Category: Perjantaipullo

  • Perjantaipullo: Ayinger Celebrator Doppelbock

    Saksalaisen Ayinger breweryn panema Ayinger Celebrator Doppelbock on 6.7 % vahvuinen vahva lager (doppelbock). Katkeroita siinä on 28.0 EBU ja kantavierrettä 18.3 °P. Lisää tietoja oluesta löytää Alkon sivuilta.

    Oluessa on miellyttävän vahva tuoksu niin pullossa kuin tuopissakin, vaikkakin se tuoppiin kaadettuna heikkenee. Kaadettaessa pinnalle muodostuu kaunis paksu ja kermaisa vaahto joka on runsasta mutta ei kovinkaan nopeasti kuohuvaa sorttia. Käytännössä oluen voi kaataa tuoppiin ilman kovin suuria tarpeita hidastamiselle normaalista kaatovauhdista.

    Väri on todella tumma ja ainakin omaan silmääni se on varsin miellyttävän näköinen. Suutuntuma on täyteläinen. Siinä on vahva maku mutta alkoholi ei kuitenkaan nouse liian dominoivaksi makukentässä. Paras maku nousee oluessa esiin kuitenkin vasta kun sitä on hetken pitänyt suussa jolloin sieltä alkaa löytymään sen maltainen ja makea olemus. Jälkimaku on mieto mutta erottuva.

    Omaan makuuni tämä oli todella hyvä ja varsin juomakelpoinen olut jonka voi mieluusti maistaa toisenkin kerran.

    Musiikkina menee mm. Nation Despair – Kaski tai Distress of Ruin – The Ocean of Perdition.

  • Perjantaipullo: Pyynikin Vahvaportteri

    Pyynikin Vahvaportteri on kotimaisen Pyynikin käsityöläispanimon panemaa 7,5 % vahvuista imperial porteria. Katkeroita siinä on 44.0 EBU ja kantavierrettä 18.6 °P. Olutta voi ostaa Alkosta. Lisää tietoa löytää myös panimon omilta sivuilta osoitteesta pyynikin.com.

    Oluen aukaistua erottaa miellyttävän ja aromikkaan perinteisen porterin tuoksun joka onneksi säilyy myös tuoppiin kaadettuna seuralaisena koko oluen nauttimisen ajan. Kaataminen tuoppiin on helppo prosessi vähäisen vaahtoavuuden vuoksi eikä tuoppiinkaatovauhtia tarvitse sen vuoksi rajoittaa.

    Suutuntuma oluessa on helposti lähestyttävä. Se on pehmeä, aistikas ja täyteläinen. Maku on kepeän paahteinen ja tasapainoinen ja siitä on löydettävissä myös suklaista makua.

    Maun osalta kyseessä on hyvinkin perinteikäs porter ilman suurempia ihmeitä, mutta pehmeän tuntumansa vuoksi tämä voi olla monelle keskimääräistä helpommin lähestyttävä tuttavuus. Jälkimaku jättää mukavan tunnun ja halun ottaa toinenkin kulaus.

    Kokonaisuutena tämä on varsin hyvä olut portereiden ystäville.

    Musiikkina tämän kanssa toimii hyvin metallimusiikki, mm. Mustan Kuun Lapset – Ikaros tai Saor – Bròn.

  • Perjantaipullo: Kakola Lauha Imperial Stout

    Kakola Lauha on kotimaisen Kakola Brewingin panemaa 9.0 % vahvuista imperial stoutia jota myydään Alkon vakiovalikoimissa. Katkeroita oluessa on 81.0 EBU ja kantavierrettä 20.6 P.

    Oluesta löytää tuoksusta hiivaisuuden lisäksi perinteisen portereille ominaisen paahteisen aromin joka tuoksuu hyvälle niin pullossa kuin tuopissakin. Tuoppiin kaadettaessa muodostuu pinnalle kaunis tummanruskea paksu ja kermaisa vaahto. Omaan mieltymykseeni olut on tumman puhuvalla sävyllään oikein miellyttävän värinen.

