Category: Sekalaiset

  • Hyvää alkanutta vuotta 2018!

    Lunta tuli hieman Vantaallekin

    Hyvää alkanutta vuotta 2018! Uusi vuosi vaihtui ja elossa yhä ollaan joten vuosi on siis alkanut sangen hyvissä merkeissä. Pääosin uuden vuoden vastaanotto tapahtui kämpällä hönöttäen kaverin kanssa, mutta tuli tuota pihallakin pyörähdettyä. Raketteja tuli nähtyä jonkin verran mutta eipä niitä hirveästi tullut jäätyä katsomaan.

    Uutena vuotena ihmisillä on tapana tehdä lupauksia joka sinänsä on koomista sillä sama se on aloittaa muutokset elämässään mihin aikaan tahansa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Teinpä siis itsekin suunnitelmia tälle vuodelle.

    Otin useampia suunnitelmia tälle vuodelle mitä rupean edistämään. Yksi suunnitelmista on että vuoden lopussa tilillä on oltava 10.000 euroa säästöjä. Toinen suunnitelma on että vuoden lopussa painon on oltava 80 kg tai alle, mieluummin tietenkin alle. Kolmas suunnitelma on että tänä vuonna pelaan vähintään 12 peliä läpi konsoleilla tai PC:llä.

    Monet muut elämän suunnitelmat joita en tähän listaa tietenkin tukevat näitä isomman mittakaavan suunnitelmia, esim. teen kotona enemmän ruokaa ja syön monipuolisemmin ja terveellisemmin tukee kahta ensimmäistä aikomusta (säästää rahaa ja pudottaa painoa). Pelaaminen taas liittyy siihen että muistan ottaa aikaa itselleni ja harrastuksilleni sekä tietenkin se liittyy myös välillisesti oman elämän muihin isompiin suunnitelmiin.

    Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, tehdään tästä hyvä vuosi!

  • Joulu on takana ja arki jatkuu

    Elämäni ensimmäiset sakot otin matkalla vanhempien luo

    Joulu oli ja joulu meni ja matkaan tarttui hieman kiloja ja 200 euron pikavoitto rikesakon muodossa ylinopeudesta johtuen. Hyvä että siitä sakot tuli koska itsepähän perseilin ja on hyvä että yhteiskunnassa virkavalta hoitaa hommansa ja pitää järjestystä yllä silloinkin kun itse olen se kuka urpoilee.

    Kinkkua ja suklaata tuli syötyä (ei tietenkään yhtä aikaa) ja sen huomasi heti kotiin palattua niin verenpaineissa kuin painossakin. Onneksi kotona sitten on taas tutut ja terveellisemmät ruokakuviot joten ei muutaman yksittäisen päivän takia onneksi mitään ole menetetty tiellä terveellisiin elämäntapoihin.

    Viimeiset pari viikkoa on blogin vakiopostauksien aiheet olleet vähemmällä (kokkailukeskiviikot, ravintolatestaukset ja leffalauantait) johtuen muutosta ja vielä jonkin aikaa taitaa mennä näiden kanssa ennen kuin arki taas rullaa tutummalla kaavalla eli postauksien tilalla saattaa tulla mitä tahansa muita postauksia.

    Ostin uusia laseja

    Eilen kävin kaupoilla myös ruokaostosten ohella ostamassa hieman laseja. Tajusin että itselläni ei ole kuin yksittäisiä laseja jotka nekin suurin osa eri sarjaa joten ostin sitten Citymarketista pari pakettia laseja jotta on samaa sarjaa olevia astioita edes useampi kuin kaksi. Pieniä muutoksia mutta vähitellen kotia kuntoon. Vielä näitä laseja ei tullut testattua koska vasta illasta pistin tiskikoneen pyörimään ja halusin pestä lasit ennen käyttöönottoa.

    Eilinen päivä menikin kokkaillessa, syödessä, päiväunilla, kaupoissa käydessä, pyykätessä ja pyöräytellessä astioita koneessa. Arki siis jatkuu normaaliin tapaan omalla painollaan täällä eteenpäin.

    Lasit on hyvän korkuisia jotta niitä voi kaapissa pinota myös päällekkäin

    Kätevästi tässä tolkullisen kävelymatkan päässä on kolme kauppaa, LIDL, Citymarket sekä S-Market. Täytynee ruveta enemmän kulkemaan S-Marketille ruokaostoksia tekemään jotta saan hyötyliikuntaa. Eilen tuli käytyä siellä jo siksi että LIDL sattui olemaan kiinni ja Citymarketissa olin jo aiemmin käynyt enkä jaksanut tämän päivän ruokaostoksia lähteä hakemaan ison kaupan kautta. Tosin suhteellisen iso tuo läheinen S-Market myös on.

