Junan hytti ei ole mikään tilaihme, mutta voittaa mukavuudessa istumapaikan 6-0.
Viime vuonna enon kanssa teimme reissun Lappiin Saariselälle ja tänä vuonna lähdimme samanlaiselle reissulle uudemman kerran. Siinä missä viime vuonna matka taittui autolla siten että ensin itse ajoin Lahteen ja sieltä jatkoimme enon autolla Saariselälle, tänä vuonna hyödynsimme Valtion Rautateiden infrastrurktuuria ja otimme autojunan Pasilan ja Rovaniemen välille josta loppumatkan teimme autolla.
Vuokrasimme Saariselältä saman mökin kuin viime vuonnakin ja lähdimme matkaan viime torstaina. Torstaina tein tavalliseen tapaan työpäivän kotoa käsin, mutta hieman ennen työpäivän loppua eno saapui Koivukylään. Työpäivän jälkeen suuntasimme Pasilaan etsimään minne autojunalla vietävät autot kuuluu viedä. Jätimme auton asemalle ja lähdimme kuluttamaan aikaa Kauppakeskus Triplalle. Siellä meni muutama tunti, haimme evästä Subwaystä ja odottelimme vain kunnes juna saapui Pasilaan.
Tarkoituksena oli että meillä olisi yöjunassa hytti jotta voisi matkan nukkua, mutta epähuomiossa lippuja ostaessa oli tullut virhe ja käytössämme oli ainoastaan normaalit istumapaikat. Onneksi konduktöörillä oli vielä ylimääräisiä hyttejä ja saimme lisähinnan maksulla muutettua tavalliset istumapaikkamme hytiksi eikä matkaa joutunut viettämään istumapaikalla nukkumista yrittäen.
Hytti ei ollut kovinkaan tilava, mutta tarpeeksi tilava että siellä mahtui kuitenkin mukavasti nukkumaan. Itse nukuin alasängyssä ja tarpeeksi hyvin junassakin unta onneksi sai. Kyllä se aina istualtaan istumapaikalla nukkumisen voitti!
Päivä 2 – Rovaniemeltä Saariselälle
Aamulla Rovaniemellä odotimme että mukana ollut auto saatiin jälleen alle.
Heräsin perjantaina kello kuudelta aamulla. Siitä sitten jonkin aikaa nettiä selailin kännykällä kunnes juna saapui Rovaniemelle luultavasti aika tarkkaan aikataulun mukaiseen aikaan 07:29. Hyppäsimme junasta ulos ja odottelimme kunnes mukana ollut auto saatiin jälleen junan kyydistä ajoon.
En ole varmaankaan ollut aikaisemmin autojunan kyydissä joten oli ihan mielenkiintoista nähdä kuinka tämä toimi. Käytännössä se siis tapahtui siten että auto ja sen avaimet jätettiin Helsingissä Pasilaan autojen lastauspaikalle eikä kuljettajan tarvinnut sen enempää laittaa tikkua ristiin.
Rovaniemen päässä sitten itse hypättiin pois normaaliin tapaan ja jäätiin odottamaan että VR:n henkilökunta irroittaa autovaunut irti muista vaunuista jotta muualle matkaa jatkavien ei tarvinnut jäädä odottamaan autojen purkamista. Kun ovet autovaunuista aukesivat kävi kuljettajat hakemassa autonsa. Avaimet oli tuulilasinpyyhkijöiden luona ja siinä oli myös omistajan nimi ja sieltä autot vähitellen pääsivät ajamaan pois.
Moni muukin odotti autoaan
Hetken aikaa asemalta ajettuamme menimme aamukahville jonnekin Shell Helmisimpukka -huoltoasemalle noin kahdeksan maissa aamulla. Kahvin ja kahvileivoksen jälkeen matka jatkui.
Huoltoaseman pihassa otin läppärin ja työkännykän pois auton takakontissa olleesta repusta ja rupesin tekemään töitä. Itselläni oli normaali työpäivä perjantaina joten matka meni omalta osaltani pitkälti palavereissa istuen. Onneksi kuuluvuus oli Rovaniemen ja Saariselän välillä pääosin hyvä ja ainoastaan yhden kerran lensin palaverista pihalle kun netti pätkäisi.
