Author: stargazers

  • Leffalauantai: The Babysitter: Killer Queen

    Aiemmin kovia kokenut Cole (Judah Lewis) joutuu kokemaan lisää vaikeuksia

    The Babysitter: Killer Queen (IMDB) on vuonna 2020 julkaistu teinikauhukomedia ja se on jatkoa vuoden 2017 elokuvalle The Babysitter. Elokuvan on ohjannut McG ja pääosarooleissa nähdään Judah Lewis, Samara Weaving, Jenna Ortega sekä Emily Alyn Lind.

    Aiemmassa vuoden 2017 elokuvassa Cole (Judah Lewis) joutui kokemaan kovia kun paljastui että hänen lapsenvahtinsa Bee (Samara Weaving) oli osallisena hämärässä saatananpalvontakultissa. Colea varten oli mietitty suunnitelmia jotka eivät kuitenkaan menneet täysin putkeen.

    Tässä vuoden 2020 jatko-osassa Colen kertomuksia aiemmista tapahtumista ei uskota sen enempää koulussa kuin vanhempiensakaan puolelta. Vanhemmat ovat suunnitelleet Colelle avun hankkimista mutta ennen hoitoon lähtöä hän karkaakin ystävänsä Melanien (Emily Alyn Lind) ja hänen ystäviensä kanssa viettämään rentoa iltaa rannalle.

    Tapahtumat eivät rannalla kuitenkaan mene Colen toivomalla tavalla vaan pian menneisyys tulee ovelle uudemman kerran koputtelemaan.

    Uusi omalaatuinen oppilas Phoebe (Jenna Ortega) tulee osalliseksi tapahtumiin odottamattomalla tavalla

    Edellisen osan tapaan myös tämä vuoden 2020 jatko-osa on suoraviivaista, överiksi menevää splatterimaista teinikauhua missä paikoitellen veren määrässä ei turhia säästellä. Käsiä katkeaa ja verta suihkuaa mutta se ei vauhtia tapahtumista hidasta. Hyvä niin, sillä näin korostetun yliampuvaksi vedetyllä tyylillä on absurdiudessaan oma huumori- ja viihdearvonsa ja se saa elokuvan pysymään poissa turhan vakavasti otettavaksi pyrkivän elokuvan viitekehyksestä.

    On hyvä kuitenkin huomata että en tarkoita tällä sanoa etteikö tämä olisi hyvin tehty filmatisointi tai että sitä ei voisi ottaa tosissaan elokuvallisesti, vaan tarkoitan sitä että sen tyyli osaa paikoitellen hyvin ottaa irti lajityyppinsä suomat mahdollisuudet revitellä reilusti kohtuulisuuden rajojen yli.

    Tarina oli toimiva ja se sopi hyvin edellisen osan jatkoksi. Jos aiempaa elokuvaa ei ole nähnyt ei tarinasta ehkä aivan kaikkea saa irti, mutta kyllä tämä itsenäisenäkin viihdepläjäyksenä toimii.

    Kokonaisuutena tämä oli hyvä ja toimiva elokuva omassa lajityypissään. On kuitenkin hyvä huomata että jos överiksi vedetyt splatterimaiset kohtaukset ei iske on luultavaa että tästäkään ei paljoa irti saa. Jos taas sen tyylilajin rujouden alta onnistuu kuitenkin löytämään sen koomisuuden kannattaa tämän edeltäjä ja tämä kumpikin laittaa Netflixistä katsottavien elokuvien listalle.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 35 688 annettuun ääneen”]5,8/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Wieninger Festbier

    Saksalaisen Wieningerin Wieninger Festbier on 5,7 % vahvuinen lager. Kantavierrettä löytyy 12.3 °P ja katkeroaineita 21.0 EBU. Olutta löytää Alkon vakiovalikoiman tuotteena (katso täältä).

    Pullon etiketti tuo jouluisan tunnelman mieleen mutta kuitenkaan kyseessä ei taida olla mikään jouluolut. Olut vaahtoaa vähäisesti tuoppiin kaadettuna ja pinnalle muodostunut vaahto katoaa myös pian pois eikä siitä kerkeä juurikaan silmillään tai suullaan nauttimaan. Väri oluessa on kullankeltainen.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maussa on pieni kepeä pistävyys yrttisessä olemuksessa ja viljaisa maku nousee selvästi esiin. Keskiasteinen humalointi toimii eikä aavistuksen kuiva jälkimakukaan tunnu pahalta. Kokonaisuutena tämäkin on toimiva mutta kohtalaisen tasapaksu olut.

