Category: Ravintolat

Tämänkertainen ruokapaikkatestini päätyi Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan ravintolaan Station 2:een joka löytyy osoitteesta Kielotie 11. Käytännössä paikka löytyy kohtalaisen läheltä Tikkurin kauppakeskusta.

Kokonsa puolesta Station 2 on kohtalaisen tilava ruokapaikka ja istumatilaa oli hyvin vapaana hieman ennen kello kahta. Ruokalistalta löytyy pizzoja, kebabeja, salaatteja, kanaruokia ja myös erilaisia pihvejä joista valitsin lehtipihvin ranskalaisilla.

Pääruokaa odotellessa pystyi hakemaan salaattia alkupaloiksi. Salaattiin valittavat ainekset olivat varsin tavalliset, lehtisalaattia, tomaattia, fetajuustoa jne.

Pääruoka tuotiin nopeasti pöytään, kuvien aikaleimoista päätellen alle 10 minuutin. Yllättävänä puolena ateriassa oli lehtipihvin ja ranskalaisten perunoiden lisäksi myös porkkanaa jota en muista aikaisemmin nähneeni lehtipihviannoksen kanssa.

Ateria oli syömäkelpoinen mutta selkeästi enemmän pizzerioiden kuin hienompien ravintoloiden tarjoamaa tasoa. Toki tämä on ymmärrettävää ja kannattaa aina ottaa se itse huomioon jos pizzerioista käy hakemassa jotain muuta kuin pizzaa tai kebabia. Pidin kuitenkin tämän paikan ranskalaisista enemmän kuin monen muun paikan ranskalaisista sillä näissä oli jotain maustetta tekemässä makua paremmaksi.

Palvelu paikassa oli tavallista tasoa eikä siitä löytänyt mitään valittamista. Paikan yleisilme oli myös tavallista tasoa kebabbilaksi, eli sellainen että siellä voi ruokansa syödä ilman että erikoisemmin mikään miljöössä häiritsee mutta ei kuitenkaan sellainen että ensimmäiseksi ravintolaksi tulisi valittua viihtyisyytensä puolesta vähänkään hienommalle illalliselle. Hintaa lehtipihvillä ja ranskalaisilla oli 14,50 eur.

Kokonaisuutena Station 2 on varsin tavallinen kebab-pizzeria jossa voin käydä toisenkin kerran syömässä.

Tämänkertaisena ravintolatestauksena on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Koseli Nepelese Cuisine joka nimensä mukaisesti on nepalilaista ruokaa valmistava ravintola. Ravintola sijaitsee osoitteessa Unikkotie 2 eli kohtalaisen lähellä Dixiä ja Sokos hotellia. Ravintolan omat sivut löytää osoitteesta http://www.koseli.fi/.

Kävin ravintolassa lounasaikaan joten ateriavaihtoehdot olivat pöydässä valmiina olevassa listassa. En sitten tiedä onko täällä lounasajan ulkopuolella aterioiden tilaaminen millä tapaa toteutettu, mutta lounasaikana menin henkilökunnan näyttämänä pöytään, valitsin mitä haluan syödä ja pian henkilökunnan tullessa uudelleen kohdalle annoin tilaukseni ja istuin odottamaan. Odottelun aikana kävin hakemassa salaattia salaattipöydästä.

Vaikka satuin lounasaikaan oli ravintolassa suhteellisen hiljaista. Toki blogin kuvien ulkopuolella oli ihmisiä istumassa ja syömässä eli ravintola ei kuitenkaan tyhjä ollut, mutta hirveää tungostakaan ei kyllä ollut. Osasyy tietenkin voi olla myös sekin että menin noin kahdentoista maissa tänne ja monessa lounasravintolassa pahimmat ruuhkat tulevat yhdentoista ja puolen kahdentoista aikaan.

Ateriaa ei onneksi kauaa joutunut odottamaan ja pian jo pääsikin syömään. Ateriaan tuli normaalin nepalilaisen ravintolan tyyliin mukana naan-leipä ja pääruoka jossa on riisiä sekä valitsemansa kastike. Kuten jokaisessa muussakin kokeilemassani nepalilaisessa ravintolassa oli täälläkin lautanen samanlainen, eli sellainen missä eri ainekset pidetään eroteltuina toisistaan.

Ruoan maku oli hyvä. Jos pitää yleisesti nepalilaisista ravintoloista ja niiden ruokavalikoimasta on vaikea kuvitella syitä miksi tästäkin ravintolasta ei pitäisi. Varsinainen ateria oli maukas, annoskoko oli hyvä ja naan-leipäkin maistui miellyttävälle. Kokeilemisen arvoinen paikka siis.

Henkilökunta oli tässä paikassa keskimääräistä ravintolaa ystävällisempää, kohteliaampaa ja palveluhenkisempää ja siten positiivisesti joukosta erottuvaa. En siis ole missään ravintolassa huonoa palvelua saanut tai tylyä henkilökuntaa kohdannut, mutta silti täältä jäi palvelutasosta tavallistakin positiivisemmat mielikuvat.

