Category: Perjantaipullo

Belhaven 90 Wee Heavy on skottilaisen Belhavenin panimon vahvaa 7.4 % vahvuista alea. Katkeroita oluessa on 22.0 EBU ja kantavierrettä 15.9 °P. Lisää teknisiä tietoja löytää Alkon sivuilta (lue täältä).

Oluen tuoksu on miellyttävän lämmin, imelä mutta kuitenkin varsin houkutteleva niin pullossa kuin tuopissakin joskin tuopissa tuoksu pääsee merkittävästi paremmin oikeuksiinsa.

Tuoppiin kaato käy helposti vähäisen vaahtoavuuden vuoksi ja vaahto jota kaatamisesta syntyy katoaa pinnalta pois ennen kuin sitä ehtii maistamaan. Väriltään olut on kastanjanruskeaa.

Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on mukaansa tempaavaa sorttia. Humalointi on maltilinen mutta selkeästi erottuva ja rennon tasapainoinen. Maltaisuus nousee esiin makuun miellyttävästi ja tällaisenaan toimii ainakin allekirjoittaneelle erinomaisen hyvin. Ei aivan Suosituksia-sivun tasoa, mutta varsin lähelle päästään.

Musiikkina tämän kanssa toimii gootahtavissa vesissä soljuvat kappaleet, mm. The Black Capes – And I wait tai Basszilla feat. Omnimar – Ghost in my head.

Cuvée Anna on Alvinnen panimon panemaa Dark Souria. Alkoholia oluessa on 6,5 %. Muita teknisiä tietoja en valitettavasti löytänyt. Olutta myydään ainakin Belgium in a box -sivuston kautta josta oman maistelukappaleeni hankin.

Pullon aukaistua löytää marjaisan sourin tuoksun joka tuopissa nousee selvemmin esiin. Oluen tuoksu muistuttaa hyvin paljon punaviinien tuoksua vaikkakin hennompana. Väri on aavistuksen punertavaan päin olevaa ruskeaa. Tuoppiin kaadettaessa ei pinnalle synny juuri lainkaan vaahtoa joten koko pullon sisällön voi huoletta humauttaa tuoppiin railakkaammallakin otteella.

Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on hapan ja väkevä, aavistuksen kirpeä ja punaviinimarjamainen. Ehkä parhaiten makua kuvaa fiilis“mummon mehua joka on käynyt aavistuksen kauemmin kuin tarkoitus olisi ollut”. En itse ole sourien suuri ystävä (ainakaan vielä) joten aivan ykkösvalinta olueksi tämä ei ole, mutta kuitenkin toimiva lajityypissään.

Musiikkina tämän kanssa kuuntelee mieluusti kepeää musiikkia, mm. Wham! – The Edge of Heaven tai Culture Club – Time.

Vakka-Suomen panimon Naapurikylän Kaataja on 5.3 % vahvuinen pilsner. Muita tietoja netistä en tätä kirjoittaessa oluesta löytänyt edes panimon omalta kotisivulta. Sivut löytyvät muuten kiinnostuneille osoitteesta http://www.vasp.fi/fi/.

Oluen aukaistua tuoksun erottaa selvästi vahvana ja raikkaana, aavistuksen kirpeänäkin mutta varsin miellyttävänä ja hedelmäisenä. Tuoppiin kaadettaessa olut kuohuaa tasaisesti ja maltillisesti. Pinnalle muodostuva paksu vaahto kuitenkin katoaa pinnalta pois ennen kuin oluen ääreen kerkeää rauhoittua. Väri on kuparin kellertävä ja koostumus on suhteellisen kirkas.

Suutuntuma on hieman pistävä ja kirpeä mutta tasapainoinen ja miellyttävä. Maussa on raikkautta ja pirteyttä, kesäistä hedelmäisyyttä. Miellyttävä olut omaan makuuni.

Musiikiksi tämän kanssa toimii kepeä musiikki, mm. Sugababes – Push the button tai Atomic Kitten – The Tide is High.

Mustan Virran Panimon Fluffy Orange Goodness on tyyliltään American Pale Alea ja alkoholitilavuutta on 5.2 %. Muita teknisempiä tietoja oluesta en löytänyt googlailemalla eikä valmistajan kotisivuillakaan sen suuremmin oluesta tietoja löydy.

Oluen aukaistua löytää etsiessä vahvan mutta ei niin miellyttävän tunkkaisen tuoksun joka tuoppiin kaadettuna onneksi muuttuu miellyttävämmäksi ja jopa miellyttävän hedelmäiseksi ja raikkaaksi.

Väriltään olut on ruskeankeltainen ja olemukseltaan samea. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on kepeä ja helposti lähestyttävä, kaukaisesti ipamainen ja sitruksinen mutta silti hieman tunkkainen. Jälkimaku on omaan mieltymykseeni aavistuksen liian sitruksinen ja kuiva.

Kokonaisuutena juomakelpoinen olut jonka jälkimaku ei ole omaan mieltymykseeni parhain mahdollinen. Tästäkin huolimatta helposti nautittava olut.

Musiikkina menee kevyt musiikki, mm. Erin McCarley – Love, Save the empty tai Ingrid Michaelson – The Way I am.