Kuten viime viikolla kirjoitin lopetin viime kuun viimeiseen päivään edellisessä työpaikassani ja tänään sitten siirryin uusiin haasteisiin.
Uusi työpaikkani on Yleisradiolla eli tuttavallisemmin YLE:llä. Ensimmäinen työpäivä on takana ja mielenkiinnolla odotan tulevia päiviä ja uusia suuntia urallani 🙂
Kuten jo jotkut lukijoistakin tiesivät olen ensi kuun ensimmäisestä maanantaista alkaen uuden työnantajan palveluksessa. Työni Goforella alkoi syyskuussa 2017 ja päättyi omasta lähdöstäni johtuen tänään 31.10.2019 joten hieman päälle kaksi vuotta kerkesin siellä olemaan.
Olo on kieltämättä varsin haikea mutta samalla myös kiitollinen sillä Gofore on ollut tähänasteisen työelämäni paras työnantaja. Monta hienoa hetkeä tuli töissä koettua, hienoja ihmisiä tavattua ja sain myös olla näkemässä firman varsin nopeaa kasvua sisältä käsin – tilaisuus jota ei kovin usein pääse kokemaan. Firma on valittu jokunen vuosi takaperin myös parhaaksi työpaikaksi ja omien kokemuksieni perusteella ainakin on helppoa ymmärtää miksi.
Tavallisesti kun olen vaihtanut firmasta toiseen on syynä ollut lähes aina tyytymättömyys nykyiseen työnantajaan, työtehtäviin tai vastaavaa mutta tällä kertaa syynä oli ainoastaan urakehitysmahdollisuus hyvin erikaltaisiin tehtäviin kuin mitä IT-alalla olen tavallisesti tehnyt. Siirryn siis ensi kuun alussa sovellusasiantuntijan tehtäviin suurelle julkisen sektorin toimijalle joten mielenkiinnolla odotan uusia haasteita ja kuvioita mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Vaikka lähdön jälkeen olo onkin vielä näin aivan tuoreeltaan haikea on ilahduttavaa että voin hyvin mielin jatkossakin kehua kyseistä firmaa muillekin. Toivon mukaan monien kollegoiden kanssa tulemme vielä tapaamaan joissain merkeissä 🙂
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä päättää lokakuu. Blogin normaali pidempi kuukausikatsaus onkin sitten tarkoitus kirjoitella huomenna. Tämä ilta menee kaikessa rauhassa rentoutuen 🙂
Viimeiset kesälomapäivät tuli käytettyä ja oltua lomalla puolisentoista viikkoa. Loma tuli vietettyä rennosti ja pitkästä aikaa myös Itä-Suomen suunnallakin käyden. Olin viime viikon sunnuntaista viime viikon torstaihin saakka reissussa jonka jälkeen sitten palailin takaisin Vantaalle.
Loppu loma tuli vain hönötettyä kotona, katsellen leffoja, kuunnellen musiikkia ja toki myös kavereitakin tuli nähtyä. Rento loma kaikin puolin. Laitetaan tähän vielä satunnaisia kuvia mitä loman aikana matkaan tarttui.
Tänään tuli kaksi vuotta täyteen työsuhdetta Goforella!
Kyseessä on elämäni selkeästi pisin työsuhde, sillä aikaisemmin muissa firmoissa ollessa olen jo 1,5 vuodessa viimeistään saanut tarpeekseni syystä tai toisesta ja lopettanut työt tai vaihtoehtoisesti lopettanut työt epämääräisten sairasteluiden takia (vuosia sitten oli useasti epämääräisiä kuumeiluja, nykyään merkittävästi harvemmin vaikka välillä yhä niitäkin).
Kaksi vuotta ei ole kovin paljoa monellekaan, mutta allekirjoittaneelle tämä on merkittävä saavutus. Tästä voi siis ainakin päätellä että olen viihtynyt nykyisessä työssäni poikkeuksellisen hyvin. Tästä on hyvä jatkaa 🙂
Yleistä
Kävin eilen Helsingissä Annankadulla sijaitsevassa Adventtikirkossa kuuntelemassa minkälaista ja millä tapaa ilmaistua opetusta siellä on. En ole koskaan elämässäni käynyt yhdessäkään adventtikirkossa joten oli mielenkiintoista lähteä täysin pystymetsästä katsomaan minkälainen paikka on kyseessä.
Adventismista ei ole muutenkaan allekirjoittaneella paljoa tietoa, mitä nyt yleisesti suurimmat suuntaviivat oli tiedossa. Wikipedian tietojen mukaan adventistit ovat protestanttisia kristittyjä ja sana adventisti tarkoittaa henkilöä joka odottaa Kristuksen pikaista toista tulemista.
Käytännön tasolla suurimmat erot luterilaiseen oppiin käsittääkseni ovat siinä että sapattia vietetään lauantaisin (kuten myös Herran Kansa viettää) sekä kastetapana on uskovain kaste eikä lapsikaste, eli aivan kuten mm. Helluntaiseurakunnalla, Vapaakirkolla ja Herran Kansalla.
Teologisesti mielenkiintoinen poikkeama luterilaisuudesta on helvettikäsityksen eriävyys. Siinä missä oman käsitykseni mukaan luterilaisuudessa kuten suurimmassa osassa muistakin kristinuskon suuntauksista uskotaan ikuiseen helvettiin uskotaan adventismissa annihilaatio-oppiin eli siihen että helvetti ei ole ikuinen kärsimys ja että tietyn ajan jälkeen siellä olevat sielut katoavat eivätkä jatka iankaikkista kärsimystä. Jehovan Todistajilla taitaa olla myös samankaltainen ajattelutapa tästä jos en aivan omiani muistele.
Vaikka olen itse luterilainen on oma teologinen käsitykseni helvetistä kuitenkin lähempänä annihilaatio-oppia.
Jumalanpalvelus ja Raamatun opetustuokio
Tapahtuma alkoi seurakunnassa kello 11 mutta olin noin 10:30 jo paikan päällä koska en tiennyt kauanko aikaa menee paikalle löytämiseen jne. Ei selkeästikään niin paljoa kuin olin varannut matkaan aikaa.
Ennen jumalanpalvelusta oli Raamattu-opetusta jossa käytiin läpi joitain Raamatun jakeita ja seurakuntalaiset yhdessä jonkun puhujan johdolla sitten keskustelivat. Tämä oli mielenkiintoinen toimintamalli, koska siinä oli opetusta mutta myös vuorovaikutusta seurakuntalaisten välillä.
Varsinainen jumalanpalvelus alkoi muistaakseni noin kahdentoista maissa. Tällä kertaa puhujana oli Pieksämäeltä tullut puhuja, en ole varma oliko hän siis kyseisen seurakunnan pastori vai joku muu. Oli miten oli, saarna oli mielenkiintoinen ja senkin aikana luettiin useammasta kohdasta Raamattua. Puhe oli hyvä ja mielenkiintoinen.
Loppupäätelmät
Kokonaisuutena adventtikirkon tapahtumasta jäi hyvät mielikuvat. Opetus oli ainakin eilen tolkullista eikä mitään vouhkaamista, ihmiset tulivat myös juttelemaan ja sain udella heiltä tarkemmin seurakunnan toiminnasta ja nuorten aikuisten (ikäluokka siis n. 30 hujakoilla) kanssa tuli vielä lähdettyä syömään tapahtuman jälkeen.
Mielenkiintoinen kokemus ja luultavasti tulen käymään useammankin kerran kuuntelemassa opetusta jotta voin muodostaa paremmin mielikuvat niin opetuksesta kuin seurakunnastakin.