Joskus yhdentoista maissa pidin ruokatauon, vaikkakaan en silloin syönyt. Käytännössä pidin sen siinä vaiheessa että loppumatkan pystyi pitämään läppäriä ja kännykkää vähemmällä käytöllä eikä akku tyhjentynyt kummastakaan ennen kuin pääsimme mökille.
Dallaspullaa ja kahvia aamutuimaan Shell Helmisimpukassa
Ruokatauon aikana pääsimme mökille ja saimme autonkin purettua ennen seuraavia palavereita. Perillä laitoin heti läppärin ja kännykän lataukseen ja jatkoin töiden tekoa vielä muutamien tuntien ajan ennen kuin oli aika laittaa työpuhelin äänettömälle ja työläppäri kiinni ja siirtyä kohden sapatin viettoa.
Viime vuonna tein mökiltä etätöitä, mutta tänä vuonna kysyin töistä viikon lomaa koska viime vuonna ei kovin paljoa jäänyt aikaa käydä päivisin maisemia katselemassa valoisan aikaan. Tällä kertaa Saariselällä oleskelu on siis omalla kohdallani pelkkää oleskelua ja kameran kanssa pihalla pyöriskelyä ilman että tarvitsee työntekoon päiväänsä käyttää 🙂
Perjantai meni töiden jälkeen ihan vain mökin sisällä möllöttäen ja rennosti ottaen. Selailin nettiä ja oleskelin tekemättä mitään tolkullisempaa. Illalla myöhään sitten saunoimme ja siitä sitten unille tuli mentyä joskus vajaa 12.
Päivä 2 – Ensimmäinen täysi päivä Saariselällä
Maisemaa Saariselällä reissun kolmantena päivänä
Aamu alkoi kello kuudelta herätyksellon sointiin. Nousin aamukahville, lukemaan Raamattua ja Raamatun Sanoma -vihkoa sekä syömään leipäpalasta aamupalana. Sen jälkeen lueskelin kirjaa ja jatkoin myöhemmin vielä unia.
Tarkoituksena on pitää lomallakin samaan aikaan heräämiset kuin työviikollakin jotta unirytmit eivät mene pieleen. Tänä vuonna olen vuoden ensimmäistä päivää lukuunottamatta heräillyt kuuden aikaan aamulla niin työpäivinä kuin viikonloppuisinkin ja paikannut univajetta sitten tarpeen mukaan päiväunia nukkumalla.
Tasainen rytmi arjessa helpottaa ainakin itseäni ja univajetta tuntuu tulevan heräsinpä kuudelta tai varttia vailla kahdeksaltakin, joten mieluummin herään aiemmin koska silloin kerkeää työviikoillakin aamuisin lukemaan Raamattua ja Raamatun Sanoma -vihkoa sekä tietenkin tekemään monia muitakin asioita.
Joskus puolen päivän jälkeen lähdimme pihalle kävelylle. Sää oli todella kaunis, aurinko paistoi ja taivaalla olevat pilvet eivät pimentäneet päivää. Maisemat olivat sanalla sanoen huikeat.
Näkyvyyttä oli pitkälle
Kiersimme pihalla jonkinmoisen lenkin ja siitä sitten takaisin palailimme mökille. Mökillä ilta meni ihan vain nettiä selaillen, pötkötellen ja enolla televisiota katsellen. Rentoa oleskelua vailla ihmeitä.
Kello on nyt 19:13 joten saapa nähdä tuleeko vielä myöhemmin tänään pihalla käytyä. Mikäli revontulia pitäisi näkyä on tarkoituksena lähteä vielä kameran kanssa pihalle katselemaan maisemia, mutta mikäli ei, tulee ilta luultavasti oltua vain sisällä lepäillen.
Laitan tähän loppuun vielä sekalaisia kuvia joita tänään otin. Valokuvauksesta kiinnostuneille tietona että kaikki tämän blogipostauksen kuvat on otettu käyttäen Fujifilm X100F -pokkaria ja kuvat on kamerasta tulleita JPG-kuvia joita ei ole muutoin käsitelty kuin skaalattu pienemmäksi blogipostauksia varten.
