Category: Perjantaipullo

  • Perjantaipullo: Cuvée Anna

    Cuvée Anna on Alvinnen panimon panemaa Dark Souria. Alkoholia oluessa on 6,5 %. Muita teknisiä tietoja en valitettavasti löytänyt. Olutta myydään ainakin Belgium in a box -sivuston kautta josta oman maistelukappaleeni hankin.

    Pullon aukaistua löytää marjaisan sourin tuoksun joka tuopissa nousee selvemmin esiin. Oluen tuoksu muistuttaa hyvin paljon punaviinien tuoksua vaikkakin hennompana. Väri on aavistuksen punertavaan päin olevaa ruskeaa. Tuoppiin kaadettaessa ei pinnalle synny juuri lainkaan vaahtoa joten koko pullon sisällön voi huoletta humauttaa tuoppiin railakkaammallakin otteella.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on hapan ja väkevä, aavistuksen kirpeä ja punaviinimarjamainen. Ehkä parhaiten makua kuvaa fiilis“mummon mehua joka on käynyt aavistuksen kauemmin kuin tarkoitus olisi ollut”. En itse ole sourien suuri ystävä (ainakaan vielä) joten aivan ykkösvalinta olueksi tämä ei ole, mutta kuitenkin toimiva lajityypissään.

    Musiikkina tämän kanssa kuuntelee mieluusti kepeää musiikkia, mm. Wham! – The Edge of Heaven tai Culture Club – Time.

  • Perjantaipullo: Naapurikylän Kaataja

    Vakka-Suomen panimon Naapurikylän Kaataja on 5.3 % vahvuinen pilsner. Muita tietoja netistä en tätä kirjoittaessa oluesta löytänyt edes panimon omalta kotisivulta. Sivut löytyvät muuten kiinnostuneille osoitteesta http://www.vasp.fi/fi/.

    Oluen aukaistua tuoksun erottaa selvästi vahvana ja raikkaana, aavistuksen kirpeänäkin mutta varsin miellyttävänä ja hedelmäisenä. Tuoppiin kaadettaessa olut kuohuaa tasaisesti ja maltillisesti. Pinnalle muodostuva paksu vaahto kuitenkin katoaa pinnalta pois ennen kuin oluen ääreen kerkeää rauhoittua. Väri on kuparin kellertävä ja koostumus on suhteellisen kirkas.

    Suutuntuma on hieman pistävä ja kirpeä mutta tasapainoinen ja miellyttävä. Maussa on raikkautta ja pirteyttä, kesäistä hedelmäisyyttä. Miellyttävä olut omaan makuuni.

    Musiikiksi tämän kanssa toimii kepeä musiikki, mm. Sugababes – Push the button tai Atomic Kitten – The Tide is High.

  • Perjantaipullo: Tuju Pyöveli Imperial Stout

    Pyöveli on lappeenrantalaisen panimoyhtiö Tujun 9.2 % vahvuinen imperial stout. Katkeroita oluessa on 83.0 EBU ja kantavierrettä 22.5 °P. Lisää tietoa oluesta löytää Alkon sivuilta (lue täältä) ja lisää tietoa Panimon omilta sivuilta (lue täältä). Olut on tätä kirjoittaessa ainoastaan saatavana Alkon erikoiserän valikoimassa.

    Pulloa katsoessa huomaa helposti tyylikkään etiketin. Synkän, mutta tyylikkään. On ilahduttavaa havaita että pienpanimot panostavat useasti etiketeissään visuaaliseen tyyliin ja sitä kautta myös erottuvat joukosta mieleepainuvasti.

    Pullon aukaistua löytää perinteisen portterin tumman tuoksun joka tuoppiin kaadettua pääsee paremmin esiin. Tuoppiin kaataminen on helppo ja nopea operaatio sillä olut vaahtoaa todella vähän eikä pinnalle muodostunut vaahtokaan säily pitkään seuralaisena.

    Suutuntuma on rikas ja täyteläinen. Makukenttä on monipuolinen ja siitä löytää niin suklaista vivahdetta kuin myös kahviakin. Paahteisuus nousee hyvin ja tasapainoisesti esiin eikä voimakas humalointi käy missään vaiheessa liiallisen dominoivaksi makukentässä.

    Pyöveli on varsin erinomainen tuttavuus ja ansaitsee tulla Suosituksia-sivulleni muiden suositusoluiden joukkoon.

    Musiikkina tämän kanssa kuuntelee mieluusti mm. kappaleita Belle & Sebastian – I want the world to stop tai The Sudays – Here’s where the story ends.


  • Perjantaipullo: Black Brew Fluffy Orange Goodness

    Mustan Virran Panimon Fluffy Orange Goodness on tyyliltään American Pale Alea ja alkoholitilavuutta on 5.2 %. Muita teknisempiä tietoja oluesta en löytänyt googlailemalla eikä valmistajan kotisivuillakaan sen suuremmin oluesta tietoja löydy.

    Oluen aukaistua löytää etsiessä vahvan mutta ei niin miellyttävän tunkkaisen tuoksun joka tuoppiin kaadettuna onneksi muuttuu miellyttävämmäksi ja jopa miellyttävän hedelmäiseksi ja raikkaaksi.

    Väriltään olut on ruskeankeltainen ja olemukseltaan samea. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on kepeä ja helposti lähestyttävä, kaukaisesti ipamainen ja sitruksinen mutta silti hieman tunkkainen. Jälkimaku on omaan mieltymykseeni aavistuksen liian sitruksinen ja kuiva.

    Kokonaisuutena juomakelpoinen olut jonka jälkimaku ei ole omaan mieltymykseeni parhain mahdollinen. Tästäkin huolimatta helposti nautittava olut.

    Musiikkina menee kevyt musiikki, mm. Erin McCarley – Love, Save the empty tai Ingrid Michaelson – The Way I am.

  • Perjantaipullo: Erdinger Weissbier Alkoholfrei


    Erdringer Weissbier Alkoholfrei on saksalaisen Erdringerin panimon alkoholitonta vehnäolutta. Käytännössä alkoholia kerrotaan olevan alle 0.5 % joten sen suhteen olut menee alkoholittomien kategoriaan, mutta täysin alkoholitonta olut ilmeisestikään ei ole. Kantavierrettä oluessa on 7,2 °P.

    Ulkoisesti pullo on etiketiltään perustyylikäs ilman sen suurempia ihmeellisyyksiä. Oluen avattua löytää hieman vehnäoluen ominaistuoksua joka tuopista erottuu paremmin. Mikään vahva tuoksu ei kuitenkaan ole kyseessä.

    Kaadettaessa olut vaahtoaa runsaasti mutta hillitysti. Vaahto on paksua ja kermaisaa ja se säilyy pinnalla hyvän hetken juomisen aikanakin. Väri on miellyttävä kuparinkeltainen.

    Suutuntuma on suhteellisen laimea ja ponneton. Maku on makea, ehkä jopa aavistuksen imeläkin mutta kokonaisuutena silti suhteellisen tunteita herättämätön kokemus. Kyllä tästä olutmaisia fiiliksiä irtoaa, mutta silti selkeästi jotain merkittävää puuttuu että ainakaan ensimaistelulla tästä muodostuisi ajatusta siitä että tätä haluaa ostaa toisenkin kerran.

    Musiikiksi tämän kanssa menee mm. Celtic Woman – Tír na nÓg ft. Oonagh tai Lisa Kelly – May it be.