• Kokeilussa: Paulig Dark Roast

    Pauligin Dark Roast myydään yleisesti markettikahvista poiketen hieman erilaisessa paketissa

    Tulipa vaihteen vuoksi ostettua erilaista kahvia kuin normaalisti. Useasti ostan samaa kahvia kuin yleensä, mutta pientä vaihtelua niissä tulee aina toisinaan tehtyä.

    Yksi hankala puoli kahvia ostettaessa joskus on se, että en muista jälkeenpäin oliko kahvi hyvää vai sellaista että parempi olla ostamatta heti toiseen kertaan. Näinpä siitä sitten sain ajatuksen että jos kirjoitan mausta blogiini niin pystyn itsekin lunttaamaan täältä kaupassa kahvia ostaessa oliko maku itselleni mieluisa vaiko ei.

    Pauligin Dark Roast myydään 400 g pussissa ainakin Lauttasaaren Isokaaren varrella olevassa K-Marketissa, joten luultavasti sitä löytyy myös muistakin K-Marketeista. Hintaa paketilla oli 5,79 eur.

    Paahdon aste on kohtalaisen tumma

    Paketin takana olevan kuvauksen mukaan paahtoaste on 4/5 eli toisiksi tummin. Olen tätä nyt parina aamuna juonut, ja kummallakin kerralla on tullut sama kokemus. Kahvi on tummaa, mutta maun puolesta se ei ole kovin vahvaa tummaksi kahviksi. Voi olla että olen vain tottunut tummempiin kahveihin vähitellen joten maku ei ole siksi kovin tumma omaan makuuni. Kuitenkin jos suoraan hyppää Juhla Mokan maailmasta tähän niin on tässä selkeä makuero.

    Omaan makuuni tämä on ihan juotava kahvi jota voi ostaa silloin tällöin, mutta ehkä hieman tummempaa makua olisin kaivannut enkä siksi tätä ensisijaiseksi kahviksi vielä vaihda.

    Kahvipurujen väri on suhteellisen vaalea tummaksi kahviksi
    Keitetty kahvi näyttää kuitenkin kohtalaisen tummalta purujen vaaleudesta huolimatta
  • Leffalauantai: Snow White and the Huntsman (Lumikki ja metsästäjä)

    Snow White and the Huntsman elokuvan suomenkielinen DVD-kansi

    Snow White and the Huntsman eli suomalaisittain Lumikki ja metsästäjä (IMDB) on vuonna 2012 julkaistu fantasiaa, draamaa, seikkailua ja toimintaa tarjoava elokuva. Elokuvan on ohjannut Rupert Sanders jonka viidestä elokuvaohjauksesta en olekaan muita nähnyt.

    Elokuvan Lumikkia esittää Twilightistäkin tuttu Kristen Stewart. Metsästäjän roolissa nähdään Chris Hemsworth joka tunnetaan mm. elokuvista Thor, The Avengers jne. ja pahaa äitipuolta esitää Charlize Theron joka on aikaisemmin nähty mm. Hancockissa.

    Lumikin roolissa nähdään Twilightistä tuttu Kristen Stewart

    Koska kyseessä on Lumikki-tarina on arvattavaa että tarina nojaa kevyesti vanhaan satuun jonka moni tuntee Disneyn piirretyistä tai Grimmin veljesten versiosta. Tässä filmatisoinnissa Lumikin isä on kuningas jonka vaimo on kuollut. Hän tapaa myöhemmin naisen joka on niin kaunis että kuningas päättää ottaa hänet heti uudeksi vaimokseen (mukavan mutkatonta toimintaa). Häitä vietetään ja pian sen jälkeen kuningas pääseekin manan maille vaimonsa murhaamana.

    Lumikki kasvaa ja kaunistuu vankeudessa ja kuningatar (eli paha äitipuoli) jatkaa kyselyään että ken on kaikkein kaunein. Kuinka ollakaan Lumikkihan se tietenkin on, joten kuningatar päättää pistää Lumikin kylmäksi. Lumikki pääsee pakoon ja myöhemmin monen mutkan kautta hän tulee lopulta ottamaan valtakuntansa takaisin.

    Pahalla äitipuolella on mieltymys pätkiä väkeä hengiltä

    Elokuvassa nähdän monia sadusta tuttuja elementtejä – siinä on mukana Lumikki, kääpiöt, paha äitipuoli, omenan puraisu ja siihen kuoleminen sekä kuolleista herääminen rakkaan ensisuudelman jälkeen. Siihen on kuitenkin lisätty paljon myös uusia elementtejä joten täysin ennalta-arvattavaa kaavaa ei noudateta alusta loppuun saakka.

