Neljäs reissupäivä on takana ja kello lähenee jo yhtätoista, mutta vielä pikaisesti voisi tänne kirjoitella päivän tapahtumista.
Aamu alkoi joskus puolen kahdeksan maissa, ehkä hieman aikaisemmin ja siirryin tavanomaisiin aamutoimiin. Aamutoimien jälkeen rupesin suoraan tekemään töitä koska nyt on kuitenkin itselläni normaali työviikko.
Lounastauolla kävimme hakemassa kauppakeskus Kuukkelista enolle tietokoneeseen hiiren jonka kaverini oli saanut järkättyä meille varatuksi 🙂 Samalla reissulla sitten kävin iltaa varten ostamassa kasvisnakkeja.
Työpäivä tuli tehtyä normaalisti tavallisen pituisena jonka jälkeen otin parin tunnin päiväunet. Olen talvella kotipuolessakin yleensä viikonlopun jälkeen ottanut monesti päiväunet kun unet tuppaavat jäämään lyhyeksi ja päiväunet on muutenkin varsin mukava asia 😀
Vegenakit paistumassa
Mökin pihassa on kota jossa sitten illalla paistoimme makkaraa ja vegenakkeja. Kodassa tulen äärellä istuskelun jälkeen kävin vielä kameran kanssa pyöriskelemässä lähialueella ottamassa kuvia illan hämärässä lumisista puista.
Mökille palattuani kävimme vielä saunassa, editoin tämän päivän reissuvideon ja kirjoittelin tämän blogipostauksen joten mukavan rempseästi päivä meni tänäänkin 🙂
Kolmas päivä Lapin reissulla oli ensimmäinen varsinainen päivä Saariselällä. Kaksi ensimmäistä päivää reissusta meni autossa istuen ja vasta toisen päivän iltana tuli päästyä perille, joten vasta kolmas päivä oli ensimmäinen täysi päivä matkakohteessa.
Aamu alkoi omalta osaltani ehkä joskus kymmenen vai vajaan yhdentoista maissa. Siitä sitten aamupalaa tuli napattua naamariin kun eno oli laittanut aamupuuron. Hetken aikaa aamiaisen jälkeen tuli oleskeltua vain kunnes päätimme lähteä katsomaan minkälaista ulkona on.
Pakkasin mukaan kameran valokuvaamista varten ja GoPron videoiden tekoa varten ja lähdimme kävelemään kohden Saariselän keskustaa. Matkaa mökiltä keskustaan on noin 2,5 km joten mitenkään kauaksi ei tullut lähdettyä.
Kauniita lumisia maisemia tuli nähtyä ja kameralle niitä taltioitua. Videota kävelylenkiltä tuli tehtyä vaikka -17 asteen pakkanen imaisikin GoPron akkua tyhjäksi kiitettävän nopealla tahdilla. Onneksi mukana oli vara-akkuja kaksi kappaletta joten kauppakeskus Kuukkelille päästyä tuli akku vaihdettua toiseen.
Lumista maisemaa. Ilma oli sinertävä myös oikeasti joten en korjannut valkotasapainoa.
Kauppakeskuksella kävimme katsomassa mitä siellä on tarjolla, mutta ainoastaan yhtä aikaisemmin maistamatonta olutta sieltä pullo matkaan tarttui. Muutama muukin siellä oli jota en ole vielä maistanut, mutta täytynee niitäkin koettaa keretä kokeilemaan tai viedä kotiin testattavaksi.
Takaisin kun palasimme mökille otimme vain rennosti. Itse katselin Yle Areenasta elokuvan ja sen jälkeen tein hieman työjuttuja jotta kerkeää tekemään ilman kiireitä.
Myöhemmin illalla kirjoittelin blogia, editoin reissuvideoita, katselimme Voice of Finlandia ja tietenkin myös sauna tuli lämmitettyä ja kylvettyä. Rento päivä mökillä ja raitista ulkoilmaakin tuli nähtyä ja koettua, joten mukavin mielin tästä siirryn kohta kohden unimaata jotta jaksaa herätä huomenna työviikkoon.
Traktori entisen Timosauruksen pihalla. Pysähdyimme täällä aamukahville.
Päivä 1 – Vantaalta Lahden kautta Lapinlahdelle
Etätyöt jatkuvat yhä vain joten tämä antoi mahdollisuuden allekirjoittaneelle lähteä vihdoin viimein Lappiin. Enon kanssa vuokrasimme mökin Saariselältä ja lähdimme reissuun.
Ensimmäiset kaksi päivää reissusta meni käytännössä katsoen matkoihin, sillä reissuun pääsi lähtemään vasta työpäivän jälkeen. Perjantain lähdin heti työpäivän loputtua Lahteen enon luo missä siirsimme autostani kamppeet hänen autoonsa ja sillä jatkoimmne saman tien kohden Iisalmen lähellä olevaa Lapinlahtea.
