Shepherd Neam & Co:n panimon panema 1698 Kentish Strong Ale on nimensä mukaisesti vahvaa alea. Alkoholitilavuutta siinä on 6.5 %, katkeroita on 26.0 EBU ja kantavierrettä 14.5 °P. Vahvuutensa vuoksi olutta myydään pulloissa Suomessa ainoasataan Alkoissa jossa sitä löytää vakiovalikoimasta.
Vaikka Shepherd Neamen panimo on ainakin sivujensa mukaan britannian vanhin panimo en kovin paljoa heidän panemia oluita ole maistanut. Täällä blogissa aikaisemmin on ollut arvostelu ainoastaan Spitfire Goldista, joten ehkä jossain vaiheessa täytyy ottaa tavoitteeksi perehtyä useampiinkin tämän panimon oluisiin.
Pullon aukaistua oluessa erottaa raikkaan ja miellyttävän kepeän aromin joka valitettavasti tuoppiin kaadettua katoaa lähes täysin. Pinnalle kaadettaessa muodostuu paksu ja kermaisa vaahto. Vaahto ei ole mitään nopeasti kuohuvaa sorttia vaan enemmänkin tasaisesti pinnalle muodostuvaa tyyppiä. Vaahto hieman hidasta tuoppiin kaatamista, mutta mitenkään tarpeetonta varovaisuutta kaatamiseen se ei aiheuta.
Omaan silmääni oluen väri oli kauniin meripihkainen ja siten miellyttävä.
Suutuntuma oluessa on todella pehmeä ja helposti lähestyttävä. Se ei hyökkää ykkösketjun laiturin tavoin täysillä päälle vaan astuu vähitellen mukaan kuvioihin. Oluen 6.5 % vahvuuteen nähden pehmeys oli itselleni positiivinen yllätys tämän tyypin oluessa. Suutuntuma muutenkin on paksu ja täyteläinen mutta kepeätunnelmainen.
Maku on yrttinen ja aavistuksen marjaisaa vivahdetta sisältävä. Marjainen vivahde nousee suuntuntumaan paremmin vasta hetken suussa olutta pidettyä. Kokonaisuus säilyy persoonallisena mutta helposti lähestyttävänä.
Jälkimaku on aavistuksen kuivaan kallellaan mutta ei jätä kuitenkaan pahaa suutuntumaa joten sen suhteen kyseessä on suhteellisen neutraali olut.
Musiikiksi menee hyvin kotimainen iskelmä, mm. Eppu Normaali – Arkussa vainaan tai Irwin Goodman – Rentun ruusu.