    Pidin itse tästäkin elokuvasta. Siinä oli tarpeeksi paljon toimintaa ja sopivasti myös fantasiaa. Elokuva on monin paikoin tummanpuhuva ja ehkä hieman synkkäkin, mutta mukaan oli saatu ujutettua myös tunnelmallisesti kevyempiä kohtauksia, esim. kohtaus jossa Lumikki kävelee vihreässä metsässä aamuauringon aikaan ja näkee siellä luonnon kauneutta ja elämää. Visuaalisesti pidin erityisesti tästä kohtauksesta, vaikkakin se on kohtaus josta voin helposti kuvitella monen pitävän sitä liian lapsellisena ja kliseisenä elokuvan muihin kohtauksiin nähden.

    Arvosana: 8/10 (IMDB 6,1/10)

  • Perjantaipullo: Weihenstephaner Vitus Weizenbock

    Weihenstephaner Vitus Weizenbock, 0.5 l

    Perjantaipullona tällä viikolla on Weihenstephaner Vitus Weizenbock vehnäolut. Potkua juomassa on 7,7 % ja sitä myydään Alkoissa 0,5 litran lasipulloissa. Hintaa oluella oli 4,49 eur joista tietenkin 10 snt on pullopanttia.

    Oluen tuoksu on mieto eikä se herättänyt mitään sen suurempia tuntemuksia. Lasiin kaadettaessa vaahtoavuus on suurta ja kestää kohtalaisen kauan ennen vähenemistä joten tuopin täyttiminen ottaa siis oman aikansa. Väriltään olut on vaalea, 11.9 EBC.

    Alkoholitilavuuden vuoksi odotin oluen olevan vahvan makuista, mutta yllätyksekseni havaitsin maun olevan aivan uskomattoman pehmeä ja hedelmäinen. Tämä jos mikä on erittäin hyvän makuinen olut. Jos tätä et ole vielä maistanut, maista ihmeessä. Suosittelen.

    Musiikkina tämän kanssa tuli kuunneltua rennon kevyttä poljentoa. Musiikkisuositukseksi annan tämän kyytipojaksi The Speakeasy Threen “When I get low, I get high” sekä Christina Brancon E Às Vezes Dou Por Mim.

  • Kuukausikatsaus elokuuhun

    Lauttasaari elokuussa 2017.

    Elokuu alkaa vähitellen kääntymään loppuaan kohden joten on aika jälleen kirjoittaa kuukausikatsaus kuluneen kuukauden tapahtumista.

    Kuukausi meni monin osin tavalliseen tapaan elämää eläen, mutta mukaan mahtui tällä kertaa myös poikkeavia tapahtumia. Suurimpana tavallisuudesta poikkeamisena on tietenkin se, että jätin irtisanoutumisilmoituksen työpaikalleni ja olen enää ensi kuun kuudenteen päivään asti nykyisessä työssä. Uusi työ sitten alkaa toisaalla syyskuun seitsemästoista mikäli Luoja suo, joten siinä kerkeää näppärästi pitämään omaa lomaa muutamia päiviä.

    Tämä kuukausi on ollut hyvä painonpudottamisen kannalta. Tavoitteenani on siis pudottaa painokseni 73 kg, mutta siihen on vielä reilusti matkaa. Kuukauden alussa paino oli 108.1 kg mutta tänään aamulla mitattessa se oli enää 103.8 kg. Tässä kuussa siis 4,3 kiloa ollaan tultu alaspäin.

    Elokuun painonpudotuksen käyrä. Jostain syystä Android-versio ei tunnu pyöräyttävän kaaviota leveämmäksi puhelinta kääntämällä joten siksi näin kapea kuva.

    Ylläoleva graafi näyttää näppärästi myös sen että on todella tärkeää seurata painoaan jokaisena aamuna eikä vain yksittäisinä satunnaisina aamuina, sillä jos sattuu mittaamaan ns. huonona päivänä voi helposti jäädä mielikuvaan että kehitystä ei tapahdu tai muutos on jopa päinvastaista. Esim. perjantaina 18.8 paino oli 105.7 kg, siitä seuraavana maanantaina se oli 104.5 kg mutta keskiviikkona heti sen jälkeen se oli 105.8 kg.