Tunnelmaltaan paikka on rauhaisa ja viihtyisä, sisustus on siisti ja on kohtalaisen helposti nepalilaiseksi ravintolaksi tunnistettavaa tyyliä.

Kokonaisuutena Koseli Nepalese Cuisine on paikka jota kannattaa käydä kokeilemassa mikäli haluaa nepalilaista ruokaa. Lounasaikaan hintataso oli alan yleiseen hintatasoon verrattuna tavallinen, n. 10 euroa. Halvimmat annokset ruokalistalla oli 9 eur ja hinnakkain oli 13,90 eur.

La Pasteria Italiana on Vantaan Tikkurilassa kauppakeskus Dixissä sijaitseva italialaisravintola jonka menusta löytyy erilaisia pastoja, pizzoja, kana, kala ja liharuokia. Yrityksen verkkosivuilta http://www.lapasteria.fi/ voi käydä lukemassa lisää mitä kaikkea on tarjolla.

La Pasteria Italiana on ollut monesti ollut mielessä käydä testaamassa mutta olen kuitenkin autuaan iloisesti jatkanut kävelyä aina sen ohi sillä paikassa on hyvin usein päiväsaikaan ollut väkeä sen verran kiitettävästi että olen jättänyt testaamisen toiseen kertaan. Eilen kuitenkin illalla viiden maissa satuin sopivan hiljaiseen aikaan ja mahduin sinne hyvin istumaan.

Tilaus oli perinteiseen ravintolan tyyliin eli menin ensin tiskille jossa sanottiin että voin istua pöytään ja sain ruokalistan josta sitten voin etsiä mitä haluan syödä. Menin pöytään ja nopeasti löysinkin jo Scialatelli al Ragu -annoksen eli tuorepastaa jonka kanssa oli pitkään haudutettua härkää tomaattikastikkeessa sekä parmesaania.

Henkilökunta tuli ottamaan tilauksen ja informoi että sivupöydästä voi käydä hakemassa alkupaloja. Alkupaloina oli salaattia, leipää ja keittoa. Otin itse pelkkää salaattia ja leipää.

Ateriaa ei kauaa joutunut odottamaan ja vähän salaatin loppuun syömisen jälkeen annos oli jo pöydässä. Ateria näytti lautasella ensialkuun pieneltä mutta lautasen koko hämäsi ja annoskoko oli juuri sopiva viemään nälän. Ruoka oli varsin hyvää ja maukasta, sellaista että mieluusti tänne voi kuvitella toisenkin kerran menevänsä muitakin annoksia testaamaan.

Ruoan jälkeen henkilökunta tuli pöytään hakemaan lautasen pois ja kysyivät maistuiko ruoka ja saisiko olla jälkiruokaa. Otin sitten jälkiruoaksi valkosuklaa-juustokakkua sekä cappucinon. Näitäkään ei kauaa joutunut odottamaan kun pääsi jo jälkiruoan kimppuun.

Jälkiruoka oli sellaista että on helppoa suositella tätä paikkaa vaikka pelkäksi kahvittelupaikaksikin mikäli Dixillä päin sattuu pyörimään. Valkosuklaa-juustokakku oli sanalla sanoen erinomaista eikä cappucinosta löydä myöskään mitään pahaa sanottavaa.

Kokonaisuutena ruoka ja jälkiruoat tulivat maksamaan 27 euroa joista pääruoan osuus oli 15.80 eur joten hintatasonsa puolesta paikka ei edusta edullisimpia ruokaravintoloita joita olen testannut, mutta ruoan ja palvelun laatuun nähden hinta on hyvin mitoitettu.

Ainoa miinuspuoli mitä paikasta keksin on toki sijainti joka on itselleni ainainen miinuksen aihe kaikissa paikoissa jotka sijaitsevat kauppakeskuksissa. Tästäkin huolimatta paikka on rauhallinen ja viihtyisä eikä kauppakeskuksen käytävä liikkeen edessä ole mikään järjetön ruuhkasuma joten tästä ei kuitenkaan kannata pelästyä.

Kaiken kaikkiaan La Pasteria Italiana on käymisen arvoinen ruokapaikka sillä siellä on hyvää ruokaa hyvällä hintatasolla, ystävällistä palvelua eikä paikan viihtyvyydessäkään ole valittamista lukuunottamatta kauppakeskuksen käytävän näkymistä joihinkin istumapaikkoihin.

Tämänkertaisena ruokapaikkatestauksena on Helsingissä Citycenterissä sijaitseva 50-luvun amerikkalaisella tyylillä varustettu Classic American Diner. Paikka sijaitsee Saarisen pihassa Citycenterin sisäpuolella.

Kävin paikalla töiden jälkeen ja satuin sopivaan aikaan sillä kovin suurta ruuhkaa paikalla ei ollut. Muutamia yksittäisiä ruokailijoita kuitenkin oli eli aivan tyhjänä paikka ei sentään ollut.

Tulin sisälle ja tarjoilija neuvoi istumaan pöytään jossa oli ruokalistat. Istahdin alas ja katsoin sopivan annoksen ja annoin tilaukseni ja jäin odottamaan.