Kuvassa keskellä rikostutkija Anders Olsen (Pilou Asbæk)
The Guardian Angel (IMDB) on vuonna 2018 julkaistu mysteerillinen rikostrilleri jonka on ohjannut Arto Halonen. Päärooleissa nähdään Pilou Asbæk, Rade Serbedzija, Josh Lucas sekä Sara Soulié.
Rikostutkija Anders Olsen (Pilou Asbæk) osuu oikeaan aikaan oikealle paikalle kun pankissa tapahtuu ryöstö. Anders lähtee ryöstäjän perään mutta ryöstäjä Palle (Cyron Melville) pysäyttää hänen seurantansa aseella uhaten. Anders näkee minne ryöstäjä pakenee ja ohjaa muut paikalle tulleet poliisit ryöstäjän perään jonka seurauksena rikollinen pian jää kiinni.
Tutkimusten aikana käy ilmi että tapaus ei ole luonteeltaan aivan tavallinen sillä vaikuttaa aivan kuin tekijä olisi ollut hypnoosin vallassa aseellista muutaman hengen vaatinutta ryöstöä tehdessään. Tutkijat alkavat selvittämään asiaa ja koettavat saada selville kuka on salaperäinen “Suojelusenkeli” joka pystyy jollain tapaa hypnoosin avulla vaikuttamaan Pallen mieleen.
Bjørn Schouw Nielsen (Josh Lucas)
Vaikka Arto Halosen ohjaama The Guardian Angel onkin mielenkiintoinen ja hyvin toimiva elokuva itsessään, oli silti kiehtovaa löytää tietoa siitä että tarina pohjautuu todellisiin tapahtumiin Tanskassa vuonna 1951. Lisätietoa todellisista tapahtumista johon elokuva pohjautuu voi lukea Wikipedian artikkelista (katso täältä).
Tarina on mielenkiintoinen ja hyvin kerrottu, vaikkakin se omaan korvaan ensialkuun kuulostikin dramatisoituna ja mystifioituna kuvana hypnsoosista ja sen mahdollisuuksista. Kuitenkin tarinan pohjautuminen todellisiin tapahtumiin herätti mielenkiinnon perehtyä tarkemminkin hypnoosiin ja sen mahdollisuuksiin, sillä mitä olen hypnoosia aikaisemmin tutkinut on tämänkaltainen toiminta ristiriidassa aikaisemman lukemieni ja tutkimieni tietojen kanssa.
Olisi mielenkiintoista tietää onko hypnoosilla todellisuudessa näin suuret vaarat väärin käytettynä vai onko tuolloin tätä yksittäistä rikostapausta tutkittu vain oman aikakautensa parhaan tiedon valossa joka kuitenkin nykyään olisi jo havaittu vääräksi. Mikäli hypnoosi todella mahdollistaisi tämänkaltaisen toiminnan herää itselleni mieleen kysymys miksi samankaltaisia rikoksia ei ole tapahtunut useampaa tai ainakaan ei ole tullut tunnetuksi? Monta kysymystä jotka jäävät tässä vaiheessa vielä itselleni vailla vastauksia, mutta on positiivista että elokuva herätti kysymyksiä joihin haluaa perehtyä ja löytää vastauksia.
Tarinan lisäksi pidin elokuvan visuaalisesta tyylistä etenkin valaistuksen, lavastuksen ja puvustuksen osalta sillä näiden onnistuneen toteutuksen kautta elokuvan aikakausi tuntuu tunnelmaan sopivalta. Näyttelijöiden roolisuoritukset ovat tasaisen varmoja ja myöskin roolihahmot ja heidän väliset dynamiikkansa tuntuvat luonnollisilta, vaikkakin ne tuntuvatkin jäävän lopussa lähes samanlaiseen tilaan kuin mitä ne ovat olleet elokuvan alussakin.