    Jos olisin sattunut mittaamaan vain perjantaina ja keskiviikkona olisin saanut käsityksen että paino vain nousee vaikka syö järkevämmin, joka ei tietenkään pitänyt kokonaiskuvaa katsoen paikkaansa mutta yksittäisten mittausten perusteella tällaiseen virhepäätelmään olisi ollut helppoa sortua. Olihan se paino tietenkin sinä aamuna korkeampi, mutta näihin päiväkohtaisiin heittoihin on paljon vaikutusta jo unen määrällä, vessakäyntien ajoituksilla ja vastaavilla, joten kokonaiskuvan katsominen on tärkeämpää kuin yhden yksityiskohdan. Se on vähän kuten kirjanpidon seuraamisessa, yksittäisenä päivänä voi tulla isoja menoja kerralla mutta kokonaisuutena kuukausi voi olla tullut elettyä järkevästi.

    Kuun alussa tuli myös lenkkeiltyä paljon, mutta muutaman päivän kuumeen jälkeen olen ottanut varovaisemmin ja harrastanut ainoastaan hyötyliikuntaa. Sitäkin onneksi tulee joka päivä yli puoli tuntia, joten liikuntaa tulee edes sitä kautta. Samoin liikunta lenkkeilyn muodossa on itselleni ollut ensisijaisesti vain työkaluna ja apuvälineenä painon pudottamiseen, mutta koska liikunnan merkitys painonpudotuksessa on pieni en koe tästä liikunnan vähenemisestä kriisiä – paino on pudonnut aamulenkkien jättämisen jälkeenkin aivan samaa tahtia kuin ennen sitäkin.

    Narinkkatorilla sattui olemaan taas mielenosoituksia kun olin kaupungilla pyörimässä. Huolestuttavana piirteenä mukana näkyi myös AntiFan-lippu. Toivottavasti tämän terroristijärjestön toimintaa ei tule Suomeen yhtään enempää.

    Ohimennen jo sivusinkin ylempänä kirjanpitoa, eli kirjanpitoa olen jatkanut tässäkin kuussa. Mitä enemmän sitä olen tehnyt, sitä kiehtovammaksi se on käynyt. Tässä kuussa olen jo viritellyt Numbersiin (Exceliä vastaava ohjelma) palkkidiagrammin joka näyttää viihdemenot ja kulutushyödykemenot (lue: ruokakauppa) myös päiväkohtaisesti. Siitä saan kätevästi tietoa kulutanko esim. maanantaina enemmän keskimäärin ruokakauppaan rahaa kuin vaikka sunnuntaina. Tämän tuunaus paremmaksi on vielä työn alla, mutta alku sille jo on.

    Tarkoitus on hioa tuota graafiani vielä siten todenmukaisemmaksi että se laskisi laskennassa otettujen päivien määrän huomioon ja jakaisi tuloksen päiväkohtaisesti, eli jos. kuukaudessa on vain neljä perjantaita mutta viisi maanantaita ei yhden kuukauden tuloksista saa täysin realistista kuvaa siitä minä päivänä tuhlaan eniten minnekin. Jos kuun aikana maanantaita on useammin kuin perjantaita on hyvät mahdollisuudet että maantaisin kulutan absoluuttisesti enemmän rahaa kuin perjantaisin, mutta suhteutettuna laskennassa käytettyjen päivien määrään erot voivat tasaantua.

    Kuukauden aikana tuli tehtyä laitehankintoja joista olen tässä blogissakin jo kirjoittanut, mutta myös muutama josta en ole vielä kerennyt juttua tekemään. Kaverilta sain käytetyn Raspberry Pin josta olisi tarkoitus viritellä kotiverkkoon tiedostopalvelin jokin päivä. Jahka sellaisen saan viritettyä kirjoitan siitä myös tänne blogiin juttua.

    Tässä kuussa tuli tehtyä olosuhteiden pakottamana myös uusi puhelinhankinta. Tiistaina tällä viikolla työpäivän aikana rupesin näyttämään kännykästä työkaverilleni lähdekoodeja, jolloin puhelimen näyttö sekosi ja sen jälkeen koko romu levisi totaalisesti (tai ainakin siltä se vaikuttaisi). Puhelimeen ei tule kuin mustaa kun sitä yrittää käynnistää, joten oli sanomattakin selvää että puhelinkaupoille oli lähdettävä.