    Yhtä kaikki, hyvää jatkuvaa viikkoa! Otetaan vielä viimeiset rutistukset ennen kuin vuosi vaihtuu seuraavaan 🙂

  • Hyvää joulua!

    Vantaalla ei liiemmin lunta näy

    Blogaaja hiljentyy joulun viettoon joten blogi on joulutauolla vähintäänkin muutaman päivän. Luultavasti seuraava postaus tulee viikon päästä keskiviikkona eli 27.12.2017 jolloin on arki jälleen täällä.

    Yllä olevasta kuvasta voi havaita että lunta ei Vantaalla näy, mutta tästä huolimatta se ei menoa hidasta.

    Eilen perjantaina sain kotiini astianpesukoneen. Asentaja toi koneen ja asensi paikoilleen ja sen jälkeen olikin jo aika pestä ensimmäinen koneellinen. Toki ennen sitä yhden kerran lyhyt pyöräytys kuului tehdä tyhjänä, mutta sen jälkeen pääsin jo laittamaan ensimmäisen koneellisen pyörimään.

    Uusi astianpesukone on asennettu juuri sopivasti ennen joulua

    Kuten yllä olevasta kuvasta voi havaita, astioita oli odottamassa tiskikonetta jo jonkin verran. Käytännössä niitä oli oikeasti vain muutama, mutta koska kattilat vievät altaasta paljon tilaa näyttää altaassa olevan tiskiä enemmän kuin laki sallii.

    Astianpesukoneen pyörähdettyä oli ilahduttavaa havaita että olutlasit ja viskilasit olivat pysyneet myös ehjänä vaikka hieman niitä jännitinkin. Melkein tippa tulee linssiin katsoessa kuinka kauniin puhtaita astioita koneesta tulee ulos. Hyvästi tiskiharja! Eläköön länsimaalainen sivistys! Eläköön astianpesukoneet ja kehityksen tuomat edistysaskeleet ihmiskunnan historiassa!

    Näihin sanoihin ja näihin tunnelmiin oikein mahtavaa ja rauhaisaa joulun aikaa kaikille kansoille. Rakastakaa toisianne ja olkaa kiltisti. 🙂

  • Muut otti taksin mutta John Lennon

    Kävin lentokoneella Kokkolassa

    Vaihtelua matkustukseen

    Kuten jotkut saattoivat huomata, oli viikonloppu postauksien suhteen hiljaista. Olin reissussa viikonlopun Kokkolassa ristiäisissä. Perjantaina päivällä katselin Google Mapsista paljonko Helsingistä on Kokkolaan matkaa sillä mietin vaihtoehtoa junalle josko omalla autolla olisin jaksanut ajaltaa. Satuin kuitenkin huomaamaan vahingossa että sinne lähistölle pääsee myös lentokoneella.

    Olen viimeksi mennyt lentokoneella ollessani luultavasti noin viiden vuoden ikäinen joten nyt tuli oiva tilaisuus lentää muutenkin kuin vain baarista pihalle. Katselin lentolippujen hintoja ja huomasin että lentolippujen hinnat meno-paluuna olivat vain tuplasti kalliimmat kuin junaliput meno-paluuna joten ostin sitten netistä liput sillä matkaan menee lentämällä vain 1 h 15 min tai jotain niitä main, junalla 3:40 h – 6:30 h välillä, riippuen mihin aikaan menee jne.

    Tuplasti kalliimmat lippuhinnat kuulostavat äkkiseltään järjettömältä idealta mutta jos asian miettii rationaalisesti ei hintaero ole todellisuudessa lähellekään sitä luokkaa. Jos istun junassa vaikkapa 4 h pidempään per suunta kerkeän siinä aikana hilpaisemaan muutamat kahvit, sämpylää, patonkia sekä tietenkin muutamat oluet. Helposti matkahintaan voi laskea sen 30 eur tai enemmänkin lisäksi per suunta. Käytännössä siis lentomatka oli varsin kilpailukykyinen jos mietti kokonaiskustannuksia.

