Aleksin Blogi

Category: Elokuvat

  • Leffalauantai: Kesäkapina

    Susanna (Titta Karakorpi)

    Jaakko Pakkasvirran ohjaama Kesäkapina (IMDB) on vuonna 1970 julkaistu yhteiskunnallisiin asioihin kantaaottava draamaelokuva. IMDB on listannut elokuvan myös kategoriaan komedia, mutta en tästä kyllä komediallisia vivahteita ainakaan itse löytänyt. Pääosarooleissa nähdään Titta Karakorpi, Hannu Oravisto, Petra Frey sekä Eero Melasniemi.

    Elokuva kertoo nuoresta valokuvamallista Susannasta (Titta Karakorpi) joka viettää kesää yhdessä veljensä, ystävänsä sekä tämän poikaystävän kanssa. Porukka käy reissussa maaseudulla näkemässä toisenlaista elämää ja samalla reissullaan myös keskustelevat yhteiskuntapolittisia kysymyksiä.

    Veli (Hannu Oravisto)

    Kesäkapina oli tavallisuudesta erottuva mielenkiintoinen elokuva. Sen ohjaustyyli ja kerrontatapa oli miellyttävä poikkeama siihen mitä olen tottunut näkemään. Tarina eteni monissa lyhyissä erilaisissa tapahtumakohtauksissa, välissä oli väliotsikoita ja paikoitellen myös dokumentaarityylistä selostusta ja keinotekoisia mainoksia joilla elokuvan pohjalla olevaa poliittista sanomaa tuotiin hyvin esiin.

    Pidin elokuvan kantaaottavuudesta, vaikkakin monista siinä nähdyistä ja kuvatuista kärjistetyistä ja jopa naiiveista näkemyksistä olenkin toista mieltä. Silti vaikka omat näkemykseni eivät olekaan samalla linjalla oli silti tämänkaltainen elokuva raikas tuulahdus tasaisen tuttuihin elokuvatyyppeihin.

    Monilta osiltaan tämä elokuva on selkeä poikkeama siitä mitä normaalisti on tullut nähtyä ja sen poikkeuksellinen tyyli toimii hienosti. Se on paikoin hyvinkin suoraviivainen kertoessaan erinäisiä näkemyksiä katsojalle mutta se ei silti ainakaan itseäni käynyt missään vaiheessa häiritsemään vaikka en samalla tapaa itse ajattelisikaan.

    Hyvin tehty ohjaus, mielenkiintoisia kamerakulmia sekä tarpeeksi paljon tilaa katsojalle itselleenkin tulkita erinäisiä asioita joita ei niin selkeästi selitetä teki tästä erinomaisen filmatisoinnin joka ainakin itselleni sijoittui yhdeksi parhaimpien näkemieni kotimaisten elokuvien joukkoon.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 113 annettuun ääneen”]5,9/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: La dentelliére (Pitsinnyplääjä)

    Pomme (Isabelle Huppert)

    La dentelliére (IMDB) joka suomeksi on käännetty Pitsinnyplääjä on vuoden 1977 romanttinen draama. Sen on ohjannut Claude Goretta ja sen pääosarooleissa nähdään Isabelle Huppert, Yves Beneyton sekä Florence Giorgetti.

    Tarinassa nuori 19-vuotias kampaamossa työskentelevä Pomme (Isabelle Huppert) on viettämässä lomaa yhdessä ystävättärensä Marylènen kanssa. Lomamatkan aikana hän tapaa nuoren opiskelijapojan Françoisin (Yves Beneyton). Francoisin ja Pommen välit lämpenevät ja niinpä myöhemmin lomalta takaisin Pariisiin palattuaan he myös muuttavat yhteen asumaan.

