Aleksin Blogi

  • Kokeilussa: Yamaha MG10XU analogimikseri

    Yamaha MG10XU analogimikseri edestä

    Mihin minä mikseriä?

    Lähiaikoina kun olen kotona soitellut pianoa olen kuvaillut sitä omaan käyttööni myös videolle käyttäen GoPro Hero 7 Black -kameraa. Tarkoituksena on että voin myöhemmin aina katsoa onko kehitystä tapahtunut soitossa ja video toimii varsin mukavasti myös siihen että näkee ilmeitä, eleitä yms. rentoutta tai sen puutetta omasta soitosta analysointitarkoituksessa.

    Yksi haaste GoPron videoiden kanssa on tietenkin se että äänet eivät ole mitenkään päätä huimaavan hyvät. Tietenkin on helppoa heittää Zoomin H4n erikseen äänittämään soitantaa ja laulantaa ja editoida jälkeenpäin, mutta tällöin ollaan tässä omassa käyttötarkoituksessani menty jo reilusti yli helppouden ja mutkattomuuden ja astuttu säätämisen puolelle. On sanomattakin selvää että nopeasti omaa treenaamista nauhoittaessa prosessin on oltava suoraviivainen ja mutkaton mitä jälkieditointia vaativa flow ei missään nimessä ole.

    Jos tekemällä olen tekemässä jotain oikeaa videota ihan ajatuksen kanssa niin siinä erilliset audioraidat ei ole tietenkään ongelma vaan tärkeä osa prosessia. Nopeasti vain jotain nauhalle -prosesseissa tämä on poissuljettu vaihtoehto.

    Ratkaisuksi tähän kävin F-Musiikista hakemassa pienen Yamahan kymmenkanavaisen mikerin joka kantaa siis nimeä Yamaha MG10XU. Tietenkin prosessiin kuuluu myös mikrofonit ja adapterit GoProlle mutta niistä joskus eri postaukesssa lisää.

    Ominaisuuksia on tarpeeksi peruskäyttöön

    Itselle tärkeimmät featuret mikserissä olivat pieni koko, sisäänrakennetut efektit sekä mahdollisuus kanavakohtaisesti ohjata paljonko kanavaa lähetetään efektiraidalle. Joissain pienemmissä miksereissä ei ollut mahdollista kanavakohtaisesti säätää FX sendin määrää joten ne eivät olleet siten omaan käyttööni sopivia. Lisäksi tietenkin oli tarvetta olla monitorointi erikseen luureille ja erillinen main output jonka volkkaa säädetään sitten toisesta pötikästä ja tästä mikseristä löytyi ne kaikki tarvitsemani ominaisuudet.

    Jos analogisia miksereitä on koskaan aikaisemmin käyttänyt ei tämänkään kanssa ole mitään haasteita. Neljä ensimmäistä kanavaa on XLR/Line komboliitin eli voi heittää joko XLR:n tai 6.3″ plugin. Loput on sitten pelkkiä 6.3″ liittimiä tai RCA-liittimiä joissa 5/6, 7/8 sekä 9/10 on niputettu samaan kanavaan. Käytännössä siis niihin on kätevä heittää vaikka stereosisääntulot kuten itse olen heittänytkin sillä piano menee line outistaan raidoille 5/6.

    Ilahduttavasti tässä mikserissä raidoille 1 ja 2 saa myös kompuran joka tuntuisi toimivan varsin hyvin lyhyen käytön perusteella. Vokaaleissa tämä on erinomainen ominaisuus. Myös equa löytyy kanavaille mutta vielä en ole niitä lähtenyt testailemaan. Luulisi toimivan kun ne siinä mukana on.

    Efektejä on 24, käytännössä tällä hetkellä olen käyttänyt vain paria. Efekti 13 Vocal Echo on tuntunut omaan korvaan varsin hyvältä vokaaleille. Sama efekti toimi maltillisesti lisättynä myös pianoraidalla.

    Laitteessa on myös USB-sisääntulo jossa ainakin Thomannin sivulla sanotaan USB with 2 Inputs/Outputs. En ole koettanut itse vielä ainakaan onko miten helppo tai vaikea säätää toimintaan koneiden kanssa koska tällä hetkellä se on täysin irrelevanttia omaan käyttööni.

    Lyhyen käytön perusteella vaikuttaa hyvältä

    Ensituntumat laitteesta on positiiviset. Ainoa mikä hieman arveluttaa on laitekohtainen muuntaja jossa on erilainen liitäntä kuin mitä normaalisti miksereissä on tullut vastaan. Ongelmaa ei tietenkään siinäkään ole niin kauan kun muuntaja ei mene rikki, mutta mikäli se jossain vaiheessa menee rikki voi uuden osto mennä tilaustavaraksi. Tästä turha toki tehdä ongelmaa koska en muista yhtään laitetta vuosien mittaan missä muuntaja olisi hajonnut.