    Lentokone oli aika suuri läheltä vaikka kone olikin lentokoneeksi pieni

    Opreaatio lentäminen: Helsinki-Kokkola

    Lähdin Helsingistä Vantaalla sijaisevalle lentokentälle hyvissä ajoin. Olin pari tuntia aikaisemmin jo asemalla että varmasti on aikaa etsiä lähtöpaikka jne. Lueskelin siellä sitten odotellessa kirjaa, selasin nettiä ja kulutin aikaa kahviossa. Menin sitten hyvissä ajoin jo turvatarkastukseen ja kyselin että miten tämä koko systeemi toimii. Kerroin suoraan että olen ensimmäistä kertaa aikuisiällä lentämässä joten en ole oikein selvä näistä kuvioista. Henkilökunta oli ystävällistä ja opasti asian tiimoilta.

    Ennen turvatarkastukseen menoa hän vielä varmisti että olenhan tehnyt jo lähtöselvityksen. Olin että “En, mikä se edes on?” jolloin neiti sitten selosti että tuolla on tuollaisia vekottimia joihin pitäisi mennä naputtelemaan tuo koodi mikä lipussani on jne. Menin sitten sitä värkkäilemään ja sehän meni vahvasti kuin Suomen euroviisumenestys viime vuosina. Automaatti ilmoitti että lähtöselvitystä ei voi enää tehdä ja pitää kääntyä henkilökunnan puoleen. No niinpä tietenkin. Menin takaisin turvatarkastukseen ja selostin tilanteen. Onneksi siitä sitten puhumalla pääsin jatkoon kun liput oli tulostettuna ja muuten asiat ok.

    Noh, tässä vaiheessa tietenkin sitten menin eteenpäin ja siellä oli portti jossa oli joku seuraava henkilö. Muut matkustajat piippasivat lippunsa ja itse olin siinä sitten että “Mikäs juttu tämä on, ei mulla ole tollaista tikettiä, mulla on vain tällaiset” ja näytin tulostettuja lentolippujani. Henkilö siinä oli ihmeissään että miten ihmeessä olen edes päässyt sinne asti ilman sitä lippua. Selostin tilanteen ja hän oli että ei sinne pitäisi olla päässyt lainkaan ilman sitä lippua. Olin että jaa-a. Hän sitten katsoi koneelta ja sanoi että koneessa kuitenkin on paikkoja vielä vapaana joten kyllä mut sinne lennolle saadaan mukaan. Hän tulosteli sitten lippuni ja pääsin alakertaan odottamaan lentokenttäbussia muiden matkustajien kanssa.

    Joulu on tullut jo Helsinki-Vantaan lentoasemalle

    Loppumatka meni sitten ilman ihmeellisyyksiä. Bussi haki matkustajat, siitä sitten hyppäsimme koneeseen, etsimme omat paikkamme ja matka alkoi. Oli kyllä jännää, mutta ei kuitenkaan pelottanut. Enemmän oli fiilis kuin olisi lähtenyt Linnanmäelle. Olin kyllä ihan fiiliksissä lennosta ja matka kesti vain vähän aikaa ja sittenpä sitä olikin jo perillä. Siinä ei kauaa tarvinnut elämänsä tunteja tuhlata.

    Paluulento meni sekin putkeen

    Ristiäiset oli ja meni, reissu meni ja oli sunnuntai ja aika palata kotiin. Siskon mies viskasi minut lentokentälle ja siellä sitten odottelin kaikessa rauhassa lähtöä. Kerkesin siinä sitten hyvissä ajoin mennä tekemään lähtöselvityksen ja myös turvatarkastuksen. Bussi ei tullut noutamaan meitä vaan koneelle tuli mentyä kävellen.

    Lentokoneessa etsin paikkani ja istahdin aloilleni. Vähitellen kun lentokone oli jo melkoisen valmiina lähtöön kesti lähdössä oma tovi. Lentoemännät kiertelivät muutamat kerrat käytäviä, laskivat paikallaolijoita ja lopulta tuli vielä listan kanssa kiertämään kun väkimäärä ei täsmännyt lähtöselvityksessä olleiden kappalemäärään. Alussa vieressäni olleelta mieheltä kysyttiin hänen alkuperäistä paikkaansa (jonka hän vaihtoi ikkunan viereen kun sellaisia oli vapaana), sen jälkeen samalla rivillä olevilta kysyttiin nimet ja minulta.

    Paluumatkalla olin potkurin lähellä

    Meikäläistä ei sitten löytynyt nimilistalta, lentoemäntä totesi että sinua ei jostain syystä näy täällä ollenkaan. No niinpä tietenkin, säätämiseksi touhu meni kuin junteilla perähikiän tanssilavoilla.

    Kaivoin lippuni ja lentoemäntä sitten kävi katsomassa sitä jossain ja tuli sitten takaisin. Oli vain jostain syystä kone skipannut lipun lukemisen tai jotain ja sen takia ei ollut vain rekisteröitynyt paikallaoloni koneessa. Sen jälkeen sitten kuitenkin väkimäärät täsmäsivät ja matkaan pääsimme.

