Category: Perjantaipullo

  • Perjantaipullo: Nuri Brut IPA

    Kotimaisen Panimo Hiiden Nuri Brut IPA on 5,5 % vahvuinen indian pale ale (IPA). Yksityiskohtaisempia tietoja en löytänyt väriarvoista tai muistakaan. Lisää tietoa oluesta löytyy Hiiden omilla kotisivuilla. Nuria myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa, esim. tämän löysin itse Koivukylän S-Marketista.

    Pullon aukaistua löytää todella raikkaan tuoksun jossa on hedelmäisempi aromi kuin monessa muussa maistamassani IPA:ssa. Tuoksu on niin pullossa kuin tuopissakin keskimääräistä miellyttävämpää sorttia, hedelmäinen ja maukas olematta kuitenkaan liian hyökkäävä.

    Tuoppiin kaataminen onnistuu helposti eikä vaahtoa juurikaan pinnalle muodostu pitkäksi aikaa. Vaahto on ohutta ja pitsimäistä.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kuiva. Maku on aavistuksen korostuneen greippinen ja terävä, hieman jopa pistävä.Jälkimaku jättää kevyen kuivuuden tunteen suuhun. Kokonaisuutena toimiva IPA jossa mitkään IPAlle ominaiset piirteet eivät korostu tarpeettoman paljoa mutta ovat kuitenkin helposti löydettävissä.

    Musiikiksi tämän kanssa menee mm. Placebo – Every me, every you tai The Killers – Somebody Told Me.

  • Perjantaipullo: Iso-Kallan Savu Kekri

    Kotimaisen Iso-Kallan panimon Savu Kekri on erikoisolut (savuolut) jota on saatavana muutamalla eri vahvuudella. Alkoissa on tätä saatavana ainakin heidän omien sivujensa mukaan 5.7 % vahvuisena, mutta omani ostin S-Marketista jossa sitä myytiin 5.5 % vahvuisena. Alkon versiossa katkeroita on 26.0 EBU ja kantavierrettä 14.6 °P. En tarkemmin toki tiedä onko tässä kaupan versiossa sitten minkä verran eroja.

    Ensimmäisenä pullosta erottuu esiin tyylikäs etiketti. Pidän että olutpulloihin suunnitellaan tyylikkäitä etikettejä ja tämänkaltainen taide toimii mainiosti.

    Pullon aukaistua erottaa tumman ja savuisen tuoksun joka ainakin allekirjoittaneelle toimii hyvin. Tuoksu on sellainen että se houkuttelee maistamaan. Tuoppiin kaataminen on helppo ja nopea prosessi sillä vaahtoa ei synny pintaan juuri lainkaan. Tuopissakin maukas tuoksu säilyy pitkään seuralaisena.

    Suutuntuma on keskitäyteläinen. Alkon sivujen mukaan se on täyteläinen mutta omaan makuuni keskitäyteläinen. Maku on miellyttävän savuinen ja kepeän maltainen, helposti lähestyttävä ja nautittava olut. Tämä on kuitenkin sen kaltainen olut että aavistuksen tuhdimpaa vartta olisin kaivannut kuten yleisesti tummaan kallellaan oluissa oluissa kaipaan, mutta tällaisenaankin voin helposti kuvitella ostavani tätä vielä uudelleenkin.

    Musiikiksi menee mm. Thyrfing – Digerdöden tai Svartsot – Midsommer.

    https://youtu.be/-3WuWhqA_ok

  • Perjantaipullo: Luscious Lucy IPA

    Kotimaisen käsityöläispanimon Hopping Brewstersin Luscious Lucy on 5.1 % vahvuinen IPA. Mitään muita tietoja oluesta en sitten tähän hätään netistä löytänytkään eikä panimon omilla nettisivuilla juurikaan infoa irronnut. Aikaisemmin kyseisen panimon oluista olen kirjoittanut tänne blogiin ainoastaan Flight Cadet Apasta joten mielenkiintoista oli maistaa myös muita panimon tuotteita.

    Pullon etiketti on varsin tyylikäs ja kaupassa hyllyssä edukseen erottuva – kuinkas muuten, kaunis vähäpukeinen nainen toimii aina 😉 . Korkin aukaistua löytää etiketissäkin mainitun mangon tuoksun. Olut vaahtoaa kohtalaisen paljon tuoppiin kaadettaessa mutta vaahto kuluu pinnalta pois niin nopeaa tahtia että kovin pitkään pullon kaatamisessa tuoppiin ei joudu säätämään. Tuoksu erottuu hyvin vielä tuopissakin.

