Lauantaina 02.11.2019 oli Helsingissä On The Rocks -baarissa jälleen keikka jota lähdin katsomaan. Pääesiintyjänä oli sveitsiläinen Cellar Darling jonka jäsenistä kolme on entuudestaan monelle metallimusiikin ystävälle tuttu Eluveitie-yhtyeestä.
Varsinaisesti menin kuitenkin keikalle lämmittelybändinä olleen tanskalaisen Forever Stillin vuoksi, mutta ilahduttavasti myös Cellar Darling iski livenä varsin hyvin. Sinänsä tuntui mielenkiintoiselta kuinka kaksi hyvin erilaista bändiä keikalla nähtiin – siinä missä Forever Still edustaa monin paikoin nopeampaa menoa oli Cellar Darlingin keikka pääosin lähempänä sitä tasoa missä tulee suljettua silmät ja annettua hypnoottisiinkin sfääreihin leijailevan tunnelman viedä mukanaan. Eipä siinä, molemmat artistit olivat näkemisen ja kokemisen arvoisia.
Tuttuun tapaan laitan tähän taas kuvia keikalta. Ensi viikolla sitten tulee kuvia lämppärinä olleesta Forever Stillistä mikäli mitään ihmeitä ei tapahdu.
Kaikki kuvat on otettu Fujifilm X-T2 kameralla käyttäen objektiivina Fujinon 18-55 F2.8-F4.0 objektiivia (eli kittiputkea).
Kuten viime viikolla kirjoitin lopetin viime kuun viimeiseen päivään edellisessä työpaikassani ja tänään sitten siirryin uusiin haasteisiin.
Uusi työpaikkani on Yleisradiolla eli tuttavallisemmin YLE:llä. Ensimmäinen työpäivä on takana ja mielenkiinnolla odotan tulevia päiviä ja uusia suuntia urallani 🙂
Picture perfect (IMDB) jota kotimaassamme on nähty myös nimellä Täydellinen sulhanen on romanttinen draamakomedia vuodelta 1997. Sen on ohjannut Glenn Gordon Caron ja pääosarooleissa nähdään Jennifer Aniston, Jay Mohr sekä Kevin Bacon.
Elokuvan tarinassa kerrotaan mainostoimistossa työskentelevästä Katesta (Jennifer Aniston) joka haluaisi päästä urallaan eteenpäin. Hänen ideoitaan on käytetty useammankin kerran mutta hän ei saa uraansa siitä huolimatta eteenpäin ja kaikki kunnia hänen ideoistaan tuntuu menevän aina muille. Juteltuaan esimiehensä kanssa selviää että syynä tähän on hänen elämäntyylinsä joka ei ole firmaan sitoutuvaa sorttia – hänellä ei ole perhettä, asuntolainaa tai muita lainoja jonka vuoksi hänellä ei ole varsinaista syytä sitoutua yritykseensä. Tästä syystä häntä ei haluta asiakkaiden kanssa toimimaan jotta hän ei mahdollisesti muualle joskus siirtyessään veisi myös hyviä asiakkuuksia mukanaan.
Katen työpaikalla oleva ystävätär Darcy (Illeana Douglas) on nähnyt kuvan missä Kate istuu häissä ollessaan hääkuvaajana toimineen Nickin sylissä jonka perusteella hän keksii kertoa muille työpaikalla tarinan kuinka Nickillä ja Katella on suhde. Hän tekee sen auttaakseen Katea urallaan ja kaikki menee hyvin siihen saakka kunnes Nick tekee sankarillisen teon ja päätyy lehtien kansiin. Kate ottaa yhteyttää Nickiin ja kertoo tilanteen ja pyytää häntä seurakseen illalliselle mihin on tulossa hänen työtovereitaan.
Katella on myös ihastus omalla työpaikallaan työskentelevään Samiin (Kevin Bacon) jonka kanssa välit alkavat lämmetä kun hänelle selviää että Katella onkin jo poikaystävä. Sam on aina pitänyt Katea kilttinä tyttönä, mutta hän alkaa uskomaan että Katessa on tuhmempikin puoli joka saa Samin kiinnostumaan hänestä.