    Efekteistäkin löytyy muutamia omaan käyttööni varsin käyttökelpoisia soundeja joka on erinomainen asia jotta ei joudu väliin heittämään jotain efektilaitetta.

    Audion saan myös tästä mikseristä helposti GoPron videoihin vetämällä master-kanavasta kaapelin GoPron 3.5 mm audioadapterin sisääntuloon. Äänenlaatu parani videoissa merkittävästi eikä pianon soundiin tule huonetta lainkaan mukaan sillä audio menee pianosta line outista suoraan mikseriin.

    Ensikokemuksien perusteella varsin pätevän oloinen mikseri.

  • Muutama kuva Korsosta

    Eilen päivällä sää oli jälleen keväinen joten koko päivää ei malttanut pysyä sisällä. Päätin vaihteen vuoksi lähteä katselemaan kameran kanssa millaista on Korsossa tähän aikaan vuodesta. Mikäli paikka ei ole tuttu, on kyseessä siis Vantaalla sijaitseva alue joka on muutaman junapysäkin matkan päässä Koivukylästä.

    Kovin kummoisia kuvia ei tullut otettua vaan lähinnä räpsittyä vähän sieltä sun täältä, mutta onneksi tärkeämpi syy ulos menolle oli raitis ilma, kepeä lenkkeily sekä lähialueisiin tutustuminen. Kevät tekee kovalla tahdilla tuloaan ja pian kesä on taas täällä joka on helppoa havaita valon määrän lisääntymisessä. Kesää odotellessa vielä tänne blogiinkin muutama talvinen kuva Korsosta.

    Kaikki kuvat on otettu Nikon D750:llä käyttäen Sigman 35 mm F/1.4 Art -sarjan objektiivilla.

  • From Fatness To Fitness – viikko 02

    Lauantai 2019-02-16

    From Fatness To Fitness -viikko oli liikkunan osalta hyvin tavallinen ilman ihmeitä. Ainoan poikkeuksen teki lauantain lenkki jolloin kävelin noin neljäsataa metriä pidemmän kävelyn kuin mitä tavallisesti kävelen (kuten yllä olevan kuvan Matka-kohdasta voi huomata).

    Perjantai 2019-02-15
    Torstai 2019-02-14 – nopein aika tähän mennessä tällä reitillä
    Keskiviikko 2019-02-13
    Tiistai 2019-02-12 – suhteellisen märkä keli
    Maanantai 2019-02-11
    Sunnuntai 2019-02-10 – Märkää, märkää ja lisää märkää. Yikes!

    Paino on ollut aika tasaisesti samoissa lukemissa koko viikon, parin sadan gramman vaihteluita puoleen jos toiseen päiväkohtaisesti mutta viikon keskiarvo on ollut parempi kuin edellisellä viikolla joten jotain kehitystä on tapahtunut.

    Edellisellä viikolla keskiarvo oli 108,02 kg ja nyt 106,79 kg joten luultavasti ensimmäiset ylimääräiset nesteet kehosta on vähentynyt kun noin paljon on lyhyessä ajassa pudonunut.

    Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa 🙂

    Tämän viikon keskiarvo on tullut reilusti alas viime viikon keskiarvosta (108,02 kg)

  • Leffalauantai: mother!

    Jennifer Lawrence roolissaan äitinä

    mother! (IMDB) on Darren Aronofskyn ohjaama kauhu/draama/mysteerielokuva vuodelta 2017. Sen pääosarooleissa nähdään mm. The Hunger Gamesista tuttu Jennifer Lawrence sekä Vicky Christina Barcelonssakin nähty Javier Bardem.

    Elokuvan tarinassa kerrotaan pariskunnasta joka asuu kahdestaan omassa rauhassa sivussa kaikesta hälinästä. Pariskunnan mies on runoilija ja nainen hoitaa kotia. Arki on rauhallista eikä siinä tapahdu mitään ihmeempiä kunnes eräänä päivänä ovelle saapuu vieras joka jää runoilijamiehen luvalla oleskelemaan kylään vastoin vaimonsa tahtoa.

    Vieraasta paljastuu vähitellen erikoisia piirteitä jotka saavat talon rouvan olon epämukavaksi. Oloa ei helpota myöskään se että pian taloon tulee myös tuon vieraan miehen vaimo ja hänkin asettuu taloksi. Miehen vaimo on monin paikoin varsin tyly talon emäntää kohtaan mutta talon isäntää kohtaan hän sen sijaan käyttäytyy varsin hyvin.

