• From Fatness To Fitness – viikko 01

    Lauantai 2019-02-09

    Kuten viime viikon sunnuntaina kirjoitin on tarkoituksenani postailla blogiin sunnuntaisin postauksia kategoriassa From Fatness To Fitness eli päiväkirjaa painon pudotuksesta ja lenkkeilyistäni.

    Ajatuksena on tietenkin public shaming -taktiikka, eli se että on vaikeampi jättää lenkkeily väliin ellei ole oikeasti muuta syytä kuin oma motivaation puute jos näistä kirjoitan joka viikko postauksen. Ei jotenkin viitsi jättää lenkkejä niin helposti tekemättä kun niistä tänne tulee raportoitua.

    Tarkoituksena on että vähintään kolmena päivänä viikossa käyn lenkillä (jos olen terveenä) mutta tässä alkuvaiheessa käyn kuitenkin joka päivä jotta saan pidettyä rytmin ja muodostettua siitä jonkinmoisen tavan.

    Lenkeissä pointtina ei ole millään muotoa pituus tai kuinka nopeasti lenkin käyn heittämässä. Yleensä erot ajassa ovat minimaaliset muutenkin ja minuutin parin eron saa nopeuteen jos kengän nauhat aukeavat kesken lenkin ja niitä pitää sitoa tai vaihtoehtoisesti liikennevalot ovat punaisena ja joutuu odottamaan että ne vaihtuvat vihreäksi. Pointtina näissä lenkeissä on siis puhtaasti vain ja ainoastaan se että tulee liikuntaa säännöllisesti. Matkaa ja nopeutta voi sitten kasvattaa vaikka kuukausien päästä jos siltä tuntuu, mutta tavan muodostaminen on paljon tärkeämpää tässä vaiheessa koska liikunnnalla on merkittäviä terveyshyötyjä.

    Pidemmittä puheitta laitetaan kuvat lenkeiltä viime sunnuntaista tämän viikon lauantaihin.

    Perjantai 2019-02-08
    Torstai 2019-02-07
    Keskiviikko 2019-02-06, toinen lenkki. Mukana oli kamera joten vauhti oli hidas.
    Keskiviikko 2019-02-06, ensimmäinen lenkki
    Tiistai 2019-02-05
    Maanantai 2019-02-04
    Sunnuntai 2019-02-03, toinen lenkki
    Sunnuntai 2019-02-03, ensimmäinen lenkki

    Painon kehitykseen liikunta ja viime viikkoinen ruokailu on vaikuttanut seuraavanlaisesti:

    108.67 kg:stä on menty 107,19 kg:hen.

    Lauantaina 2019-02-02 paino oli 108.67 kg ja siitä viikkoa myöhemmin lauantaina 2019-02-09 paino oli 107,19 kg. Keskiarvoksi jäi siis 108,02 kg. Painoa on siis paljon mutta suunta on alaspäin.

    Tästä on hyvä jatkaa!

  • Leffalauantai: Horrible bosses 2 (Kaameat pomot 2)

    Ensimmäisestä osasta tutut sankarit nähdään myös jatko-osan päätähtinä

    Sean Andersin ohjaama Horrible bosses 2 (IMDB) on rikoskomedia vuodelta 2014. Elokuva on julkaistu Suomessa nimellä Kaameat pomot 2 ja sen pääosarooleissa nähdään ensimmäisestä elokuvasta tutut päätähdet Jason Bateman, Jason Sudeikis sekä Charlie Day. Lisäksi myös sivurooleissa nähdään ensimmäisessä osassa nähdyt Jennifer Aniston sekä Kevin Spacey. Ensimmäisen elokuvan arvostelun voit lukea myös täältä blogista.

    Miehet etsivät ratkaisua ongelmaansa ja saavat ajatuksena suorittaa heitä huijanneen firman omistajan pojan kidnappauksen. Kidnappauksen myötä he aikovat kiristää lunnasrahoina tarvitsemansa rahasumman jotta voisivat turvata yrityksensä toiminnan. Koska heidän taitonsa rikollisina ei ole juurikaan kehittynyt siitä mitä se oli ensimmäisessä osassa kun he pyrkivät tappamaan pomonsa, ei tälläkään kertaa kaikki mene suunnitelmien mukaan. Neuvoaja kysellään niin vankilaan joutuneelta ex-pomolta (Kevin Spacey) kuin kriminaali Dean “Motherfucking” Jonesiltakin (Jamie Foxx).

    Jennifer Aniston nähdään myös tässä elokuvassa roolissaan Dr. Julia Harrisina

    Tarina oli mielenkiintoinen ja siinä oli sopivasti yllättäviä käänteitä. Henkilöhahmot olivat viihdyttäviä vaikka tässäkin sivuhahmot tuntuivat mielenkiintoisemmilta kuin päähahmot. Ehkä syynä on osittain se, että päähenkilöiden toiminta oli tarpeettoman yliampuvaa hieman turhankin usein joka hieman söi hahmojen mielekkyyttä.