    Ensi kuun puolella pitäisi tulla itselleni työpuhelin, mutta siihen asti tarvitsen kuitenkin toisen puhelimen sillä valitettavasti puhelin on asia mille on paljon käyttöä. Samoin puhelimen oli oltava älypuhelin, koska on monia asioita joissa älypuhelinta tulee käytettyä paljon. Esimerkiksi pankkiasioinnit ja tunnuslukusovellukset, ePassi, valokuvien ottaminen, pikaviestit, Steamin kirjautumisvahvistukset jne. Toki kaikille löytyisi vaihtoehtoiset tavat mutta valitettavasti niiden käyttäminen olisi kaikkea muuta kuin käytännöllistä omassa käytössäni.

    Hankin kuun lopuilla Huawei P10 -matkapuhelimen iPhonen totaalisen hajoamisen jälkeen. Kokemuksia puhelimesta tulossa tähän blogiin parin viikon päästä.

    Alun perin lähdin hakemaan aivan muuta mallia kuin sitä minkä ostin, mutta koska sitä ei ollut hyllyssä ja tarve puhelimelle oli akuutti ostin sitten Saunalahdelta Huawei P10 -puhelimen. Puhelin tuli valittua puhtaasti sen kameran ominaisuuksien perusteella, sillä halusin päästä koettamaan millainen on Leican optiikka matkapuhelimessa. iPhone siis on tulossa itselleni myöhemmin, joten sama oli ottaa siksi ajaksi Android-puhelin kuitenkin käyttöön jotta saa myös päivitettyä samalla omaa Android-tietämystään vuosien käyttämättömyyden jälkeen.

    Laitoin vakuutusyhtiö Iffille hajonneesta puhelimesta korvaushakemusta ja asia käsiteltiin saman päivän aikana jo muutamassa tunnissa. Aivan uskomattoman hyvää ja nopeaa toimintaa. Niin sujuvan käsittelyn myötä on helppoa muistaa miksi olen Iffin asiakas.

    Tässä kuussa aloitin kirjoittamaan myös toista blogia joka keskittyy vain ja ainoastaan nörttijuttuihin. Sitä blogia tulee toki päivitettyä paljon harvemmin kuin tätä, joten se on sellainen mihin kirjoitan sekalaisia selostuksia satunnaisin väliajoin.

    Välillä tulee vastaan tilanteita että voisi kirjoittaa sekalaisia selostuksia erilaisista skripteistä ja konffailuista joita tulee toisinaan tehtyä, mutta aihepiiri on sen verran spesifinen että se ei luultavasti kiinnosta pätkän vertaa suurinta osaa tämän blogin lukijakunnasta. Täällä on toki ollut aiemminkin jotain juttuja nörttäyksistäni ja tulee olemaan jatkossakin mikäli tapaukset liittyvät tämän blogin toimintaan tai pelaamiseen jne., mutta kuitenkin mitään Linux-skriptausjuttuja täällä en ala selostamaan sen suuremmin. Blogi on myös englanniksi kirjoitettu jotta sen informaatiosta on sen kohdeyleisölle enemmän hyötyä. Blogi löytyy siitä kiinnostuneille osoitteesta http://thewayofdevops.com.

    Kuun puolen välin tietämillä ollut kova myrsky rikkoi autoja ja kaatoi puita Lauttasaaressa

    Elokuun aikana vihdoin sain aikaiseksi myös tehdä tuttavuutta virtuaalivaluutta BitCoinien ihmeelliseen maailmaan. Laitoin hieman rahaa BitCoin-lompakkoihin ja olen nyt katsellut miten tuo systeemi toimii. Vielä en ole tehnyt mitään ostoja sillä eli olen vasta ostanut BitCoineja euroilla. Täytynee tutkailla sen kehittymistä ja perehtyä aiheeseen jatkossa lisää.

    Muuten kuukausi meni tavalliseen tapaan. Töitä tuli tehtyä, ihmisiä tuli nähtyä, ammatillista osaamista tuli kehitettyä ja uusia tekniikoita tuli opiskeltua, leffoja tuli katseltua ja blogia kirjoitettua.

    Kokonaisuutena tämäkin kuukausi elämässä on ollut mukava kuukausi joten hyvillä mielin voi kääntää katseen kohden pian alkavaa syyskuuta. Oikein hyvää alkavaa kuukautta kaikille!