    Vähitellen taloon alkaa tulemaan yhä enenevissä määrin ventovieraita ihmisiä ja meno alkaa käymään aina vain villimmäksi. Vähitellen vieraiden käytös talon isäntää kohtaan alkaa saavuttamaan aina vain hurmoksellisempia piirteitä ja talo alkaa vaikuttamaan yhä enemmän kultin kokoontumispaikalta kuin kodilta.

    Javier Bardem roolissaan Hänenä

    mother! on omalaatuinen ja ajatuksia herättävä elokuva. Elokuvan katsottua on vaikea sanoa suoraan varmaksi mistä tässä kaikessa on edes kyse, sillä metaforia ja symboliikkaa tarjoillaan katsojalle kasvavassa määrin tarinan edetessä.

    Elokuva ammentaa tarinaansa symboliikkaansa vahvasti kristinuskon viitekehyksestä joka monelle länsimaalaisessa kulttuurissa kasvaneelle on tuttua jo lapsuudesta asti. Esimerkiksi runoilijan kohtaama ihannointi ja jopa vieraiden häntä kohtaan suorittama suoranainen palvonta, syntymä, kuolema sekä anteeksiantamus ovat vahvasti tarinassa läsnä.

    Lisäksi Aronofskyn mukaan elokuvan pienellä alkukirjaimella kirjoitettu nimi ei ole pelkästään tyylikeino ja onpa myös elokuvan lopputeksteissä kaikki muut roolihahmot kirjoitettu pienellä kirjaimilla paitsi Javier Bardemin roolihahmo johon viitataan lopputeksteissä nimellä Hän. Kaikki roolihahmot jäävät myöskin nimettömiksi joka tuskin sekään aivan sattumaa on.

    Kiintoisana piirteenä tarinan merkityksestä voinee mainita sen, että oma tulkintani oli ainakin poikkeava kollegani tulkinnasta tästä elokuvasta ja sen merkityksestä. Tästä voinee ainakin päätellä sen että elokuva ei ole ainakaan katsojalleen liian valmiiksi purekseltua tavaraa.

    Mies (Ed Harris) ja nainen (Michelle Pfeiffer)

    Omaan makuuni tämä elokuva toimi todella hyvin. Pidin sen monitulkinnallisesta tarinasta ja tavasta jolla se ohjauksellisesti katsojille kerrottiin. Tämän elokuvan myötä vahvistui myös mielikuvani siitä, että Jennifer Lawrence on varsin osaava näyttelijä jonka roolisuorituksia seuraa mielellään jatkossakin. Pidin erityisesti siitä kuinka hän osasi myös paikoitellen vähäeläisellä sekä hienovaraisellakin tulkinnalla välittää roolihahmonsa tunteita siten että katsojakin pystyy ymmärtämään hänen tunnetilojaan.

    Darren Aronofskyn mother! on erinomainen todiste siitä että Black Swanin ja Requirem for a Dreamin ohjaajalla on kykyä luoda useitakin ajatuksia herättäviä mestariteoksia. Mikäli elokuvan paikoitellen ahdistava ja painostava tunnelma sekä muutama vastenmielinen kohtaus ei järkytä on tämä elokuva ehdottomasti katsomisen arvoinen. Itselläni tämäkin elokuva meni suoraan Suosituksia-sivulle.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 148 142 annettuun ääneen”]6,6/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Kapuziner Winter-Weissbier

    Kulmbacherin panimon Kapuziner Weissbier on saksasta saapuvaa vehnäolutta. Sen alkoholipitoisuus on 5,4 %, väri on 22.7 EBC ja katkeroita siinä on 12 EBU. Lisätietoja löytää saksaksi valmistajan omalta kotisivuilta.

    Oluesta erottaa miellyttävän siirappisen tuoksun joka nousee aisteihin tuopista olutta nautittaessa. Vaahtoavuus on rauhaisaa mutta kuitenkin sellaista että hieman joutuu tuoppiin kaataessa käyttämään malttia. Vaahto joka pinnalle muodostuu on kaunista, paksua ja kermaisaa ja säilyy pinnalla hyvän tovin.

    Maku on hieman pistävä ja raikas. Suutuntumaltaan puolitäyteläinen ja siitä löytää banaanimaista tuntua hetken suussa pidettyä. Jälkimakua ei ole juuri nimeksikään joten kyseessä on todella helposti lähestyttävä olut.

    Kokonaisuutena toimiva vehnäolut ilman sen suurempia ylistystä tai alistusta vaativia ilmaisuita.

    Musiikiksi uppoaa hyvin elektronisia vivahteita sisältävä musiikki, esim. Blutengel – Vampire tai Night Club – Candy coated suicide.

    ​