    Elokuva on siis varsin samaa tyyliä kuin ensimmäinenkin osa joten kyseessä on selkeästi komediapainotteinen rikostarina. Se on kepeän humoristinen ja viihdyttävä elokuva jonka katsomisessa ei tarvitse liikaa käyttää ajatustoimintaansa sitä seuratakseen. Näyttelytyö oli kaikin osin hyvää tasoa eikä tämänkään osan ohjauksessa ole mitään valittamista.

    Kokonaisuutena Horrible bosses 2 on toimiva elokuva niihin hetkiin kun haluaa nähdä helposti lähestyttävän viihdyttävän rikoskomedian jossa ei tarvitse liikaa alkaa pohtimaan elämää suurempia kysymyksiä. Tai vaihtoehtoisesti niihin hetkiin kun vain haluaa katsella Jennifer Anistonia.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 139 343 annettuun ääneen”]6,3,0/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Zeunerts Höga Kusten

    Kopparbergs Bryggerin panema Zeunerts Höga Kusten on ruotsalaista lageria. Oluen alkoholitilavuus on 5,3 %, katkeroaineita siinä on 20.0 EBU ja kantevierrettä 12.1°P. Lisää tietoa oluesta löytää Alkon sivuilta.

    Oluen avattua erottaa keskivertolagerista poikkeavan tuoksun sillä se on hedelmäisempi kuin yleensä lagereissa on tullut vastaan joten ainakin jotain persoonallista naapurimaamme juomasta on siis löydettävissä.

    Vaahto on erittäin vähäistä ja pullon sisällön voi humauttaa vailla huolia ja murheita rivakallakin tahdilla tuoppiin. Vaahto kerkesi katoamaan pinnalta jo ennen kuin olutta pääsi maistamaan kuvien ottamiselta joten kauaa vaahto ei ole viettelemässä maistamaan.

    Suutuntuma on täyteläisempi kuin missään aikaisemmin maistamassani lagerissa ollen kuitenkin puolitäyteläinen. Maku on hedelmäinen ja asteen verran tummempaa sorttia kuin mielikuva keskivertolagerista antaisi odottaa.

    Miellyttävä tuttavuus länsinaapurista jonka seura kelpaa hyvin vaikka toisenkin kerran.

    Musiikiksi toimii tämän kanssa ainakin Bon Jovi – Livin’ on a prayer tai Guns ’n Roses – Don’t cry.

  • Ruokapaikat: Ravintola Maya

    Hiiligrillattu härän sisääfilepihvi

    Vuoden 2019 ensimäiseksi ravintolatestailuksi päätyi Helsingissä aivan rautatieaseman tuntumassa (Mikonkatu 18) sijaitseva ravintola Maya. Mayassa olen aikaisemminkin käynyt pariin otteeseen, mutta tällä kertaa myös kamera oli mukana joten pystyn tänne blogiinkin paikasta lyhyesti kirjoittamaan.

    Mayassa tarjoillaan sivujensa mukaan latinalais-amerikkalaiseen tyyliiin. Koska omakohtaista kokemusta ei ole latinalaisesta Amerikasta tyydyn luottamaan että tyyli on jotain sellaista mitä Maya on. Lopputuloksen kannalta asialle ei ole itselleni toki merkitystä sillä menin sinne syömään kaverini kanssa hyvän ruoan ja hyvä sijainnin vuoksi kun sopivasti sattui tilaakin olemaan vapaana. Useammankin kerran olen saanut havaita että paikka on täynnä, joten on suositeltavaa tehdä pöytävaraus ravintolaan jos haluaa varmistaa että tilaa riittää.

    Ruokajuomaksi löytyi Panimo Hiidenkin oluita

    Syömään meno oli ravintoloiden yleisten tapojen mukainen. Sisään mennään ja odotetaan tiskin lähellä, tarjoilija tulee ohjaamaan pöytään ja pian pääsee tekemään juomatilausta. Oma valintani oli Panimo Hiiden olut Raivoava Rakki joka oli varsin mieluisan makuinen IPA ja siten toimva ruokajuomaksi.

    Alkupaloiksi valitsin Queso a la parrilla -annoksen joka suomeksi oli grillattua halloumjuustoa ja pebrevinaigretteä. Pääruoaksi valitsin Filette gaucho -nimellä löytyneen aterian johon kuului hiiligrillattu härän sisäfileepihvi, paahdettua perunaa, vihreää mantelisalsaa, punaviinikastiketta sekä kasvispaistosta.

