Tag: Lager

Iloliemi kakkonen on Honkavuoren panimon panemaa lageria joka nimestään huolimatta ei ole kakkosolutta vaan vahvuutta siitä löytyy 5,5 %. Olutoppaan kuvauksen mukaan olut on myös Ilosaarirockin vuoden 2018 virallinen festariolut.

Pullon aukaistua ensimmäisenä reaktiona on kiire kaivamaan luuttua sillä noin puolet pullosta kuohusi suoraan yli pullon pitkin pöytiä ja lattioita. Ei ole hyvä tämä. Tämän seurauksena tämän postauksen kuvassa näkyy tuopissakin näin vähän olutta. Luutulla tarkoitetaan tässä kontekstissa siis asiaa mitä kutsutaan toisaalla päin Suomea tiskirätiksi, ei siis sitä soitinta jos ajatuskulku sattui sellaisille reiteille eksymään jostain syystä.

Tuoppiin asti tiensä löytänyt olut tuoksuu miedosti mutta hedelmäisesti. Suutuntuma on puolitäyteläinen, raikas, hedelmäinen ja greippimäinen ja siinä on hieman pistävyyttä mukana, omaan makuuni liiaksikin. Jälkimaku on epämukava ja nousee esiin melkein heti kun oluen on suustaan nielaissut alas. Kokonaisuutena kyseessä on kuitenkin juomakelpoinen olut joka toimisi paremmin kesäkuumalla, syksyllä sisällä tuopista nautittuna ei jättänyt omiin makuhermoihin mitään erityistä kokemusta.

Musiikiksi sopii kepeä musiikki, mm. Anna Abreu – End of Love tai Poppy – Time is up.

Tämänkertainen perjantaipullo on Honkavuoren panimon tuotos nimeltään Äkäsen eukon hieno lagerolut. Oluesta löytyy suhteellisen niukasti tietoja, mutta alkoholitilavuus on 4,1 %. Ostin olueni Pyhäselän Hammaslahdesta, mutta myyntipaikkoja saman panimon oluille on ainakin Pienessä Helsingissä sekä mm. Kampin K-Supermarketilla. Panimon verkkosivuilta löytää kuvan oluen etiketistä sekä tietoa myyntipaikoista ja muuta yleistietoa.

Oluen aukaistua erottaa hieman hiivaisen tuoksun pullossa joka onneksi ei nouse tuoppiin kaadettua enää esiin. Tuopissa olut on raikkaamman ja hedelmäisemmän tuoksuinen. Vaahtoavuus on maltillista kaadettaessa ja sekin vähä mikä kerkeää muodostua katoaa pian myös pois. Vaahto on ohutta ja hentoa koostumukseltaan.

Suutuntuma on kepeä ja aavistuksen laiha. Maku on pistävä ja kirpeä, aavistuksen sitrusmainen. Maku erottuu varsin selkeästi bulkkilagereista omaperäisemmällä maullaan. Omaan makuuni ei mikään erityisen mieluisa maku mutta kuitenkin juomakelpoinen.

Musiikiksi sopii mm. Five Finger Death Punch – When the seasons change tai Amaranthe – 365.

Perlenbacher Premium Lager on LIDL-myymälöissä myytävää lageria jonka alkoholitilavuus on 5.3 %. Tarkemmin tietoja en netistä tästäkään LIDL-oluesta löytänyt joten kyseessä on sen suhteen varsin tusinalager joita myydään ulos volyymit edellä.

Ulkoasunsa osalta tölkki on tavallisen bulkkiloluen näköinen eli sellainen mikä on omiaan luomaan myös mielikuvaa kohtalaisen halvasta oluesta. Onneksi ei ole olutta tölkkiin katsominen, kuten vanha sanonta kuuluu.

Olut on tuoksultaan suhteellisen mieto eikä sitä kovin selkeästi erota ellei tuoksua erityisesti etsi. Perus miellyttävä lagerin tuoksu kuitekin sieltä etsittyä löytyy. Värinsä osalta kyseessä on tavallinen kohtalaisen kauniin värinen olut. Suutuntuma on melko kepeä ja kesäinen. Maku on lageriksi kohtalaisen kirpeähkö, silti myös raikas mutta kohtalaisen mieto kokonaistunnelmaltaan.

Ilahduttavasti tämä toimi itselleni varsin hyvin perusbisseksi ja se toimii mukavasti vaihtoehdoksi kotimaisille Karhuille ja Koffeille. Esimerkiksi saunassa käydessä tämä on helppoa kuvitella seuralaiseksi.

Musiikiksi sopii mm. Hellacopters – By the grace of God sekä The Queens of Stone Age – No one knows

Tänmänkertaisena perjantaipullona on Seinäjokelaisen Mallaskosken Liberation Lager joka on nimensä mukaisesti tyyliltään lager ja sen alkoholitilavuus on 5,2 %. Lisätietoja panimosta voi lukea osoitteesta http://www.suomenpienpanimot.fi/mallaskosken-panimo

Oluen aukaistua tuoksun erottaa varsin perinteikkään lagerin tuoksuiseksi vaikkakin tuoksussa on voimakkuutta selkeästi perinteisiä lappareita ja muita tavallisia markettilagereita enemmän. Tuoksussa terävin kärki katoaa varsin nopeasti ja tuoppiin kaadettua sitä ei enää juurikaan erota.

Makunsa osalta Liberation Lager on hyvää perustasoa. Siitä erottaa kohtalaisen selkeästi humalan niin suutuntumassa kuin jälkimaussaankin mutta muuten kyseessä on kohtalaisen miellyttävän raikas maku josta selkeimmin erottaa greipin ja sitruksen tunnelmaa. Kokonaisuutena perushyvä lager joka toimii hyväksi seurajuomaksi.

Musiikiksi tämän kanssa sopii mm. Sede Vacante – Hate Eternal sekä Secret Rule – The Song of the Universe.

Tämänkertainen perjantaipullo on tamperelaisen Pyynikin Käsityöläispanimon Nordic Lager. Vahvuutta oluessa on 5,0 % ja sitä myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa. Firman nettisivuilta en valitettavasti tarkempia tietoja oluesta löytänyt joten muut tekniset tiedot jääköön mysteeriksi.

Tölkin aukaistessa oluesta ei löydä juuri minkäänlaista tuoksua ja kun tuoppiin kaataa ei tuoksua sieltäkään juuri löydä. Kuitenkin tuoksun löydettyä ei se ollut omaan makuuni mitenkään erityisen hyvä joten sinänsä ihan plussaa että tuoksu ei vahvasti esiin hyppää.

Vaahtoavuus on varsin kovaa kun tuoppiin olutta kaataa. Vaahto on hattaramaista ja kestää pinnalla kohtalaisen kauan joten kaatoprosessi ottaa oman aikansa ennen kuin koko tölkki on tiensä tuoppii löytänyt.

Suutuntuma on puolitäytelinen ja raikas, mutta etäisesti siinä on myös vappusimamaista fiilistä. En kyllä tarkemmin osaa sanoa miksi moinen assosiaatio itselleni syntyi, mutta jotain samaa mausta löytää. Aavistuksen verran oluesta löytää jonkinmoista hentoa siirappista makua.

Kulauksen otettua jälkimaku jättää halun ottaa toinen kulaus perään joka on toki plussaa. Kokonaisuutena toimiva lager josta löytyy selkeästi myös makuakin.

Musiikkina toimii mm. Grimes – Vanessa tai The Kooks – Bad Habit.