Iso-Kallan Angus Red Ale on nimensä mukaisesti Pohjois-Savolaisen Iso-Kallan panemaa red alea. Oluessa on vahvuutta 5.5 %, katekeroita on 55.0 EBU ja kantavierrettä 14.1 °P. Lisää tietoja oluesta löytää mm. Alkon sivuilta.
Oluen aukaistua ensimmäisenä havaitsi todella runsaan vaahtoamisen – niin runsaan, että olut kuohui suoraan ulos pullosta ja valui pitkin pöytää. Vähitellen kun ensimäiset vaahdot olivat päässeet pihalle oli mahdollista alkaa tuoppiin kaatamisoperaatio. Kuten ensivaahdoista jo arvata saattoi ei tuoppiin kaataminen käy kovin nopeasti sillä olut vaahtosi tuoppiin kaadettaessakin runsaasti ja kaataminen otti oman aikansa. Pinnalle muodostuva vaahto on ohuen pitsistä hattaraa ja se säilyy kohtalaisen kauan pinnalla.
Tuoksu oluessa on pullossa kuin tuopissakin mukavan raikas ja hedelmäinen. Käytännössä sellainen että se houkuttelee kyllä maistamaan kulauksen jos toisenkin.
Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kepeä. Maku on hieman samea. Siinä on humalainen maku hedelmäisellä vivahteella ja se on selkeästi red aleksi tunnistettava. Jälkimaku jättää hieman kuivan ja väkevän tunnun mutta ei tarpeettoman vahvasti. Vaikkakaan tämä ei kovin paljoa säväytä on tämä perus toimiva olut jonka voi nauttia keran tai toisenkin.
Musiikiksi tämän kanssa menee hyvin elektronisempi poppi tai vaikkapa kepeä goottirokki, mm. Omnimar – Reason tai Amore Ad Lunam – Alone forever.
Viime vuoden loppupuolella hankin itselleni GoPro 7 Hero Black -actionkameran. Ennen ostoa itseäni kiinnosti tietää minkälaisia valokuvia GoProlla pystyy ottamaan – onko niistä mihinkään edes hyvässä valaistuksessa vai onko actionkameran ainoa realistinen käyttötarkoitus vain videoissa joihin se ensisijaisesti on tehtykin.
Omien havaintojeni pohjalta voisin sanoa GoPron olevan varsin peruspätevä hyvässä valossa ottamaan edes käyttökelpoisia räspintäkuvia. Suurimmat haasteet valokuvaukseen tällä laitteella on tietenkin nopeasti kasvava kohina kun valon määrä vähenee sekä helposti tärähtävä kuva. Laitan tähän kuitenkin joitain kuvia joita olen ottanut GoProlla hyvässä valaistuksessa joista saa jonkinlaisen käsityksen minkälainen se on kamerana kuvan laadun osalta.
Ainoat muokkaukset joita näihin kuviin olen tehnyt on kuvan koon pienentäminen ja pakkaaminen JPG:ksi pienempään kokoon. Syynä tähän on tietenkin omassa blogissani olevat asetukset joilla olen rajannut järjettömän suurikokoisten kuvien lähettämistä blogiini.
KoivukylässäKoivukylän juna-asemallaSherlockit osaavat arvata mistä tämä onKoivukylässä tämäkinKeittiössä. Kukka kaipaa selvästi vettä.Pystykuva matkalla Koivukylän juna-asemalle
Kuten kuvista voi havaita on perus turistiräpsintäkuvissa GoPro Hero 7 Black kuvanlaatunsa osalta jo sen verran hyvä että paremman kameran puuttuessa on tälläkin mahdollista saada asiallisia lopputuloksia.
Täytynee jossain vaiheessa enemmänkin alkaa tällä valokuvailemaan jotta oppisi paremmin ottamaan kuvia jotka eivät tärähdä, sillä kymmenestä kuvasta helposti itselläni ainakin kuusi tärähtää täysin käyttökelvottomaksi. Pitää perehtyä onko asialle mitään tehtävissä asetuksien osalta vai vaatiiko tämä vain vakaampaa kättä kuvaajalta.
Parisen viikkoa takaperin tuli käytyä tavalliseen tapaan Verkkokauppa.comissa asioilla. Tarkoituksena oli löytää uusi verenpainemittari sillä aikaisempi Nokian verenpainemittari kosahti eikä se enää mennyt päälle. Aikaisemmin jo yksi samanlainen teki saman joten liekö kyseessä tyyppivika kun takuusta tilalle saadussa uudessa oli samanlainen ongelma. Tietenkään ongelma ei johtunut paristojen loppumisesta sillä uusilla paristoillakaan laite ei enää herännyt henkiin.