Nick (Jay Mohr)
Picture perfect on kaikilta osiltaan perinteisen varmaa, tuttua ja turvallista romanttista draamakomediaa eli siinä on ne piirteet mitkä tekevät tästäkin elokuvasta viihdyttävän jokaiselle kyseisen tyylilajin ystävälle ja samalla tekee sen yhtä vastenmieliseksi kuten kaikki muutkin kyseisen genren elokuvat niille jotka eivät tästä lajityypistä perusta.
Juonen pääkulku on arvattavissa suhteellisen nopeasti ja se noudattaa perinteisiä kaavoja, eli tarina on lämminhenkinen ja onnellinen kuten tämän tyylilajin elokuvissa yleensäkin on.
Ohjauksessa ja teknisessä puolessa elokuvassa ei ole mitään erikoista sanottavaa, kaikki toimii tasaisen varmasti. Näyttelytyö on myös ammatitmaista mikä ei varmaan kenellekään tule yllätyksenä näyttelijäkaartin huomioon ottaen.
Kokonaisuutena Picture perfect on jokaiselle romanttisten draamakomedioiden ystäville perus varma valinta vailla pelkoa pettymyksestä. Lisäksi se toimii myös kaikille niillekin jotka haluavat nähdä jokaisen elokuvan joissa Jennifer Anistonilla on roolisuoritus. Mikäli et kuitenkaan kuulu katsojana kumpaankaan kategoriaan on turvallista jättää tämäkin elokuva suosiolla katsomatta ja etsiä jotain paremmin itsellesi toimivaa viihdettä sen sijaan.
Käre on kotimaisen Hiisi-panimon vehnäolut. Vahvuutta oluessa on 5,5 %, IBU-arvo on 15 ja väriarvo on 25 EBC. Olutta myydään hyvin varustelluissa kaupoissa.
Etiketti pullossa on tyylikäs ja hyvin soveltuva muiden näkemieni Hiisi-panimon oluiden etikettien tyyliin. Oluen aukaistua erottaa tuoksun hieman hentona mutta tuoppiin kaadettua aromit pääsevät selvemmin esiin. Tuoksu on perinteikkään vehnäoluen tyyliä vaikkakin hieman hedelmäisempi. Olut ei vaahtoa juuri lainkaan tuoppiin kaadettaessa vaan pinnalle muodostuu ainoastaan vähän vaahtoa ja pian sekin katoaa jo pois.
Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on maukas ja marjaisa ja monen muun vehnäoluen tapaan raikkaanpuoleinen. Jälkimaku miellyttävä, ei liian kuiva eikä liian pitkään säilyvä. Omaan makuuni varsin hyvin toimiva olut jota on helppo kuvitella juovansa toisenkin kerran.
Musiikiksi Hiiden omilla sivuilla on suositeltu Vornan Sateet palata saavat -albumia. Koska kyseinen levyhän on aivan loistava ja löytyy myös allekirjoittaneen levyhyllystä laitetaan tähän itsekin kyseiseltä levyltä yksi oluen seuraksi sopivista biiseistä. Kappaleina toimivat mm. Vorna – Sateet tai Kivimetsän druidi – Jäässä varttunut.
Kuukausi on jälleen vaihtunut ainakin gregoriaanisen kalenterin mukaan joten on aika jälleen kääntää katse taakse jääneeseen kuukauteen ja toivoa samalla että ei tule tikusta silmään vaikka vanhoja tuleekin muisteltua.
Viime kuukauden suurimpana juttuna oli tietenkin työsuhteen päätös kuukauden viimeiseen päivään josta myös tänne blogiin eilen kirjoitin (lue tästä). Lisäksi muihin kuihin poikkeaviin asioihin kuului myös loman viettäminen ja Itä-Suomessa äidin luona käynti. Muutamia kuvia tuli myös tänne blogiin jaettua reissusta ja muutama sana kirjoitettua (lue täältä).