Mitään suurempaa hahmokehitystä ei nähdä ja pienessä roolissa olevat sivuhahmot jäävät etäisiksi täytehenkilöiksi vailla kovin suurta merkityksen tuntua, mutta tämän tyylisessä elokuvassa en pidä tätä mitenkään erityisemmin moittimisen arvoisena asiana. On parempi että rakennetaan toimiva tarina muutaman päähenkilön ympärille kuin yritetään väkisin rakentaa itseistarkoituksellista hahmokehitystä ja tarpeettoman syvällistä juonikuviota sivuhenkilöiden harteille.
Kokonaisuutena The Guardian Angel on mielenkiintoinen ja katsomisen arvoinen elokuva.
Saksalaisen Heller-Trumin Aecht Schlenkerla Eiche on 8,0 % vahvuinen erikoisolut (savuolut) jota löytää Alkon vakiovalikoiman tuotteena. Siinä on katkeroita 32.0 EBU ja kantavierrettä 19.4 °P. Lisää tietoa löytää Alkon sivuilta (katso täältä).
Pullo on ulkoisesti suhteellisen massaan hukkuvaa sorttia. Toimiva, mutta ei mitenkään erityisesti kovin suuria tunteita herättävä. Pullon aukaistua löytää voimakkaan miellyttävän savun tuoksun joka säilyy hyvin myös tuopissa yhdistettynä makeaan yrttisyyteen.
Kuohuaminen on kohtalaisen runsasta ja pinnalle muodostuu kaunista paksua kermaisaa vaahtoa. Väri on kauniin meripihkainen. Suutuntuma on täyteläinen (tai Alkon sanojen mukaan erittäin täyteläinen) ja pehmeä. Maussa löytyy hyvin savuisa ja yrttinen tuntu eikä selkeästi jälkimakuun nouseva voimakas alkoholin maku käy sekään häiritsemään, vaikkakin aavistuksen kokonaistunnelmasta se rokottaakin. Toimiva ja maistamisen arvoinen olut kuitenkin.
Musiikkina tämän kanssa menee mm. The Halo Effect – Shadowminds tai Rage of Light – Breaking Infinity.
Meiralta tuleva Segafredo Pausa on tummaa paahtoa olevaa suodatinkahvia jonka paahtoaste on neljä. Pavut tulevat ainakin tätä kirjoittaessa Meiran sivujen mukaan Itä-Afrikasta sekä Väli- ja Etelä-Amerikasta. Kahvia myydään hyvin varustelluissa marketeissa.
Tuoksu on miellyttävä ja paahteinen. Maku on tarpeeksi tumma ja voimakas että siinä on hyvällä tapaa tunnelmaa ja sävyä, mutta samaan aikaan se pysyy helposti nautittavana, pehmeänä ja aavistuksen pyöreänä eikä kallistu lainkaan kitkerän puolelle. Myöskään jälkimaku ei jätä suuta kuivaksi.
Juon kahvini aina maidon kanssa ja ainakin maidon kanssa nautittuna tämä on miellyttävä makunautinto. Hyvä kahvi jonka voin ostaa toisenkin kerran.
Lisää tietoa kahvista löytää Meiran sivuilta (katso täältä).
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen kertoo Twitterissä löytyvällä videolla EU:n digitaalisen henkilöllisyyden lompakosta
Viime joulukuun puolella kirjoitin tänne blogiini mielipidekirjoituksen Ratkaiseva hetki -video ja pohdintaa koronapassista jossa linkitin YouTubesta löytyvään mielenkiintoiseen videoon sekä otin jossain määrin kantaa myös koronapassiin. Lyhyesti tiivistäen henkilökohtaisesti pidän koronapassia äärimmäisen huonona yhteiskunnallisen kehityksen suuntana, sillä sen ja nykyisen teknologian avulla on mahdollista olla rakentamassa massiivista valvontayhteiskuntaa.
Koronaan ja sen yhteiskunnallisiin lieveilmiöihin liittyvää uutisiointia vähänkään enemmän seuranneet ovat saatteneet panna merkille myös mielenkiintoisen havainnon koronapassiin liittyen siitä että uutisointi on askel kerrallaan muuttanut muotoaan koronapassista muotoon rokotepassi. Tämä saattaa kuulostaa merkityksettömältä ja vähäpätöiseltä semantiikalta vailla suurta merkitystä, mutta itse näen tämän hyvinkin merkittävänä vaikkakin tiedettävissä olleena erona.