    Maku on hyvä. Se on sopivan pehmeä jotta sen makuun on helppo hypätä sisään ja siitä löytää helposti tumman ja paahteisen maun. Alkoholin maku nousee myös esiin mutta se säilyy maltillisena eikä käy häiritsemään muuta makukenttää. Jälkimakuna alkoholi sen sijaan pysyy pienen hetken suussa joka omaan mieltymykseeni ei niin kovasti iske, mutta omaan makuuni silti tämä on kokonaisuutena Suosituksia-sivulle pääsemisen arvoinen olut.

    Musiikiksi menee hyvin tämän kanssa mm. Duskmourn – The Frozen Mire tai Wolfheart – Breakwater.

  • Perjantaipullo: Malmgård Vintage Imperial Stout

    Kotimaisen Malmgårdin panimon Vintage vuosikerta 2018 on tyyliltään imperial stoutia. Olutta myydään Suomessa Alkoissa vakiovalikoimissa. Alkoholitilavuutta löytyy 9.2 %, katkeroaineita on 53.0 EBU ja kantavierrettä 20.9 P.

    Pullon aukaistua löytää miellyttävän stoutin tuoksun jossa paahteisuus nousee hyvällä tapaa esiin. Tuoppiin kaadettua havaitsee oluen varsin mustaksi sävyltänsä. Kaataminen on helppo prosessi sillä olut ei juurikaan vaahtoa eikä kaatovauhtia tarvitse juurikaan hidastaa.

    Maku on pehmeä ja erinomainen. Se on helposti lähestyttävä, runsas ja täyteläinen suutuntumaltaan. Mausta erottaa ainoastaan hivenen paahteisuutta, mutta kokonaisuutena siitä nousee esiin miellyttävä maltaisuus. Alkoholin maku ei dominoi liiallisesti aisteja eikä jälkimakukaan jätä pahaa sanottavaa vaan saa halun ottaa toisenkin kulauksen, joten kyseessä on erinomainen ja maistamisen arvoinen imperial stout.

    Musiikiksi menee mm. Verikalpa – Tyrmä tai Manegarm – Odin owns ya all.

  • Perjantaipullo: Wild Beer Wildbeest

    Englantilaisen Wild beerin panimon Wildbeest on tyyliltään imperial stoutia jota vahvan 11.0 % alkoholipitoisuutensa vuoksi Suomessa myydään ainoastaan Alkoissa. Katkeroita on 32.0 EBU ja kantavierrettä 25.7 P.

    Oluen tuoksu on mieto niin pullossa kuin tuopissakin eikä siitä saa juuri mitään irti. Tuoppiin kaadettua huomaa oluen poikkeuksellisen tummaksi sävyltään. Väriarvoa en valitettavasti löytänyt Alkon sivuilta.

    Tuoppiin kaataminen on helppoa vähäisen vaahtoavuuden vuoksi. Vaahto myös katoaa pinnalta suhteellisen nopeasti pois.

    Suutuntuma on erittäin täyteläinen, paksu ja rikas. Tämä on luultavasti täyteläisin suutuntumaltaan mitä olen tähän mennessä oluita maistanut. Vahvasta alkoholipitoisuudestaan huolimatta on tämä maultaan helposti lähestyttävä ja yhtä helposti nautittava olut sillä alkoholin maku ei nouse liian voimakkaasti esiin ja se peittyy hyvin aavistuksen suklaisen ja kahvimaisen maun alle. Maku on myös kepeän paahteinen ja maltainen. Jälkimakua ei muodostu juuri lainkaan.

    Wild Beerin Wildbeest on omaan makuuni erinomainen stout jota mieluusti maistaa toisenkin kerran. Tämä meni myös Suosituksia-sivulle.

    Musiikkina toimii mm. ZZ Top – Sharp Dressed Man tai Ratt – Round and round.