    Musiikina menee hyvin mm. Seether ft. Amy Lee – Broken tai Shinedown – Monsters.

  • Reissu Lappiin – Päivä 7

    Kodassa valmistautumassa makkaranpaistoon.

    Seitsemäs reissupäivä on vähitellen illassa. Lomalle tuttuun tapaan tänäänkään en tehnyt juuri mitään muuta kuin velttoilin. Luin kirjaa, katsoin Oculus Go -laseilla Netflixistä elokuvan, selailin nettiä ja oleskelin vain.

    Illalla kävimme enon kanssa pihassa olevassa kodassa paistamassa makkaraa, vaikkakin itse jatkoin yhä kasvisruokalinjalla paistamalla jotain kasvismakkaraa. Ilahduttavaa kyllä ne olivat myös hyvän makuisia, mutta koostumus niissä kylmänä antoi vähän epämääräisemmän tunnun. Tulella kärvennettynä ketsupin ja sinapin kanssa ne maistuivat sellaiselta että niitä voi hyvinkin toisenkin kerran ostaa.

    Laitan tähän muutamia sekalaisia kuvia illan makkaranpaistosessiosta. Kaikki kuvat on Fujifilm X100F:llä otettuja käyttäen Acros + R -filmisimulaatiota. Kuvat on suoraan kamerasta tulleita JPG-kuvia lukuunottamatta niiden koon muutosta pienemmäksi blogia varten.

    Tuli on kaunis elementti niin värillisenä kuin mustavalkoisenakin.
    Jonkinlaisia kasvismakkaroita. Koostumus kylmänä oli epämääräinen, maku paistettuna hyvä.
    Kyrsä kärventyy.
    Kota ulkoapäin.
    Mökki illan pimeydessä mustavalkoisena.

  • Reissu Lappiin – Päivä 6

    Päivällä matkalla Kuukkelille oli kaunista, mutta kylmää

    Kuudes reissupäivä meni rennosti hönöttäen. Päivällä kävin Kuukkelilla ja samalla reissulla matkaan tarttui erävaateliikkeestä myös jonkinlainen kypärämyssy/kasvomaski. Ilma oli aivan jäätävän kylmä joten kypärämyssylle tuli yöllä vielä tarvetta kun lähdin aamuyöllä kameran kanssa pyörähtämään pihalla.

    Päivä meni muutoin mökillä vain nettiä selaillen, hieman kirjaa lukien ja muuta tavallista puuhastellen. Illasta tuli saunottua ja aamuyöllä vihdoin oli mahdollisuus päästä näkemään revontulia joten kävin pihalla kameran kanssa koettamassa josko niitä kameralla saisin vangittua. En ole aikaisemmin revontulia kuvaillut joten kylmässä kelissä säätäen kuvatkin jäivät suhteellisen mitäänsanomattomiksi, mutta onneksi edes jonkinlaisia sain otettua muistoksi. Laitetaan niitä vielä tähän nähtäväksi muutamia.

    Nämäkin on otettu yhä Fujifilm X100F:llä, tosin tällä kertaa RAF-muodosta olen niihin boostannut värisävyjä ja korjannut horisonttia yms. Blogipostauksen alun kuva taas on JPG-muotoisena suoraan kamerasta pl. kuvan koon muutosta pienemmäksi Lightroomissa.

  • Kuukausikatsaus tammikuuhun

    Saariselkä, Lappi

    Kuukausi vaihtui uudeksi mutta maailma jatkoi yhä vain rullaamistaan synkässä, kylmän pimeässä ja lohduttomassa avaruudessa vailla tietoa mitä tuleman pitää. Onneksi Aleksin Blogissa näkymät eivät ole yhtä lohduttomat tai tiedottomassa tilassa vaan on tavalliseen tapaan aika kirjoittaa kuukausikatsaus ja vilkaista hieman taaksepäin mitä mennyt kuukausi piti sisällään.