    Suutuntuma on puolitäyteläinen, kohtalaisen sitruksinen ja kohtalaisen kitkerä. Myös makuun on saatu ilahduttavan selkeästi erottuvaa mangoa. Yleisestuntumaltaan olut on vahvasti kirpeään ja kuivaan kallellaan mutta kuitenkin helposti nautittavaa sorttia. Sellainen että voin kuvitella ostavani tätä vielä uudemmankin kerran ja nauttivani esimerkiksi ruoan kanssa.

    Musiikkina menee mm. The Sweeplings – Carry me home tai Corey Kilgannon – The Rhine.

  • Perjantaipullo: Fuller’s Imperial Stout

    Englantilaisen Fuller’sin panimon Fuller’s Imperial Stout on 10.7 % vahvuinen imperial stout. Katkeroita siinä on 60.0 EBU ja kantavierrettä 27.0 °P. Väriarvoa en löytänyt, mutta kuten kuvasta näkyy on kyseessä väriltään täysin tumma olut. Koska alkoholitilavuutta on näin paljon myydään tuotetta Suomessa vain Alkossa jossa sielläkin se on tilausvalikoiman tuotteita. Lisää tietoja oluesta löytää Alkon sivuilta.

    Fuller’sin imperial stout erottui Alkossa joukosta jo heti myyntipakkauksensa osalta, sillä pullo toimitetaan pahvipaketissa eikä sellaisenaan lasipulloa hyllystä löydä.

    Pullon aukaistua erottaa vahvan alkoholin tuoksun. Eipä ihme sillä olut on vahvasti humaloitu ja sen kyllä erottaa tuoksusta. Tuoppiin kaataminen on vaivaton prosessi, sillä vaikka olut kuohuaa kohtalaisen paljon katoaa vaahto myös todella pian pinnalta jo poiskin.

    Suutuntuma on täyteläinen, paksu ja voimakas. Mausta erottaa kevyesti hedelmäisen sekä paahteisen maun, vaikkakaan kumpikaan näistä ei nouse mitenkään kovin vahvasti esiin. Tasapainoisesti.

    Olut myydään pahvisessa rasiassa

    Maku on yleisesti ottaen nautittava, mutta omaan makuuni tarpeettoman vahvasti humalainen ominaismaku korostuu aavistuksen liiaksi. Tällaisenaan kuitenkin juomakelpoinen olut.

    Musiikiksi menee mm. I miss my death – Earl pale tai Aut Mori Элегия Безмятежности

  • Perjantaipullo: Stallhagen Julbock

    Jouluista olutta keskellä kesää

    Ahvenamaalaisen Stallhagenin panimon Julbock on 4.7 % vahvuinen Dark Lager joka Olutoppaan sivulla on lueteltu Amber lager/Wiener -tyyliseksi. Muita tietoja en tästä oluesta löytänytkään edes valmistajan omilta kotisivuilta joten muita teknisempiä tietoja en tähän hätään osaa sanoa.

    Pullon aukaistua erottaa miellyttävän siirappimaisen mutta hiivaisen tuoksun josta syntyy ainakin allekirjoittaneelle etäinen mielikuva kotikaljasta. Tuoppiin kaataminen on helppo prosessi vähäisen vaahtoavuuden vuoksi ja pian jo tuopistakin pääsee havaitsemaan että tuoksu säilyy yhä nauttijan matkaseurana.

    Väri on ruskeaan päin kallistuvaa tummaa ja koostumukseltaan hyvinkin sameaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Siinä on aavistus pistävyyttä mutta kuitenkaan ei ikävällä tapaa. Helposti nautittava ote.

    Mausta löytää humalaista tuntua ja alkoholin maun erottaa selkeästi vaikka vahvuutta oluessa paljoa ei olekaan. Aavistuksen verran olisin kaivannut tuhdimpaa suutuntumaa, mutta tämmöisenäänkin helposti nautittava olut jota mieluummin kuitenkin nauttisi hyvän aterian kyytipoikana kuin itsenäisenä olutnautintona.

    Musiikiksi menee mm. Visions of Atlantis – Heroes of the Dawn tai Kalidia – Frozen Throne.