    Yhdessä asuessaan ja tuttaviaan tapaillessa he huomaavat vähitellen olevan täysin erilaisista maailmoista. Francoisilla on päämäärätietoisuutta ja pyrkimyksiä kouluttautua ja kehittää itseään kun taas Pomme sitä vastoin vaikuttaa olevan tyytyväisempi vaatimattomaan elämäänsä pienipalkkaisessa työssä ilman suuria uratavoitteita tai suuria haaveita.

    François (Yves Beneyton)

    Pitsinnyplääjä on mielenkiintoinen tarina erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamisesta, rakastumisen myötä yhteen kasvamisesta ja arkielämän todellisuuden myöhemmin auetessa myöskin erilleen kasvusta. Se on samalla myös surullinen kuvaus viattoman ja elämässään vähään tyytyvän tytön ensirakkauden huumasta aina dramaattiseen loppuun saakka.

    Päähenkilöt ovat tarinassa mielenkiintoisia ja kaikissa tärkeimmissä hahmoissa on selkeästi erottuvat persoonallisuustyypit. Pomme on lämmin, vaatimaton, kiltti ja viaton tyttö joka ei vielä juurikaan tiedä maailman pahuudesta kun taas François on taipuvaisempi kylmyyteen ja on päämäärätietoinen ja itseään kehittämään pyrkivä nuori joka rakkauden alkuhuuman jälkeen alkaa odottamaan samaa myös Pommelta. Myös Pommen iäkkäämpi ystävätär Marylène on määrätietoinen, räiskyvämpi ja rohkeampi luonne joka kuitenkin on saanut pettyä rakkauselämässään.

    Pidin tästä elokuvasta. Sen mukavan verkkainen tyyli toimii ja jättää tarpeeksi tilaa henkilöhahmojen kehitykselle ja hahmojen välisten suhteiden rakentumiselle. Sen kuvaus rakkaudesta on myös osuva ja ajatuksia herättävä, sillä kuinka usein ihmiset todellisuudessa ovat valmiita rakastamaan toisiaan sellaisena kuin he ovat ilman että alkavat asettamaan odotuksia sille millaisen toisen haluaisi olevan?

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 2 460 annettuun ääneen”]7,0/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Invasion of the Body Snatchers (Ihmispaholaiset)

    Matthew Bennelin roolissa nähdään Donald Sutherland

    Philip Kaufmanin ohjaama Invasion of the Body Snatchers (IMDB) joka suomennettuna kulkee nimellä Ihmispaholaiset on vuonna 1978 julkaistu sci-fi-kauhuelokuva. Pääosarooleissa nähdään Donald Suhterland, Brooke Adams, Jeff Goldblum sekä Veronica Cartwright.

    Elizabeth (Brooke Adams) huomaa eräänä päivänä että hänen avopuolisonsa ei vaikuta olevan enää oma itsensä. Ulkoisesti hän kyllä on samanlainen kuin ennenkin, mutta jollain tapaa hän on täysin eri ihminen. Hän kertoo tästä työtoverilleen Matthewille (Donald Sutherland) mutta tämä ei vaikuta asiasta täysin vakuuttuneelta. Pian sen jälkeen Matthewin käydessä pesulassa hän saa myös siellä töissä olevalta henkilöltä kuulla samankaltaista juttua kuinka työntekijän vaimo ei ole enää sama ihminen.

    Vähitellen tapauksia tulee useampiakin ja muutkin ihmiset alkaavat havaitsemaan että heidän läheisensä eivät ole enää oma itsensä. Ulkoisesti he vaikuttavat samanlaisilta, mutta kaikki tunteet puuttuvat ja he ovat vain kuin kuori siitä mitä he tavallisesti ovat olleet.

    Elizabeth Driscollin hahmoa esittää Brooke Adams

    Vieraalta planeetalta tullut kasvi joka leviää ympäriinsä ja synnyttää sisällään ihmisten klooneja on mielenkiintoinen konsepti joka on tässä elokuvassa myös toteutettu hyvin. Tarina ja sen filmatisointi toimii alusta loppuun saakka hyvin eikä käy missään vaiheessa pitkäveteiseksi.