Erona näillä siis on se, että koronapassin tarkoitus on todistaa että henkilö on ottanut koronarokotteet tai vaihtoehtoisesti hän on sairastanut koronan jonkin passin oikeutukseen liittyvän ajan sisällä. Lisäksi negatiivisella testituloksella on käsittääkseni ollut mahdollista saada koronapassi näyttämään vihreää ja tämän ansiosta rokottamattomat mutta terveet ihmiset ovat voineet mennä moniin paikkoihin joita on koronapassilla rajoitettu.
Muutos koronapassista rokotepassiksi muuttaa tätä hyvinkin fundamentaalisella tasolla, sillä jatkossa passin voimassa pitämiseksi negatiivinen testitulos ei riittäisi eikä sen enempää sairastettu tautikaan – käytännössä ainoa mitä passilla todistettaisi on se, että henkilö on ottanut rokotteet, ei siis sitä onko henkilöllä tuore negatiivinen tulos koronatestissä tai onko hän sairastanut vastoittain kyseisen taudin ja saanut sitä myötä immuniteetin.
Mikäli kehitys jatkuu koronapassista rokotepassiin ja mikäli rokotepassi tulee aina vain laajemmin käyttöön yhteiskunnan eri palveluihin, tarkoittaa se sitä että enää rokottamattomilla ei olisi jatkossa asiaa moniin yhteiskunnan palveluihin riippumatta siitä ovatko he jo koronan sairastaneet tai ovatko he testattu negatiiviseksi koronatestissä. Alkuvaiheessa luultavasti rokotepassissa siis olisi tiedot ainoastaan koronarokotteista, mutta tämänkaltaisella passilla voitaisi helposti jatkossa alkaa rajaamaan ihmisiä yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle myös minkä tahansa muun tulevan rokotteen suhteen.
On mielenkiintoista huomata kuinka askel kerrallaan Covid-pandemian seurauksena tämänkaltaista passijärjestelmää rakennetaan ja ollaan ottamassa käyttöön kohtalaisen suurestakin vastustuksesta huolimatta. Ensin monin paikoin on hyväksytty ja jossain määrin jo normalisoitu kansalaisten mielessä ajatus koronapassista jonka jälkeen se muuttaakin nyt jo vähän kerrallaan muotoaan ja alkaa muovautumaan rokotepassiksi.
Tämä saattaa joissain meissä nopeasti herättää mieleen ajatuksen siitä että onko tässä todellisuudessa tarkoituksena sittenkään pyrkiä estämään koronan leviämistä ja varmistaa sairaalapaikkojen riittävyys kuten mediassa asiaa mainostetaan, vai voisiko olla niin että rokotepassi olisikin se itseistarkoituksellinen päämäärä johon tällä kaikella pyritään?
Tietenkin tämä nopeasti saattaa kuulostaa irti todellisuudesta olevalta salaliittoteorialta ja siksi monelle saattaakin tulla yllätyksenä se että tämänkaltainen digitaalinen rokotepassi on ollut Euroopan Unionissa suunnitteilla jo ennen koronapandemiaa ja kyseistä dokumenttia on päivitetty viimeksi vuoden 2019 kolmannella kvartaalilla (katso dokumentti roadmapista Euroopan Komission sivuilta).
Euroopan Komission sivuilta löytyvästä dokumentista löytää tiedon siitä että EU:n välinen rokotepassi on ollut suunnitteilla jo ennen koronapanedemiaa. (katso täältä)
Kuten dokumentista voi huomata, rokotepassi on ollut siis pyrkimyksenä rakentaa EU:n kansalaisille jo ennenkuin koko koronasta oli tietoakaan, mutta minkäänlaisia toimenpiteitä sen edistämiseksi ei yhteiskunnassa ainakaan julkisesti näkynyt niin että itse olisin sitä huomannut. Koronan myötä yhteiskuntaan saatiin ajettua sisään koronapassi josta on enää pieni askel siihen että se muuttuu juurikin tähän dokumentissa roadmapilla suunnitelluksi rokotepassiksi.