Lapinlahti oli hyvä välimatkan etappi, sillä siellä sijaitsee mummola. Enää siellä ei tosin asu ketään, joten menimme sinne yöpymään. Olimme illasta noin puolen kymmenen maissa jo Lapinlahdella missä tapasimme mökkiä vuokraavan henkilön. Saimme häneltä koodin millä sitten saimme seuraavana päivänä mökin avaimen haettua.
Päivä 2 – Lapinlahdelta Saariselälle
Puolangalla kahviolla oli pihassa tämänkaltaisia poroja.
Toinen matkapäivä alkoi todella aikaiseen, sillä ennen kello kuutta jo suuntasimme auton keulan Lapinlahdelta kohden Saariselkää. Ensimmäinen etappi oli kuitenkin Iisalmi jossa kävimme aamukahvin juomassa entisellä Timosauruksella. Nimi oli kuitenkin muuttunut paikalla Iltalypsyksi, mutta onneksi kahvia sieltä kuitenkin sai tavalliseen tapaan jo aikaisten aamutuntien aikaan.
Tämän jälkeen autossa tulikin istuttua pitkät pätkät vailla taukoja. Seuraava etappi oli Puolanka missä kävimme kahvit juomassa ja leivokset syömässä. Hintataso paikassa oli todella edullinen sillä neljällä eurolla irtosi kahvi ja kotitekoinen tuore pulla. Pulla oli hyvää ja maistui aivan kuin äidin leipomat pullat.
Kahvila sisäpuolelta
Matka jatkui tasaisesti körötellen. Päiväsaikaan kello 14:20 tuli Oikos-talolta (katso täältä) sapatin saarna jonka katselin siinä ajomatkan aikana luurit päässä, mutta muutoin matka meni radiota kuunnellen ja rupatellen.
Rovaniemellä kävimme syömässä. Paikaksi valikoitui jokin nepalilainen ravintola mistä sai niin liha- kuin kasvisruokiakin. Allekirjoittanut on syönyt vuoden alusta asti pelkkiä lihattomia ruokia (kirjoitan tästä ensi kuussa toivon mukaan oman postauksen) joten tämä ravintola sopi tarjontansa puolesta hyvin meille kummallekin. Ruoka oli hyvää eikä hintakaan ollut paha joten vatsa kylläisenä pääsi matkaa jatkamaan.
Loppumatkasta pidimme vielä tankkaustauon jossain Rovaniemen jälkeen sekä teimme ruokakauppareissun Sodankylässä. Sen jälkeen seuraava pysäkki olikin Saariselällä mökin pihassa.
Allekirjoittanut majoittui alakertaan, eno yläkertaan
Mökki vaikuttaa todella mukavalta ja tyylikkäältä. Makuupaikkoja on yhteensä kuusi joista kaksi on alakerrassa ja loput neljä yläkerrassa. Varustelu on erinomaista tasoa ja talosta löytyy jääkaappi, uuni, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin, pyykkikone ja astianpesukone, televisio ja lisäksi myös netti on kiitettävän nopeaa tasoa.
Kaapeista löytyy lisäksi monipuoliset astiastot ja ruokailuvälineet, lakanat, pyyhkeet ja peitot ja muut tarvittavat olivat nekin mökissä valmiina joten varustelutasoa ei ainakaan voi moittia!
Ensimmäisenä iltana tuli heti jo saunakin kokeiltua ja hyväksi havaittua. Tästä on siis hyvä jatkaa tutkailemaan Saariselkää ja sen maisemia 🙂
Suicide Squad on David Ayerin ohjaama DC Comicsin sarjakuvahahmojen varaan rakennettu toimintaelokuva vuodelta 2016. Sen pääosissa nähdään Margot Robbie, Will Smith sekä Jared Leto.
Tarinassa kerrotaan kuinka ARGUS-järjestön johtaja Amanda Waller (Viola Davis) saa Washingtonissa tahtonsa läpi voidakseen perustaa pahamaineisista rikollisista koostuvan iskuryhmän jonka tarkoituksena on toimia Yhdysvaltojen eduksi vaarallisia uhkia vastaan.
Pian ryhmän kokoamisen jälkeen ilmaantuukin suuri uhka ilmoille kun ihmisen ruumiissa kontrollin alaisuudessa pidetty noita vapautuu Wallerin hallintavallan alta vapauteen vapauttaen samalla myös veljensä. Veljensä kanssa noita alkaa olemaan pian jo niin suuri uhka kaupungille että rikollisista kasatun iskuryhmän on aika käydä vähemmän vapaaehtoisina taisteluun toisenlaista pahuutta vastaan.