    Kaikki elokuvalliset peruselementit on kohdallaan eikä ajan hammas ole päässyt puraisemaan ikävästi edes erikoistehosteisiin. Tietenkään tehosteet eivät ole samaa tasoa kuin mitä ne tänä päivänä ovat, mutta tässäkin ne ovat vielä toimivia ja viihdyttävät katsoa.

    Kokonaisuus on viihdyttävä ja mielenkiintoinen, mutta itse olisin ehkä hieman kaivannut tarinaan lisää avaamista siitä miten ja miksi asiat tapahtuivat. Myönnettäköön että elokuvissa joissa tarinaa avataan enemmän helposti mennään jo tarpeettoman pitkälle selittämisessä ja rautalangasta vääntämisessä jolloin lopputulos luultavasti on turhauttavampaa katsottavaa kuin se että jää muutamia kysymyksiä sopivasti avoimeksi.

    Vaikka tämän filmatisoinnin julkaisuvuotena on nähty myös Sci-Fi-elokuvien kulttiklassikko Alien on mukavaa huomata että samalle vuodelle on teatterihin saatu myös toinen vähintäänkin keskivertoa parempi sci-fi-elokuva tehtyä joka on kestänyt hyvin ajan kulua pysyen näkemisen arvoisena elokuvana.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 54 854 annettuun ääneen”]7,4/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Protection (Väkivallan varjo)

    Salin roolissa Stephen Baldwin

    Protection (IMDB) joka on käännetty suomeksi myös nimelle Väkivallan varjo on vuonna 2001 julkaistu elokuva jonka on ohjannut John Flynn. Pääosarooleissa nähdään Stephen Baldwin, Peter Gallagher sekä Aron Tager.

    Tarinassa ennen mafiapiireissä pyörinyt Sal Veronica (Stephen Baldwin) muuttaa todistajansuojaohjelmassa uuden identiteetin turvin pieneen kylään yhdessä vaimonsa ja lapsensa kanssa. Pienessä kylässä perheen luvataan olevan turvassa kunhan he pitävät matalaa profiilia.

    Uusi elämä uudessa paikassa uudella identiteetillä alkaakin rauhallisesti ja paremmissa merkeissä, mutta Salin lähdettyä naapurinsa Tedin (Peter Gallagher) kanssa mukaan asuntobisnekseen alkaa pian Salin vanhan elämän toimintamallit ottamaan jälleen valtaa ja omien tekojen seurauksesta syntyneet ongelmat seuraavat sinne minne hän meneekin.

    Ted (Peter Gallagher)

    Keskinkertaisuudessaan tämä elokuva oli omaan makuuni toimiva. Pidin tarinan isommasta kuviosta, eli siitä kuinka Salille ja hänen perheelleen annetaan uusi alku ja uudet mahdollisuudet, mutta kuinka silti vanhojen tapojen seurauksena uuteenkin paikkaan saadaan vanhat ongelmat tuotua mukana uusissa vaatteissa. Vaikka ympäristö sekä ympärillä olevat ihmiset vaihtuisivat, usein huonot elämäntavat silti kerjäävät uusia ongelmia puoleensa.

    Tuotannollisesti tästä huokui jollain muotoa pienen budjetin elokuvan fiilistä. Mene tiedä oliko se sitä oikeasti, mutta vuonna 2001 käytetty 4:3 kuvasuhde ilman että se missään vaiheessa tuntuisi taiteelliselta valinnalta yhdistettynä stereoääneen ilman surroundeja ei ainakaan mielikuvaa poistanut – tosin on mahdollista että koko pienen budjetin fiilis syntyi ensisijaisesti näistä elementeistä. Mene tiedä.