Ruokavalinnaksi tuli Smoke House -purilaisateria ja lisäksi otin erillisen dipin. Aterian kanssa valitsin Budweiser-oluen.

Ateriaa ei kovin kauaa joutunut odottamaan, kuvien aikaleimojen perusteella 8 minuuttia eli varsin nopeasti ateria valmistui.

Annos oli kaunis ja miellyttävän näköinen ja tyyliltään selkeästi ravintolan hampurilaisaterian tyyliä eli sellainen mikä syödään haarukan ja veitsen kanssa eikä sormin kiskoen ääntä kohden.

Ranskalaiset perunat maistuivat hyvin tutulle ja turvallisille perus ravintolaranskalaisille. Hampurilainen oli sopivan kypsä ja maukas, kuori oli perus hyvää tasoa ja pihvissä oli makua ja kokoa sopivasti. Miellyttävän makuinen hampurilainen jonka voi mielellään syödä toisenkin kerran.

Annoksen mukana tulleet lisukkeet olivat myös toimivaa tasoa eikä niistäkään mitään pahaa sanottavaa löydä.

Yleistuntumaltaan paikka jätti positiiviset kokemukset. Ruoka oli hyvää, annoskoko oli omaan nälkääni sopiva, henkilökunta oli mukavaa ja ystävällistä joten mitään valittamista en löydä.

Hintaa valitsemallani hampurilaisaterialla oli 17,20 eur jonka lisäksi tietenkin tuli vielä juoman sekä erikseen tilaamani dipin hinta. Kuitenkin alle 25 eurolla ateriasta selvisi.

Viihtyisä paikka jonne voin mielelään mennä toisenkin kerran yksin tai kavereiden kanssa.

Tämänkertaisen ruokapaikkatestauksen kohteeksi päätyi Helsingissä Aikatalossa sijaitseva Friends & Brgrs. Friends & Brgrs ravintoloita löytyy Helsingin lisäksi tätä kirjoittaessa myös Hampurista, Tampereelta, Pietarsaaresta, Kööpenhaminasta sekä Oulusta ainakin yrityksen omien verkkosivujen mukaan.

Kävin paikalla tänään lounasaikaan ja valitsin menusta Classic Brgr -aterian. Tilaaminen oli suoraviivainen prosessi, eli tulin sisään paikkaan, kävelin kassalle, sanoin mitä tilaan (olin katsonut kassan lähellä seinällä olevasta listasta valintani), maksoin, sain laitteen joka rupeaa piippaamaan kun ateria on valmis ja menin pöytään istumaan. Odotellessa ruokaa kävin hakemassa myös ateriaan kuuluvan limpparin hanasta.

Vaikka satuin paikalle kohtalaisen ruuhkan aikaan ei aivan mahdottoman kauaa pöydässä joutunut odottamaan, eli varmaankin noin vartissa ruuhka-aikanakin ateria valmistui. Tämä tosin on täysin hatusta heitetty arvio ja se voi heittää. Laitteen piipattua ateria käytiin hakemassa tiskin vierestä keittiön reunalta.

Ateriassa tuli hampurilaisen lisäksi myös ranskalaiset. Ranskalaiset perunat olivat selkeästi erilaisen makuisia kuin mitä muualla olen syönyt. Mielenkiintoinen makukokemus ja hyvää vaihtelua, mukava havaita että ranskalaisia perunoitakin saa tehtyä erilaisen makuiseksi. Omaan makuuni nämä toimivat hyvin.

Hampurilainen oli lautasella paperiin käärittynä joten siitä tuli enemmän pikaruokapaikkamainen fiilis kuin mitä ravintolahampurilaisen fiilis jossa haarukka ja veitsi ovat olennainen osa ruokailua. Eipä siinä mitään, paperista kiinni ja purilainen ääntä kohden. Hampurilainen maistui hyvälle. Se oli paljon kotoisamman makuinen kuin mitä muualla olen syönyt eli sellainen mitä voisi kuvitella että kotonakin voisi tehdä. Tämä siis on toki hyvä puoli koska se tarjoaa selkeästi erottuvan makunautinnon verrattuna moneen muuhun paikkaan.

Maukkaan aterian lisäksi paikan yleisilme on viihtyisä ja tunnelmallinen, hieman jopa kahvilamainen. Koska olin ruuhka-aikaan liikenteessä en räpsinyt yleiskuvia sillä tupa oli täynnä syöviä ihmisiä eikä moni varmastikaan halua päätyä kuvaan syödessään.

Palvelu paikassa oli hyvää, henkilökunta oli ystävällistä ja ateria oli kokonaisuutena toimiva. Aterian koko voi olla isommassa nälässä ehkä pienehkö mutta normaalina lounaana ateria on riittävä ja pitää nälkää hyvin poissa.

Classic brgr -ateria irtosi 11,50 eur hintaan lounasaikaan ja sen ulkopuolella hintaa olisi ollut euron enemmän. Hyvä ja positiivinen kokemus jäi tästäkin paikasta joten en näe mitään syytä miksi en täällä joskus toisenkin kerran kävisi.