    Alkupalana oli Queso a la parrilla

    Ateria valmistui suhteellisen nopeasti, eli kun ruokajuomaa siemaili meni n. 10 minuuttia että alkupalat oli pöydässä ja noin vartti siitä tarjoiltiin jo pääruoka. Aika jolloin olin täällä käymässä oli keskiviikkopäivä noin kello 16 joten mitään ruuhkaa ei paikassa siihen aikaan ainakaan ollut. Mene tiedä kuinka nopeasti sitten iltaisin ja muina ruuhka-aikoina ruokaa saa, mutta yleensä tämän tyylisiin ravintoloihin ei tule lähdettyä muutenkaan kiireen kanssa.

    Pääruoan jälkeen valitsin jälkiruoaksi latten sekä Tarta Maya -annoksen johon kuului chilillä maustettua suklaakakkua, vaniljajäätelöä, hedelmiä sekä marjoja.

    Jälkiruoaksi tuli valittua Tarta Maya -annos

    Ateria oli kokonaisuutena erinomainen. Härän sisäfileepihvi oli miellyttävän mehevä myös kypsänä jollaisena pihvin pyysin eikä myöskään lisukkeet jättäneet valittamisen sijaa. Jälkiruokakin maistui hyvälle joten paikasta jäi ateriansa osalta yhtä positiiviset mielikuvat jotka aikaisemmillakin käyntikerroilla on jo muodostunut.

    Hintatasonsa osalta Maya on hieman korkeampi kuin moni muu paikka josta olen täällä blogissani aikaisemmin kirjoittanut, mutta on se myös merkittävästi fiinimpikin. Ateria alkuruokineen, jälkiruokineen sekä juomineen maksoi 59,20 eur joten se sijoittuu hieman keskivertoa ravintolaa hinnakkaampien ravintoloiden kategoriaan.

    Hyvän aterian lisäksi paikan palvelustakaan ei löytänyt mitään valittamista ja paikka on tunnelmaltaan myös viihtyisä. Se on myös hyvällä sijainnilla joten en löydä mitään syytä miksi Mayaa en voisi suositella myös muillekin.

    Lähikuva pihvistä
    Paikka sisältä
  • Kokkailukeskiviikko: Allun helppo vegepannu

    Tämänkertaisena kokkailukeskiviikon ruokana laitoin sekalaisen vegekokkailun. Koska tällä ei ole tietääkseni mitään yleispätevää nimeä niin olkoon se nyt nimeltään Allun helppo vegepannu.

    Odotan mielenkiinnolla tuleeko koskaan tehtyä tälle jatkoa nimeltään semihelppo vegepannu josta on hyvä jatkaa semivaikea vegepannu -ateriaan ja lopulta päätyä haastavuuessaan hulluuden rajoille kokkaajansa kutsuva vegepannu -ateriaan. Tuskin, mutta aika näyttää.

    Kuitenkin ateriaan tuli laitettua herkkusieniä, vihreää paprikaa, omenaa, papuja ja tofua sekä heitettyä sekaan chilitöhnää.

    Raaka-aineet kokkailukeskiviikon ateriaan

    Koska aineita oli näin vähän ja ne kaikki menivät pannulla laitettuna heitin ensimmäisenä vain pannun kuumenemaan, laitoin margariiniä sulamaan ja pilkoin vihreää paprikaa mukavammin mutusteltavan kokoiseksi. Kaksi pötkylää oli sopiva määrä tähän ateriaan. Pilkkomisen jälkeen tietenkin heitin ne sitten pannulle vain lämpenemään.

    Seuraavana pannulle taisi tiensä löytää puoli tölkkiä herkkusieniä, heti perään sitten pavuista vajaa puolet tölkistä (ehkä kolmasosa) ja siitä sitten joko tofu tai omena. En muista eikä sillä sinänsä ole yhtään mitään merkitystä. Ateriaan tuli heitettyä ainoastaan puolikas omena ja se oli varsin sopiva määrä, samoin kuin tofuakin yksi siivu pilkottuna oli riittävästi.

    Viimeisenä sitten heitin mausteeksi chilitöhnää ison teelusikallisen antamaan makua ateriaan. Se toimi hyvin, ei ollut liian mausteista mutta ei kuitenkaan jättänyt ateriaa mauttomaksi.

    Vihreitä paprikoita löytyi myös pitkulaisena

    Kokonaisuutena ateria oli ennalta arvattavan makuista eli perus hyvää kasvisruokaa jolla saa nälän siirrettyä pois. Hyvänä puolena maun lisäksi oli myös sen vähäinen kaloripitoisuus joten tämänkaltaisia ruokia voi olla hyvä laittaa useamminkin eri variaatioina.

    EDIT 2019-02-08: Ruoassa oli ainoastaan tofua, ei fetaa kuten vahingossa aiemmin kirjoitin.