    Oma elämä jatkoi pääsääntöisesti tavallisen arjen ympärillä. Tein töitä ja yhä edelleenkin olin 100 % etätöissä, kirjoitin tätä blogia, välillä kun aikaa oli katsoin myös elokuvia ja sosiaalista elämää tuli vietettyä kohtalaisen paljon myös tammikuussa. Seurakunnan kanssa oli niin pienryhmiä, perjantain sapatin alun raamatuntutkiskeluita kuin myös sapatinpäivän kirkkoja. Mikäpä sen miellyttävämpi tapa viettää aikaa kuin hyvässä seurassa mielenkiintoisia asioita tutkien.

    Kuten täältä blogista on voinut lukea lähdin myös kuun loppuvaiheilla reissuun Lappiin Saariselälle. Yhden päivän tein reissusta töitä, mutta sen jälkeen olenkin viettänyt aikaa vapaalla. Tänä vuonna otin viikon vapaata töistä että kerkeän myös päiväsaikaan näkemään Saariselkää. Viime vuonna täällä käydessä maisemia kerkesi näkemään ensisijaisesti vain iltaisin, joten hyvä idea oli loman pito tässä vaiheessa.

    Lisää lumista maisemaa

    Tammikuun puolella aloitin skarppaamaan unirytmien kuntoon laittamisen suhteen. Unirytmini ovat yleensä enemmän tai vähemmän aivan mitä sattuu, mutta tammikuussa toisesta päivästä alkaen olen herännyt jokaisena aamuna kello kuudelta, olipa arki tai viikonloppu. Tarpeen tullen olen univajetta sitten paikannut päiväunilla, mutta unirytmissä säännöllinen herääminen on tuottanut omaan elämääni moneen osa-alueeseen positiivisia vaikutuksia.

    Yksi positiivisista vaikutuksista on se, että olen jokaisena aamuna kerennyt lukea Raamattua ja Raamatun Sanoma -vihkoa. Toinen on se, että olen jälleen saanut jatkettua kolmen päivittäisen tehtävän suorittamista (pl. tietenkin reissussa ollessa).

    Kolmen päivittäisen tehtävän suorittamisen ansiosta olen kerennyt saamaan ihmeen paljon aikaiseksi, vaikkakaan jos asiaa matemaattisesti miettii niin kovin suuri ihme se ei sinänsä ole. Jos kuutena päivänä viikossa tekee “jotain pientä” on viikossa saanut aikaan jo 18 pientä asiaa ja kolmessa viikossa 54 erinäistä asiaa. Tietenkin jos reissuun ei olisi tullut lähdettyä olisi kerennyt tällä metodilla hoitamaan siis 72 asiaa jos neljä viikkoa olisi näin toiminut. Jos yksi asia on esim. yhden vetolaatikon hyllyn siivoaminen tai kaapeista löytyvien pahvilaatikoiden tai muiden kassien ja muovipussien lajittelu yksi kerrallaan voi huomata että pienillä askeleilla saa valtavia muutoksia aikaan jo kuukaudessa.

    Olen viskonut paljon roskia roskiin, laittanut keskenään samanlaisia asioita yhteen ja samaan loogiseen paikkaan eli esim. kirjoja ei ole siellä sun täällä eri kaapeissa vaan ne ovat kutakuinkin samoissa paikoissa keskenään ja monia roikkumaan jääneitä asioita on tullut saatua edistettyä. Esim. pitkiin maileihin vastaamisiin on tullut tartuttua aktiivisemmin ja myöskin muutaman kotivideonkin sain editoitua, joten aikaisella heräämisellä ja selkeillä pienillä päiväkohtaisilla tavoitteilla saa ihmeitä aikaan!

    Mökki ulkoapäin. Kuvassa näkyvä puoli ei ole meidän käytössä vaan mökki on kahdella eri sisäänkäynnillä varustettu ja vuokraamamme puoli on kuvassa kauempana.

    Kokonaisuutena tammikuu oli hyvä kuukausi. Siihen mahtui aikaa niin Jumalalle, ystäville, harrastuksille kuin myös lomailulle. Toivon mukaan kaikilla muillakin kuukausi on ollut hyvä ja toivon mukaan alkanut helmikuu on vielä tammikuutakin parempi!

    Hyvää alkanutta kuukautta 🙂