    Matka Helsinkiin meni leppoisasti kirjaa lukien. Kahvia tarjoiltiin paluulennollakin ilmaiseksi ja Karhun kolmosen 0,33 tölkin sai viiden euron hintaan. Ei kovin kauaa mennyt paluulennossakaan ja matkustusmukavuus oli hyvä. Myös lentoemännät olivat ystävällisiä ja palvelualttiita yksilöitä joten myös sen suhteen ei mitään valittamista matkasta löytynyt. Lentämisestä jäi kyllä erittäin hyvät vibat joten ehkäpä jatkossakin harkitsen ilmateitse matkustamista mikäli lentokenttiä sattuu määränpään lähistölle!

  • Se kulkee sittenkin! Ihmeiden aika ei ole ohi!

    Olen nähnyt länsimetron!

    Päivä jota ei olisi hetkene uskonut tapahtuvan tapahtui sittenkin, paljon puhuttu Länsimetro saapui vihdoin ja viimein eilen Lauttasaareen. Eilen lauantaina kävin kaupungilla ja menin bussilla pyörähtämään siellä ja kauppakeskus Lauttiksen kohdalla bussin ikkunasta ulos katsoessa sitten huomasin että hetkonen, Metron logolla varustettuja ilmapalloja oli pihalla kaupan läheisyydessä. Siitä sitten muistin että päivä jolloin Länsimetron piti (taas) saapua oli käsillä ja vihdoin se sitten taisi tapahtui oikeasti.

    Menin bussilla kuitenkin Giganttiin asioilleni ja takaisin tietenkin tulin metrolla kun se vihdoin oli mahdollista. Hämmentävää, Ruoholahden kohdalla ei kuultu perinteistä “Ruoholahti. Pääteasema. Juna menee kääntöraiteelle, matkustajia pyydetään poistumaan junasta”. Siitä sitten matka jatkui ensin Lauttasaareen kauppakeskus Lauttiksen metroasemalle ja sen jälkeen sitten vielä Koivukylän asemalle johon itse jään sillä se on hieman lähempänä.

    En ollut ainoa metromatkustaja

    Päivällä myöhemmin kotona pyörähtämisen jälkeen tuli uusi reissu kun kävin automaatilla nostamassa rahaa. Toki olisin voinut kävellä suoraan tuonne Lauttikselle mutta pitihän se tietenkin mieluummin mennä metrolla että saan otettua myös valokuvia todistusaineistoksi että metro on oikeasti saapunut.

    Illalla sitten kaveri kysyi josko lähtisin syömään ja niin sitten vielä kolmannen kerran tuli metroa käytettyä saman päivän aikana (tai no, yhteensä viidesti koska meno-paluut paitsi ensimmäinen kerta vain paluu). Menimme jopa maaseudulle asti syömään eli Espooseen Tapiolaan kauppakeskukselle.

    Hieman huvittavia piirteitä reissussa oli. Lauttasaaren asemalla ei toiminut pankki/luottokortilla lipun maksaminen ja ainoastaan kolikoilla pystyi ostamaan matkansa. Onneksi kaverilla oli arvoa sen verran lipussa että hän maksoi minunkin matkan Espooseen kun olisi pariakymmentä senttiä vaille jäänyt kolikot lipusta. Espoosta palatessa Tapiolan asemalla oli myös ongelmia lipunostossa, mutta täysin päinvastoin – siellä toimi vain pankkikortit ja luottokortit mutta ei käteinen. Heh.

    Lauttiksella ja Koivukylässä on jäätävän pitkät rullaportaat

    Matkat meni hyvin, mitä nyt pieniä teknisiä haasteita oli. Metroa ajettiin siten että osa vuoroväleistä jäi väliin jonkin ongelman takia mutta eiköhän se ajan kanssa siitä korjaannu. Olikohan sinne peräti jäänyt joku juna matkalle jos kuulin oikein. Mene tiedä.

    Kaikenkaikkiaan mainio juttu että metro on vihdoin täällä sillä se helpottaa ja suoraviivaistaa kulkua, vaikkakin itselläni se myös lisää kävelyä jos haluan mennä suoraan metrolle. Luultavasti haluan koska nopeusetu keskustaan mennessä on selkeä bussiin verrattuna, sillä maan alla ei ole ruuhkia ja liikennevaloja.

    Länsimetro tuli ennen maailmanloppua!