Miten postauksen otsikossa mainittu digitaalinen henkilöllisyys tähän liittyy?
Koska yllä oleva pohjustukseni liittyy ensisijaisesti rokotepassiin on aiheellista kysyä miten se liittyy millään muotoa blogipostauksen otsikkoon tai tuohon Twitter-videoon missä Ursula Von Der Leyen puhuu digitaalisesta lompakosta, sillä tulkitsemani yhtymäkohdat eivät ole välttämättä sellaisia miten kaikki muutkin sen näkevät.
Ainakin tätä kirjoittaessa Twitter-tekstissä on maininta “building on vaccine passport technology, every EU citizen and resident in the Union will be able to use a personal digital identity wallet” joka vapaasti suomennettuna kuuluu kutakuinkin näin: “Jokainen EU:n kansalainen ja asukas voi käyttää henkilökohtaista digitaalista lompakkoa joka on rakennettu rokotepassiteknologian pohjalle”.
Ajatus kuulostaa pikaisesti ajateltuna hyvältä ja ilman suuria keksimällä keksittyjä ponnisteluitakin on helppoa löytää monia positiivisia puolia miksi tämä voisi olla hyvä idea. Moni byrokratia vähenisi kun kaikissa EU:n maissa olisi yhtenäiset käytännöt datan käsittelyyn, henkilön tietojen keräämiseen, sama helposti validoitavissa oleva henkilöllisyys toimisi missä tahansa EU:n maassa erilaisissa verkkopalveluissa ja niin edelleen.
Vanha sanonta “Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla” on kuitenkin asia mikä itselleni tulee nopeasti tästä silti mieleen, sillä vaikka ajatus saattaakin olla hyvä, kaunis ja jalo on silti aivan liian suuri mahdollisuus siihen että lopputuloksena on ainoastaan Euroopan laajuinen katastrofi jonka seurauksena yksilönvapaudet murenevat pala kerrallaan pois. Tietenkään digitaalisella lompakolla tällaista lopputulemaa ei suoraan voi saavuttaa, joten kuvaamani uhkakuva on siis ainoastaan seurausta siitä mikäli moni asia yhteiskunnassa muuttuu siten että tällainen voisi tapahtua.
Varsinainen ongelma juuri tässä EU:n välisessä digitaalisessa lompakossa on siis se, että mikäli henkilö jostain syystä jää yhteiskunnan ulkopuolelle missä tahansa Euroopan Unionin maassa, on hän sen jälkeen yhteiskunnan ulkopuolella koko EU:n alueella. Tarkoitan siis sitä, että mikäli henkilö koetaan vaikkapa Suomessa syystä tai toisesta sellaiseksi ihmiseksi jonka pankkitili halutaan jäädyttää ja hänen kirjautumisensa mihin tahansa verkkopalveluun halutaan estää olisi tällä vaikutusta henkilön elämään koko Euroopan Unionin alueella.
Mikäli koko EU:n alueella olisi henkilöllä yksi yhtenäinen digitaalinen identiteetti joka toimisi kaikissa isommissa kirjautumista vaativissa verkkopalveluissa samaan tapaan kuin nykyään esim. pankkitunnukset, Facebook-tunnukset, Microsoft-tunnukset, Google-tunnukset tai Apple-tunnukset olisi mahdollista että jostain syystä EU:n digitaalisen lompakon minimivaatimuksiin sopimattomat henkilöt eivät voisi kirjautua jatkossa enää erilaisiin verkkopalveluihin missään päin EU:ta.
Alkuvaiheessa tämä digitaalinen identiteetti tulee luultavasti olemaan vapaaehtoinen kaikille niille jotka sitä haluavat, mutta en itse näe mitään realistista syytä uskoa että asia tulisi olemaan niin myös jatkossa. Hyvänä esimerkkinä siitä miksi poliittikkojen sanoihin vapaaehtoisuudesta ei voi lainkaan luottaa on koronapassi.