Kolmas asia viime kuussa mikä erotti sen monista muista kuukausista oli syntymäpäiväni. Täytin viime kuussa 25 päivä 35 vuotta joten ei tässä enää ihan nuori olla 🙂
Muuten kuukausi kului hyvin pitkälti tavallisen arjen ympärillä. Töissä kävin, kavereita näin, katselin leffoja, kuuntelin musiikkia ja muuta tavallista.
Viime kuussa tuli nähtyä myös kaveria jota en ollut nähnyt pariin vuoteen ja samalla tuli myös tavattua hänen uusi vaimonsakin ensimmäisen kerran. Mukavaa että vanhojakin kavereita vuosien takaa tulee yhä toisinaan nähtyä.
Hienona hetkenä viime kuulle mahtui myös Entwinen ja Red Elevenin keikka. Kuvia tuli myös tänne blogiin jaettua ja ne löytää siis Entwinestä täältä sekä Red Elevenistä täältä.
Kävin myös Tampereella moikkaamassa kollegoita. Kuvassa Tampereen ortodoksikirkkko.
Elokuvia ei saanut aikaiseksi katsoa kovin paljoa sillä enemmän painottui musiikin kuunteluun viime kuukausi. Kuitenkin 17 elokuvaa tuli nähtyä eli hieman tiiviimmin kuin joka toinen päivä.
Kuten viime kuukausikatsauksessa kirjoitin olen ryhtynyt käymään levyhyllyni levyjä läpi siten että kuuntelen niiden fyysisen levyn ja varmistan siten niiden toimivuuden, lisään ne Discogsiin ja varmistan myös että levy on digitaalisessa muodossa koneellani mikäli levy on CD-formaatissa. Tällä hetkellä listattuna on 82 levyä joista 32 on vinyylimuodossa ja 50 CD-muotoisena. Vinyylit kuitenkin olen alusta asti lisännyt kokoelmaani oikeana versiona sitä mukaa kun ne olen kuunnellut joten sen vuoksi näyttää että vinyyleitä olisi suhteessa paljon CD-levyihin. Kuitenkin CD-levyjä on merkittävästi enemmän hyllyssä mutta en vain ole vielä niitä kerennyt kuuntelemaan ja lisäilemään. Vähitellen tämäkin etenee.
Lokakuu oli hyvä kuukausi tavaran vaihtumisen suhteen. Tori.fi:n kautta tuli paljon myytyä, vaihdettua ja myös ostettua tavaroita. Kiertoon lähti niin kaiuttimia kuin kaksi kameraakin. Kuten olen tänne kirjoittanut lyhyesti olen siirtynyt käyttämään ensisijaisesti Fujifilmin kameraa eikä trendi ole muuttunut joten päätin laittaa muut rungot myyntiin. Ehkä joskus sitten kakkoskameraksi etsin jonkun vanhan ja edullisen Nikonin rungon sillä omistan muutaman hyvän objektiivin ja saisin samalla testattua itseäni askarruttaneen kysymyksen onko rungolla vai objektiiveilla enemmän merkitystä. Kuitenkin pistin hyvän rungon kiertoon koska mieluummin hyvä kamera käytössä jollakin kuvaajalla kuin itselläni keräämässä pölyä kaapissa.
Paino pysyi viime kuukauden suhteellisen stabiilisti samoissa lukemissa kuin viime kuussakin. Tänään 1.11.2019 aamupaino oli 107.2 kg joten muutosta parisataa grammaa nousua kuukauden takaiseen. Normaalia vaihteluväliä kuitenkin joten sen suhteen ei ihmeitä. Kuitenkin vaikka paino on pysynyt samoissa lukemissa on vyötärö kaventunut selkeästi sillä vyötä joutuu laittamaan taas pykälää pienempään reikään. Hyvä niin sillä tällöin vyötärönseudulta on lähtenyt ylimääräistä jo jonkin verran joka on merkittävämpi terveyden kannalta ajateltuna kuin ainoastaan paino. Eiköhän se paino sieltä perässä tule sekin ajan kanssa.
Lokakuu oli hieno ja tapahtumarikas kuuukausi joten hyvillä mielin kohden uutta alkanutta marraskuuta. 🙂