Ennen kuin kävin hyllystä hakemassa jonkinlaista verenpainemittaria kävin tavalliseen tapaani pyörimässä josko Outlet-osastolla olisi jotain mitä olen aina halunnut ja tarvinnut, mutta en sitä tiedä ennen kuin sen näen. Tällä kertaa onneksi kävi varsin ilahduttavasti ja palautuksena oli tullut muutenkin etsinnässäni oleva verenpainemittari joten ostin tuotteen sieltä ja säästin useamman kymmenen euroa.
Verenpainemittari jonka ostin on kuvassa näkyvä Omron M6 Comfort. Paketissa tuli mukana mittari, ohjeet, kantolaukku sekä paristot eli koko sisältö kaikkine romuineen päivineen. Tuote oli vielä muoveissa ja näytti siltä että kukaan ei ole koskaan sitä edes koettanut joten aina parempi.
Käyttöönotto meni perstuntumalta intuitiivisesti. Mansetista lähtevä letku kiinni mittariin, mansetti käteen, juuttaan isoa painiketta painaistaan ja pörinät alkaa kuulumaan ja jännitysnäytelmä alkaa tuloksia odottaessa. Käyttöönotto on siis helppoa jahka oli ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä päässyt satunnaisesti naputtelemalla nappeja ohi kellonajan ja päivämäärän asettamisesta.
Laite vaatii paristoja käynnistyäkseen yhtä paljon kuin festarivieras olutta
Myöhemmin sitten asetin päivämäärän ja kellonajankin kohdalleen, mutta tässä vaiheessa kaivoin jo ohjeen. Mittarista löytyy parille käyttäjälle profiilimahdollisuus ja se tallentaa myös muistiinsa viimeiset mittaukset. En enää muista montako viimeistä, hämärä mielikuva että sata, mutta en ole varma enkä jaksa selvittää. Käytännössä itse merkitsen suoraan tulokset vain käsipelissä Applen Terveys-ohjelmaan jotta tulokset pysyvät tallessa ja voin ne kertoa lääkärille kun olen menossa sinne käymään.
Ensituntumat on hyvät. Peruskäyttö on suoraviivaista ja helppoa eikä sen ihmeempiä tarvitse asetuksia räpeltää. Vanhojen tulosten selaamista en intuitiivisesti löytänyt enkä jaksanut opetella koska ominaisuus on itselleni turha, mutta niitä tarvitsevalle sellaisetkin ohjekirjan avulla varmasti löytyy.
Olisi mukava jos tämä osaisi synkata tulokset kännykkään mutta valitettavasti sellaista tässä ei ole. Pääasia kuitenkin on että saan tulokset helposti mitattua joten kokonaisuutena tämä vaikuttaa asialliselta vekottimelta omassa tuotekategoriassaan.
Satanic (IMDB) on amerikkalainen Jeffrey G. Huntin ohjaama kauhuelokuva vuodelta 2016. Sen pääosissa nähdään Sarah Hyland, Steven Krueger, Justin Chon, Clara Mamet sekä Sophie Dalah.
Elokuvan tarinassa neljän nuoren joukko on lomailemassa. Yhdellä mukana olevista nuorista on jonkinmoista yleistä kiinnostusta satanismiin, okkultismiin ja yleisesti pimeää puoleen ja näinpä he käyvät Los Angelesissa ollessaan myös Saatanan kirkon edessä ottamassa itsestään poseerauskuvia, käyvät sellaisten talojen ulkopuolella joissa on tapahtunut murhia, pyörähtävät kaupassa missä myydään okkultistista kirjallisuutta ja vuokraavat kaiken lisäksi myös yösijakseen sellaisen hotellihuoneen jossa yksi saatanalliseen rituaaliin osallistunut nainen on tappanut aikoinaan itsensä.
Okkultistisessa kaupassa asioidessaan he saavat huonoa palvelua ja heidät viskataankin myyjän toimesta myös pihalle kaupasta. Nuoret päättävät myöhemmin lähteä varjostamaan myyjää ja liikkeen suljettua nuoret lähtevät seuraamaan häntä autollaan. Lopulta he päätyvät sivuun kaupungista epämääräisen talon pihaan. Nuoret saavatkin pian olla todistamassa jonkinmoista saatanallista rituaalia missä alastoman nuoren naisen edessä on mies veitsen kanssa ja tilanne näyttää menevän uhkaavaan suuntaan.