  • Ruokapaikat: Food House

    Ravintola Food House Länsi-Pasilassa on sisustukseltaan viihtyisä paikka

    Tämän viikon ruokapaikka-avostelu on poikkeuksellisesti keskiviikkona normaalin torstain sijaan, sillä huomiselle on tulossa kuukauden viimeisen päivän vuoksi kuukausikatsaus.

    Tällä kertaa ruokapaikkatestiin päätyi Länsi-Pasilassa sijaitseva Food House -niminen kiinalainen ravintola. Liikuskelin siellä suunnalla käydessäni kaverini Petrin luona, joten samalla lähdin kokeilemaan paikallista ruokapaikkaa.

    Paikka on viihtyisä ja tunnelmallinen, vaikkakin ikkunasta pihalle katsottaessa ei ympäristö maailman kaunein olekaan. Normaalia sivukaupungin maisemaa. Ravintola on merkittävästi suurempi kuin mitä mikään aikaisempi paikka josta olen kirjoittanut. Istumapaikkoja on paljon, joten ainakaan lauantaina ilta-aikaan ei ollut pelkoa tilan loppumisesta.

    Kung Po -kanaa Food Housen tyyliin

    Ovesta sisään tultua kysyttiin syömmekö paikan päällä vai otammeko mukaan. Koska aioimme jäädä syömään paikan päälle menimme pöytään istumaan johon sitten henkilökunta toi ruokalistan.

    Kuten Lauttasaaren Long Riverissä, myös täällä otin ateriakseni Kung Po -kanaa. Täällä Kung Po -aterian hinta oli 13 euroa eli mikään kovin kallis ravintola ei ole kyseessä. Ruoan kanssa valitsin juomaksi ison Lapin Kullan kolmosen, joten myös olutta täältä löytyy. Myös nelosolutta olisi sitä haluaville ollut saatavilla.

    Olimme noin kuuden ilta-aikaan paikalle saavuttuamme sillä hetkellä ainoat asiakkaat, joten ruokaa ei tarvinnut odotella kauaa tilauksen jälkeen.

    Kulhollinen riisiä riitti hyvin kahdelle ihmiselle eikä sitä edes jaksanut kokonaan syödä

    Riisiä tuotiin yksi kulhollinen jaettavaksi ja sen lisäksi tietenkin kummallekin tuotiin omat ruoka-annoksemme. Riisiä oli yhdessä kulhossa jo riittävästi kahdelle, emmekä kaverin kanssa jaksaneet edes koko riisikulhoa tyhjentää loppuun. Kesken ruokailun tarjoilija tuli vielä kysymään tahtoisimmeko lisää riisiä, joten sen loppuminen ei ainakaan ollut ongelma.

    Oma ruoka-annokseni oli maultaan todella hyvä. Kana oli maukasta ja annoksessa oli varmasti monen ihmisen makuun sopivasti mausteita. Ehkä hieman mausteisempaa ja vahvempaakin se olisi voinut olla omaan makuuni, mutta enemmän vahvuutta tässä oli kuitenkin kuin Long Riverin Kung Possa.

    Jos tapana ei ole syödä lainkaan mausteisia ruokia, on tässä mitä luultavammin aivan tarpeeksi vahvuutta. En itsekään syö paljoa vahvoja mausteita sisältäviä ruokia, mutta kuitenkin olen tottunut edes jonkin verran perinteistä suomalaista maustamista vahvempiin ruokiin vuosien varrella, joten ehkä sen takia tässäkin olisin vielä vähän vahvempaa voinut syödä. Mausteisuushan on tietenkin riippuvainen valitsemastaan ruoka-annoksesta, joten en tarkoita tätä makumieltymykseni ilmaisua negatiivisesti tätä annosta kohtaan.

    Kung Po annosteltuna lautaselle riisin kera

    Annoskoko oli kohtalaisen suuri. Luultavasti olisin pärjännyt jo puolta pienemmällä annoksella, mutta ilman ähkyä sen sain kuitenkin loppuun syötyä. Puolessa välissä annosta mietin kyllä jo että olisikohan parempi ottaa loput mukaan, mutta koska syömisessä oltiin jo vauhtiin päästy niin sama se oli syödä paikan päällä kokonaan.

    Loppupäätelmänä Food House on ravintola jonne voin mennä mielellään toisenkin kerran syömään. Ruoka oli hyvää, paikan sisustus oli viihtyisä ja ravintola muutenkin tilava, annoskoko oli kiitettävän kokoinen, palvelu toimi eikä hinnassakaan ollut valittamista. Hyvä ja toimiva kiinalainen ravintola.