Joker (Jared Leto)
Supersankarielokuvat eivät yleisesti ole sellaisia jotka lukeutuisivat omiin suosikkeihini, mutta lähes poikkeuksetta ne ovat olleet vähintäänkin viihdyttäviä vaikkakin keskinkertaisia katsottavia. Aikaisemmin muistini mukaan ainoastaan Black Panther lukeutui itselläni kategoriaan huono supersankarielokuva ja oma arvioni sille on tyly 3/10, mutta valitettavasti Suicide Squad pääsee myös tälle lajityypissään keskivertoa huonompien elokuvien listalle.
Tarina alkaa suhteellisen latteasti ja vailla erityistä syvyyttä. Pahamaineisia rikollisia näytetään pintapuoleisesti jotta heistä saa edes ohuen hahmokuvan katsoja mieleensä luotua ja kohta rikollisia jo kiristetäänkin toimimaan yhteisen hyvän eteen. Kenestäkään hahmosta ei tässä vaiheessa saa erityisesti mitään mielenkiintoista irti eikä elokuvan edetessäkään hahmoihin tulla juuri syvyyttä saamaan. Taustoja kyllä avataan joidenkin rikollisten kohdalla tarinan edetessä, mutta tapa miten se näytetään on lähinnä tympäisevän teennäistä ja päälle liimattua eikä katsojalle synny minkäänlaista tunnesidettä ketään hahmoa kohtaan.
Hahmojen syvyyden puutteesta huolimatta rikollisjoukosta edes Harley Quinn (Margot Robbie) onnistuu olemaan mielenkiintoinen hahmo alusta loppuun saakka. Kaunis, energinen ja epävakaa pyskopaatti flirttailevalla mutta arvaamattomalla käytöksellä on ainoa hahmo joka edes jollain tapaa onnistuu pitämään katsojan mielenkiintoa sen verran yllä että mukana kulkevat tusinarikolliset eivät saa katsojaa nukahtamaan sohvalle elokuvaa katsoessa.
Visuaalisesti elokuva on kohtalaisen tyylikäs ja ohjaustyyli lajityypilleen tavallisen toimivaa tasoa, vaikkakin paikoitellen sekin käy jo tarpeettoman kliseiseksi – viimeistään siinä vaiheessa kun jo kuolleeksi luultu rakastettu ei olekaan vaihtanut hiippakuntaansa ajasta iäisyyteen, draamaattinen musiikki soi ja sankari kääntyy katsomaan taakseen nähdäkseen tämän “yllättävän” ilahduttavan käänteen.
Kaikista haukuista huolimatta kyllähän tämän katsoi ilman että siihen käyttämäänsä aikaa olisi jäänyt harmittelemaan. Sen visuaalinen puoli toimii, musiikkiivalinnat on hyviä ja Harley Quinnin hahmo on mielenkiintoinen persoona, mutta tasapaksu tarina yhdistettynä läjään täysin merkityksettömiä tusinahahmoja joille on koetettu kliseisesti rakentaa edes jonkinlaista tarttumapintaa onnistumatta siinä tekee tästä lajityypissään hieman keskimääräistä huonomman elokuvan.
LIDL:ssä myytävä Meidän Veikko paahtoi menemään on 5,5 % vahvuinen porter. Olut luultavasti on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotoksia, ainakin Rate Beer -sivustolla olut on sen panimon listalta löytyvä (katso täältä). Muita tietoja oluesta ei juurikaan löydy.
Ulkoisesti pullo on aika tasapaksu, mutta asiansa ajava eikä ainakaan itselläni herätä suurempia tunnetiloja puoleen tai toiseen. Pullon aukaistua tuoksu nousee hieman etsiessä esiin vaikkakin on vähäistä, mutta tuoppiin kaadettuna miellyttävä tumma paahteinen olemus pääsee jo paremmin oikeuksiinsa.
Tuoppiin kaataminen käy vaivattomasti sillä vaahtoavuus on maltillista. Pinnalle muodostuva vaahto katoaa nopeasti myös pois. Tuopissa kaunis tumma sävy erottuu edukseen.
Suutuntuma hakeutuu suhteellisen täyteläiseen suuntaan, vaikkakaan ei aivan täyteläisimpään kastiin kuulukaan. Maussa on tummaa paahteisuutta jota on aavistuksen liiallisestikin eikä jälkimaussa erottuva poltteinen vivahde ole pelkästään edukseen. Kotikaljamaista tuntua hennolla lakritsaisella vivahteella.
Ei omaan makuuni mikään porttereiden kärkikastiin kuuluva tuotos, mutta kyllä tällaisen voi toisinaan nauttia.
Musiikkina tämä kanssa menee rempseästi mm. MØL – JORD tai Ultar – Swarm.