Koronapassi oli alussa vain salaliittoteoriaa kunnes se muuttui todeksi. Kun koronapassi tuli, luvattiin että se on vain väliaikainen eikä sitä vaadita työpaikoille. Myöhemmin tämäkin poliitikkojen antama lupaus mureni ja sitä alettiinkin vaatimaan kiristyskeinoja käyttäen sosiaali- ja terveysalalle työssäkäynnin edellytyksenä ja nyt on jo KSML:ssä ollut juttua että rokotepassia oltaisi laajentamassa koskettamaan myös pelastushenkilökuntaa (katso täältä).
Nyt koronapassia ollaan muovaamassa rokotepassiksi ja siitä ollaan tekemässä poliitikkojen toimesta kovaa vauhtia pysyvää osaa yhteiskunnasta, joten herää kysymys että mikäli tämä tulisi ja olisi poliitikkojen mukaan vapaaehtoinen, kuinka voisimme luottaa poliitikkojen lupauksiin kun kerta toisensa jälkeen heidän sanomisensa ovat olleet joko suoraan valheellisia tai vähintäänkin sellaisia että he ovat muuttaneet täysin näkökulmaansa aivan muuksi kuin mitä alussa ovat puhuneet? Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Tarkemmin uhkakuvaskenaarioista
Mikäli koko EU:n alueelle tulee käyttöön digitaalinen henkilöllisyystodistus on mahdollisena vaarana se, että Euroopan Unionissa myöhemmin luodaan laki joka velvoittaa jokaisen kirjautumista vaativan palvelun vahvistamaan käyttäjänsä EU:n digitaalista henkilöllisyystunnusta vasten.
Esimerkiksi kun käyttäjä yrittää kirjautua Facebookiin, Gmailiin tai Youtubeen, iCloudiin tai vaikkapa Sonyn ja Microsoftin pelikauppoihin voisi EU:n lainsäädäntö määrätä että käyttäjä pitää tunnistautua näissäkin palveluissa tällaisella digitaalisella identiteetillä jotta palvelut voivat olla varmoja siitä että kyseessä on juuri se henkilö kuka hän sanoo olevansa.
Yllä olevat palvelut eivät onneksi ole monellekaan ehdottomia välttämättömyyksiä vaikkakin monelle merkittäviä ovatkin, mutta merkittävästi huolestuttavammaksi tilanne menee siinä vaiheessa mikäli EU:n lainsäädäntö tulisi vaatimaan myös verkkopankkeihin tunnistautumisessa käyttämään yhtä ja samaa autentikointia joka toimisi vain tämän EU:n digitaalisen henkilöllisyyden todistuksen kautta.
Alussa linkittämässäni Twitter-tekstissä puhuttiin myös siitä kuinka rokotepassin teknologian pohjalta tätä digitaalista henkilötunnusta ja digitaalista lompakkoa oltaisi rakentamassa. Viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan hiljaisuuden keskellä sitä kuuleeko kaukaa edes etäisesti jonkinlaisten hälytyskellojen sointia.
Yksi merkittävä ja kenties tämän digitaalisen identiteetin osalta merkittävin uhkakuva nimittäin olisi se, että henkilön digitaalinen elämä ja erilaisten verkkopalveluiden toimivuus olisi sidottuna rokotepassiin. Mikäli rokotepassi antaisi punaista ei henkilöllä olisi pahimmassa mahdollisessa skenaariossa myöskään mahdollista käyttää enää sen jälkeen mitään verkkopalveluita ennen kuin käy ottamassa rokotteet jotta rokotepassin saa jälleen vihreälle.
Digitaalisella henkilötunnuksella tehtyjen vahvojen tunnistautumisten avulla henkilön verkkopalveluiden käytöstä voitaisi myöskin rakentaa massiivista valvontajärjestelmää vielä nykyistä laajemmin, sillä sen avulla olisi mahdollista varmistaa kohtalaisen luotettavasti se että henkilö kuka on kirjautuneena eri palveluihin on todellisuudessa juuri se kuka väittää olevansakin. Nykyinen anonymiteetti internetissä on lähtökohtaisesti jo nyt huonolla tasolla, mutta tämänkaltaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista edesauttaa sen kuolemista nopeutetulla aikataululla.