Tilanne selviää ja kaikki pääsevät elossa pois. Kuitenkin myöhemmin uhrimenoissa mukana olleen naisen, Alicen, ja nuorten joukon tiet kohtaavat uudemman kerran ja Alice liittyy heidän pyynnöstään mukaan seuraan. Illan mittaan selviää että Alicella tuntuu olevan enemmänkin tietoa ja kiinnostusta pimeän puolen voimia kohtaan ja pian pentagrammeja jo piirrelläänkin seinille ja ensimmäinen uhri pääsee elämästään. Vähitellen tilanne alkaa käymään pelottavaksi ja vaaralliseksi kaikille muillekin mukana olleille.
Satanic oli omalla tapaansa mielenkiintoinen kauhuelokuva. Sen aihepiiri ja tematiikka on kiehtova ja siitä olisi voinut helposti saada pelottavankin elokuvan aikaiseksi mutta tämän elokuvan kohdalla pelottavuus on alusta loppuun asti turvallisen kaukana katsojasta. Se ei pelota eikä säikäytä missään vaiheessa eikä se onnistu missään vaiheessa luomaan edes painostavaa tai jännittävää tunnelmaa.
Omaan makuuni elokuva oli kuitenkin omalla tapaansa viihdyttävä, luultavasti sen mielenkiintoisen aihepiirin ja lajityypistään poikkeavan tyylin vuoksi. Pääpiirteittäin pidin juonesta ja siitä kuinka pimeyden voimien viehättävyydestä kiinnostunut nuorikin menettää kiinnostustaan aiheeseen siinä vaiheessa kun syvemmällä siinä mukana oleva henkilö astuu mukaan kuvioihin ja näyttää pimeän puolen.
Toinen mistä tässä elokuvassa pidin oli sen tavallista mielenkiintoisempi kuvaus satanisteista sekä saatananpalvojista. Paikoitellen toki jäi miettimään tietävätkö tekijät edes näiden kahden eroa, mutta tästäkin huolimatta pidin siitä kuinka näihin asioihin sotkeutuneet ihmiset kuvattiin täysin toisin kuin perinteisemmin on tottunut näkemään. Monessa mielessä kuvaus saatananpalvojasta tuntui paljon realistisemmalta kuin muissa näkemissäni elokuvissa joka on sinänsä plussaa.
Chloe (Sarah Hyland)
Vaikka elokuvassa oli monia hyviä puolia niin kokonaisuutena se kuitenkin jättää kaipaamaan jotain edes etäisesti jännittävää tai pelottavaa tunnelmaa. Tällaisenaan se on ainoastaan elokuva jonka kyllä katsoo mutta jota on vaikea mieltää edes kauhuelokuvaksi.
Kaiken kaikkiaan kyseessä on keskinkertainen elokuva jossa olisi ollut paljon potentiaalia mutta joka ei missään vaiheessa lunasta niitä mahdollisuuksia joita sillä olisi ollut käytettävissään. Lisäksi elokuvan loppuvaiheet latistavat hieman kokonaisuutta mutta onneksi ei kuitenkaan pilaa koko tarinaa.
Edellisen viikon tapaan tälläkin kertaa valinnaksi päätyi englantilaisen Sheperd Neamen panimon olut. Tällä kertaa valintana on 9.0 % alkoholitilavuudella varustettu Spitfire Super Strong Lager. Katkeroita oluessa on 33.0 EBU ja kantavierrettä 18.6 °P. Olutta löytyy Alkon vakiovalikoimassa ja lisää teknisiä ja muita tietoja juomasta löytää Alkon sivuilta.
Oluen aukaistua erottaa voimakkaan mutta miellyttävän tumman oluen aromin – siitäkin huolimatta että tämä ei kovin tummaa ole. Tuoppiin kaadettua aromi valitettavasti heikkenee merkittävästi eikä vahva tuoksu enää nouse esiin. Väriltään olut on lageriksi sangen tavallinen kullan keltainen.
Tuoppiin kaataminen on helppoa sillä olut ei juurikaan vaahtoa ja pinnalle muodostunut pienikuplainen vaahto katoaa pinnalta yhtä nopeasti kuin kaunis ajatus päästä asunnon siivoamisesta vapaapäivänä.
Suutuntuma on paksu ja täyteläinen jossa on kuitenkin raikkaus hyvin säilynyt mukana. Mausta tulee aavistuksen verran silti mämmimäinen maku joka luultavasti on vain seurausta oluen kermatoffeisesta makuvivahteesta.
Ilahduttavasti maku on maltilinen ja hillitty vaikka vahvuutta on näinkin paljon. Se ei liiemmälti korostu makukentässä ja tekee siitä näin helposti nautittavan oluen. Omaan makuuni tämä oli toimiva lager.
Musiikkina menee hyvin kotimainen iskelmä, mm. Kikka – Tartu tiukasti hanuriin tai Tarja Ylitalo – Ei tämä tyttö lempee anele.
