Category: Perjantaipullo

Tälle viikolle perjantaipulloksi päätyi Teerenpelin Hippa Heikki. Teerenpeli tunnetaan samaa nimeä kantavista ravintoloistaan mutta tämän lisäksi heillä on myös omaa panimotoimintaa Lahdessa. Ravintoloista löytää panimon omia oluita mutta ilahduttavasti myös hyvin varustelluista ruokakaupoista on mahdollista saada näitä oluita myös kotiin nautittavaksi. Yrityksestä löytää lisätietoja osoitteesta http://www.teerenpeli.com.

Ravintolan omat oluet on hyvin persoonallisen nimisiä, mm. Hippa Heikki, Luomuleevi, Vauhtiveikko jne. ja ne ainakin erottuvat yleensä muiden panimoiden tuotteista vaikka toki valikoimassa on myös geneerisempiä nimiä kuten “Jouluolut 2017”.

Tämänkertainen Hippa Heikki on extra special bitter. En ole aikaisemmin moiseen termiin törmännyt joten en siitä sen tarkemmin osaa kertoa, mutta kuitenkin kyseessä on 4,7 % vahvuinen pintahiivaolut. Väriarvo on 20 EBC eli kuparinruskea.

Kaadettaessa lasiin Hippa Heikki ei paljoa vaahtoja päästele pintaan. En muista milloin olisin viimeksi näin vähän vaahtoavaa olutta nähnyt sillä vaahtoa ei käytännössä ollut lainkaan. Olut tuoksuu hyvin omalaatuiselle ja erikoiselle. Se ei varsinaisesti tuoksu hyvälle saati pahallekaan, lähinnä erikoiselle mutta neutraalille. Tuoksu on maltillinen sillä se ei juodessa nouse esiin nenään mutta nuuhkaistessa tuoksua se kyllä löytyy helposti ilman että joutuu kovin paljoa sitä etsimään.

Oluen maku on kohtalaisen poikkeava muista oluista. Se on perusmaultaan suhteellisen laimea olut, mutta kuitenkin siinä on kirpakkuutta suutuntuman osalta. Suutuntuma ja sen jättämä jälkimaku on kuitenkin miellyttävä suhteellisen laimeasta perustuntumasta huolimatta. Paikoitellen mausta tuli mieleeni jopa siiderimäisiä vivahteita. Makunsa puolesta olut on persoonallinen.

Hippa Heikki on toimiva olut satunnaiseen nautintohetkiin. Sen maku kuitenkin jättää kaipuun kesäiseen terassiin ja hetkeen jolloin kesäinen ilta alkaa vaipumaan yöksi joten joulukuun pimeä ilta ei ollut paras mahdollinen aika eikä hetki tälle, mutta onneksi tästä pystyi siitäkin huolimatta nauttimaan.

Kappaleiksi tämän oluen tunnelmaan sopii ainakin Apulanta – Valot pimeyksien reunoilla sekä Nightwish – While your lips are still red.

Tälläkin viikolla perjantaipulloksi päätyi lähikaupasta ostamani Lapin Panimon tuote, tällä kertaa Josef K. nimeä kantava savuolut. Tälläkään kertaa oluesta ei löydy juuri mitään tietoa mistään, Lapin Panimon omalla nettisivulla ei tätä kirjoittaessa ollut myöskään halaistua sanaa koko tuotteesta joten väriarvot ja muut olkoon mysteeri.

Olut on etiketin mukaan savustettu lager ja potkua tässä on 4,2 %.

Pullosta lasiin kaadettaessa vaahtoavutta on kohtalaisesti mutta kuitenkin varsin maltilliset määrät. Tuoksu on mieto ja miellyttävä.

Maussa on havaittavissa hedelmäistä raikkautta. Maku on sinänsä mielenkiintoinen sillä jollain muotoa mausta löydettävä kirpeys on omiaan antamaan mielikuvaa jopa hieman vahvemmastakin oluesta kuin mistä todellisuudessa on kyse. Savun maku erottuu selkeästi mutta pehmeän maltillisesti. Oluen jälkimaku suussa pysyy suhteellisen pitkään mutta ei kuitenkaan ikävällä tavalla vaan miellyttävällä tapaa. Jälkimaku saa aikaan halun ottaa seuraavankin kulauksen joka on tietenkin hyvä merkki oluen miellyttävästä suutuntumasta.

Olen tätä muutaman kerran jo ostanut joten en näe mitään syytä miksi en jatkossakin voisi ostaa tätä kun haluan toimivaa savuolutta.

Musiikiksi tämän kanssa sopii erinomaisesti folk-musiikki ja muut sellaiset joiden avulla pääsee silmät sulkemalla juhannusyön tunnelmaan. Esimerkiksi Byssan Lull, vaggvisa sekä Witcher 3 -pelistä tuttu Priscilla’s Song sopivat hyvin tähän tunnelmaan.

Myös tällä viikolla perjantaipulloksi valikoitui Lapin Panimon olut, tarkemmin ottaen Kuusi Spiced Ale. Kuusi Spiced Ale on 4,4 % vahvuinen olut ja sitä myydään ainakin hyvin varustelluissa ruokakaupoissa.

Lasiin kaadettaessa vaahto pysyy maltillisena ja se katoaa nopeasti myös pois. Oluen tuoksu on kohtalaisen mieto mutta miellyttävä.

Kuusi Spieced ale on makunsa puolesta hieman kirpeän sitrusmainen. Kirpeys ei hyppää kuitenkaan ikävästi esille ja sitä on mukava siemailla kaikessa rauhassa hyvän musiikin kera. Tuntuma oluen maussa on kohtalaisen täyteläinen. Makunsa puolesta sangen kelvollinen olut.

Kappaleina tämän oluen kanssa sopii hyvin ainakin Faun – Walpurgisnacht sekä Patty Gurdy – The Longing

Tämänkertainen perjantaipullo on jälleen Lapin Panimon valikoimasta löytyvä olut, tarkemmin sanoen Hippu Golden Pilsner. Alkoholipitoisuus on 4,3 %. Tarkempia tietoja en osaa oluesta sanoa sillä valmistajan sivuilla ei ole mitään tietoa koko oluesta ainakaan tämän tekstin kirjoittamisen aikaan.

Tuoksu toi pullossa vielä ollessaan hieman simamaisia vivahteita. Lasiin kaadettuna ja sen jälkeen haistettua moista mielikuvaa ei enää syntynyt. Tuoksu on mieto ja hieman hiivainen.

Olut kuohuaa varsin maltillisesti lasiin kaadettaessa. Vaahtoa kyllä on kaadettaessa mutta se on hentoa ja hengittävää ja kohtalaisen nopeasti katoavaa.

Maku on sangen mielenkiintoinen. Se on raikas mutta samalla myös kirpeä ja sitruunainen. Maku on nopean pistävä, mutta jälkimaku on kohtalaisen pehmeä vaikkakin hieman kirpeä. Maku on sellainen että se jakaa helposti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itselläni tämä toimii kohtalaisen hyvin enkä näe syytä miksi jättäisin tämä oluen juomatta jos tätä on tarjolla.

Musiikkina tämän kanssa tuli nautittua jonkinsorttista industriaalia ja/tai goottielektroa. Ainakin Deus Ex Vagina – New Age Voyeurism sekä Extize – Kiss & Kill toimivat hyvin. Videoista kannattaa huomioida kuitenkin se että ne eivät ole välttämättä kaikille sopivaa katsottavaa, etenkään Extizen video.