Onko tämä todella suunta jota haluamme?
Kuten yltä on voinut lukea on tässäkin kauniissa ajatuksessa monta sellaista piirrettä joilla on vaarana rakentaa hyvinkin massiivinen valvontayhteiskunta jonka ulkopuolelle tottelemattomat kansalaiset voi jäädä milloin vain sen mukaan mitä EU:n lainsäädäntö mahdollisesti tulevaisuudessa keksii säätää.
Tottelemattomuudeksi ja siten ympäröivän yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseksi alkuvaiheessa luultavasti riittäisi se että ei ole ottanut koronarokotteita, mutta mikäli tällainen järjestelmä rakennetaan ja hyväksytään osana normaalia kehityskulkua eikä sitä vastusteta massiivisesti, ei ole enää minkäänlaista taetta siitä että rajoituksia ei jatkossa tehtäisi aivan millä tahansa muullakkin perusteella kuten esimerkiksi henkilöiden poliittisten mielipiteiden takia.
Englannissa Covid-passissa on ollut mahdollista tallentaa käyttäjistä paljon muitakin tietoja kuin vain rokotetieto – mm. poliittiset, uskonnolliset sekä filosofiset näkemykset, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen (katso lähde täältä).
Yllä oleva ajatus varmasti saattaa kuulostaa kaukaa haetulta salaliittoteorialta, mutta on hyvä muistaa että esimerkiksi EU:sta vasta eronneessa Englannissa Covid-passissa on mahdollisuus ollut tallentaaa ohjelmaan myös huolestuttavan monipuolisesti lisätietoja henkilöstä.
Lisätietoja ovat olleeet mm. etninen tausta, poliittiset mielipiteet, uskonnolliset ja filosofiset mielipiteet, liiton jäsenyys ja seksuaalinen suuntautuminen (katso tiedot täältä englannin hallituksen sivuilta) vaikkakaan näitä tietoja ei ole voinut sivun mukaan lukea tai prosessoida. Herää kuitenkin kysymys miksi tällaisien tietojen tallentamista on edes ohjelmaan mietitty mikäli näitä ei ole tarkoitus ja mahdollisuus jossain vaiheessa myöhemmin käyttää?
On hyvä tiedostaa se, että samaan aikaan EU:ssa ollaan jo hyvässä vauhdissa eurooppalaisen digitaalisen identiteetin suunnittelussa (lue täältä lisää) ja myöskin digitaalista euroa ollaan edistämässä (lue täältä). Kummallakin näillä on mahdollista lisätä kansalaisten laajamittaista valvontaa mikäli niin haluttaisi, joten on hyvä pitää mielessä myös se että kaikki hyvältä kuullostavat ideat eivät lopulta välttämättä niin hyviä kaikissa tapauksissa olekaan.
Tietenkin tiedän ja tiedostan sen että nämä kaikki kuvaamani uhkakuvat ovat vain ja ainoastaan potentiaalisia skenaarioita eikä kehityksen suunta ole välttämättä kuvaamani kaltainen.
On hyvä myös muistaa että minkäänlaista syytä panikointiin, hysteriaan tai yleiseen vouhkaamiseen näidenkään asioiden osalta ei ole. Paras ja yhteiskuntarauhan kannaltakin turvallisin keino miten voimme vaikuttaa kehityksen suuntaan on vastustaa omalta osaltaan rokotepassin käyttöä siinä vaiheessa kun se takaisin yhteiskuntaan halutaan tuoda. Kun tarpeeksi iso ihmismassa sanoo ei ja on valmis vaikka viikkoja kestäviin lakkoihin yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävissä työtehtävissä on kehityksen suuntaa mahdollista muuttaa.
Valvontayhteiskunta ja totalitäärinen hallintavalta ei yhteiskuntaan synny ilman että sen annetaan syntyä. Onko se todellakin se suunta mihin haluamme antaa yhteiskuntamme mennä, vai haluammeko vielä pitää kiinni yksityisyydestä ja vapaudesta?
