kakolan kalpea. Tyypiltään olut on suodattamaton pale ale jonka alkoholitilavuus on 4,7 %, EBU 50 ja EBC 9. Lisätietoja oluesta löytää Laitilan sivuilta.

    Tölkin aukaistua erottaa hyvän ja raikkaan pale alen tuoksun joka nousee miellyttävsti esiin niin tölkistä kuin lasistakin. Olut on reilusti vaahtoavaa ja sen vaahto pysyy pinnalla pitkään. Vaahto on ohutta ja ilmavaa ja varsin pistävän makuista. Lasiin kaataminen ottaa oman aikansa reilun vaahtoavuutensa vuoksi joka hieman vaatii kärsivällisyyttä kaatajalta jotta sen malttaa tuoppiin asti kaataa kokonaan.

    Maku on raikas vaikkakin kohtalaisen pistävä ja greippimäinen. Yleisesti suutuntuma on kepeähkö. Jälkimaku jättää suuhun hieman happaman tuntuman vähän samaan tapaan kuin greippimehuistakin.

    Kokonaisuutena Kakolan Kalpea on kohtalaisen OK olut joka happamuudestaan huolimatta maistuu ihan juotavalle vaikkakin alussa esiin nousee hieman turhan pistävä suutuntuma kun kulauksen ottaa. Yhden tölkin voi silloin tällöin tätä nauttia mutta omaan makuuni kokonaisuus on hieman turhan hapan jotta kovin usein voisi tästä nauttia.

    Musiikkeina toimi hyvin mm. Kamelot ft. Alissa White-Gluz – Liar Liar sekä Kobra and the Lotus – You don’t know.

  • Muutama taulu seinälle

    Call of Dutyn julisteesta tehty taulu

    Hommasin kotiini vihdoin ja viimein myös tauluja seinälle, tai tarkemmin ottaen julisteita jotka sitten on laitettu kehyksiin ja ripustettu seinälle. Ensihätään löysin kaksi mieluisaa mutta kunhan löydän lisää niin tietenkin sitten niitä hommaan lisää.

    Alunperin oli tarkoituksena laittaa yksi television taakse ja toinen pianon taakse, mutta koska pianon takana valmiiksi seinässsä olevat koukut ovat liian matalalla ja samoin television takana en näitä tauluja sitten laittanut niihin paikkoihin sillä muuten niistä olisi vain pieni osa näkynyt ja loppu olisi jäänyt pianon tai television taakse piiloon. Pitänee jossain vaiheessa käydä hankkimassa taulukoukkuja ja paukutella niitä seinään oikealle korkeudelle näin korkeiden taulujen tapauksessa.

    Koska kyseessä on oikeasti GameStopista hankitut julisteet ja samaisesta paikasta niihin hankitut kehykset vaati nämä simppeleitä asennustoimenpiteitä jotta julisteen saa taulukehykseen. Onneksi kyseessä oli niinkin helppo operaatio että senkin onnistuin perinteiseen tapaan räpeltämään toisen taulun kohdalla perseelleen 😀

    Esimerkki siitä miten taustapahvin EI kuulu olla

    Ensimmäisen taulun laitto meni ilman suurempia ongelmia, eli käytännössä takapahvi irti, taulun edessä olevasta muovista/pleksistä suojamuovit pois, sen takaisin asettelu paikalleen, julisteen asettelu paikalleen ja taustapahvin takaisin laitto ja seinälle. Toki juliste on helposti rullaantuvaa sorttia joten asettelun ajaksi nakkasin painoksi laitoihin kaukosäädintä ja konsolin ohjainta jotta juliste ei pyörähtänyt takaisin rullalle sinä aikana kun taustapahvia takaisin olin laittamassa.

    Toisen kohdalla olisi luullut että tämä menee yhtä hyvin ja pääosin menikin, mutta sitten kun rupesin taulua laittamaan seinälle huomasin että olin laittanut taustapahvin väärinpäin ja siinä oleva ripustinkoukku on jäänyt julisteen selkämystä vasten eli laitoin taustapahvin väärin päin. Että sellaista.

    You had one job…

    Onneksi tämä oli helppoa korjata. Metalliklipsit väänsin vain auki, otan pahvin pois ja käännän sen toisinpäin. Toisella kertaa se meni oikeinpäin eli en onnistunut saamaan koukkua julisteen alaosaan ja taulu olisi mennyt lisäksi väärinpäin joten kaikki meni lopulta ihan jees.

    Toinen juliste on Skyrim-aiheinen juliste. Kuvassa oli ottohetkellä aivan järkyttävät verkkokaapeliviritelmät taulun alla (ja on yhä koska asian korjaaminen kunnolla ja käytännölliseksi vaatii enemmänkin operaatiota) mutta pistetään kuva silti tähän näkyville millainen taulu toinenkin on.

    Skyrim-taulu