    Olipa kyseessä pienen budjetin filmi tai ei, silti elokuvallisesti tämä on toimiva ja kaikki tavalliset elementit on kohdallaan, ts. ohjaus, leikkaus, valaistus, lavastus, puvustus, näyttely ja kaikki muu sellaiset itsestäänselvyytenä otettavat asiat ei mitkään herättänyt erityisen suuria ajatuksia mihinkään suuntaan joten ne jokainen oli tehty tarpeeksi hyvin että elokuvasta pystyi nauttimaan ilman että huomio menee aivan vääriin asioihin.

    Kokonaisuutena tämä on keskinkertainen rikosfilmi jossa on toimiva tarina. Mitään erityisen hyvää tai erityisen huonoa siinä ei ole, joten elokuva hakeutuu keskinkertaisten elokuvien joukkoon.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 391 annettuun ääneen”]5,3/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Carrie

    Carrie (Sissy Spacek)

    Carrie (IMDB) on Stephen Kingin kirjaan pohjautuva Brian De Palman ohjaama vuonna 1976 julkaistu kauhuelokuva. Pääosissa nähdään Sissy Spacek, Piper Laurie, Amy Irving, John Travolta, William Katt sekä Nancy Allen.

    Tarinassa kerrotaan Carriesta (Sissy Spacek) joka asuu kahden äitinsä Margaretin (Piper Laurie) kanssa. Äitinsä on fanaattinen uskovainen jonka usko on lähinnä sairasta ja mielipuolista missä hän näkee kaikessa olevan syntiä. Carrielta on jäänyt myös monet biologiset elämän realiteetit oppimatta ja niinpä hän kuukautisten alkaessa koulussa liikuntatuntien jälkeen menee shokkiin.

    Luokan tytöt kiusaavat häntä asiasta jonka seurauksena he saavat jälki-istuntoa. Asia aiheuttaa heissä närää ja näinpä muutamat heistä päättävät kostaa Carrielle. Kosto on ikävä eikä koston seuraukset ole yhtään sen ilahduttavampia.

    Margaret (Piper Laurie)

    Kingin kirjaan pohjautuvia elokuvia on tullut katsottua useampiakin (mm. The Shining, Firestarter, Pet Sematary, It Chapter Two) mutta tämä oli helposti parhaimmasta päästä. Carrie on mielenkiintoinen tarina joka pääsääntöisesti nojaa arkiseen realismiin mutta jossa on monien muidenkin Kingin kirjoihin pohjautuvien elokuvien tapaan mukana myös yliluonnollisia aspekteja.

    Carrie on väärin kohdeltu niin kotonaan kuin koulussakin. Kotona hän joutuu kestämään äitinsä mielenvikaista uskonnollisuutta ja siitä seuraavia rangaistuksia. Hän joutuu esittämään anteeksipyyntöjä asioista joita ei ole tehnyt eikä äidin korvat ota kuullakseen Carrien puheita. Koulussa hän joutuu kiusatuksi ja häntä pidetään yleisesti ottaen outona tapauksena.

    Pidin tämän elokuvan tarinasta. Carrie on sympaattinen hahmo jonka väärin kohtelu tuntuu ikävältä. Joissain määrin elokuvaa katsoessa tuli mieleen Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö (lue arvostelu) missä myös väärin kohdeltu tyttö lopulta saa tarpeekseen ja antaa oman käden oikeuden kohdata väärintekijöitä.

    Ohjauksellinen tyyli oli hyvä. Pidin siitä kuinka kamerakulmilla toimivasti tuotiin esiin henkilöiden välisiä valtasuhteita sekä kuinka niitä käytettiin muutenkin paremmin kuin keskivertoelokuvassa.

    Vaikka elokuva on luokiteltu kauhuksi ei se ainakaan allekirjoittanutta missään vaiheessa pelottanut tai jännittänyt joten lajityyppikuvaukseen voi suhtautua jonkinlaisella varauksella.

    Kokonaisuutena Carrie on erinomainen elokuva joka kestää useammankin katselun.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 172 235 annettuun ääneen”]7,4/10[/simple_tooltip])