Aleksin Blogi

  • Leffalauantai: Fanboys

    Hutch (Dan Fogler)

    Kyle Newmanin ohjaama vuonna 2009 julkaistu elokuva Fanboys (IMDB) on toiminnallinen komedia jonka pääosarooleissa nähdään Dan Fogler, Jay Baruchel, Kristen Bell, Sam Huntington sekä Chris Marquette.

    Tarinassa kerrotaan lapsuudestaan asti yhdessä kasvaneesta Star Wars -nörttikaveriporukasta. Eräissä kotibileissä aiemmin samoissa porukoissa pyörinyt mutta nyt jo aikuismaisempaan käytökseen kasvanut Eric (Sam Huntington) törmää vuosien jälkeen vanhat kaveruksensa jotka yhä ovat syvällä Star Wars -fanikulttuurissa. Aikaisemmin hyvien ystävien Linusin (Chris Maquette) ja Ericin välillä ei enää ole paljoa keskusteltavaa elämän polkujen johdatettua heidät erilleen, mutta muiden kaverusten kerrottua Ericille Linusin kuolemanvakavasta sairaudesta saa se Ericin haluamaan korjata välinsä.

    Kaveriporukka on lapsesta asti suunnitellut reissua missä he ajavat maan halki George Lucasin Skywalker Ranchille ja murtautuvat sinne jotta saisivat nähdä Star Wars: Episode I – The Phatnom Menacen ennen sen julkaisua. Koska Linusin aika käy vähiin päättää kaveriporukka tehdä vielä yhdessä ikimuistoisen matkan näkemään kauan odotettua Tähtien sotaa.

    Eric (Sam Huntington)

    Nimensä osalta elokuva on poikkeuksellisen rehellinen ja kuvaava kertomaan millaisiin tunnelmiin ja maailmoihin filmi katsojansa johdattelee. Nörttiporukka jonka intohimona on Star Wars -elokuvat ja kaikki sen universumin nippelitiedot on aihepiiri jonka sisälle elokuvassa sukelletaan, joten aivan jokainen katsoja ei tästä paljoa irti tule saamaan.

    Aikuiset ihmiset jotka ovat yhä uppotuneena fanikulttuuriin pikkulapsen innolla on aihe joka helposti herättää tuntemuksia johonkin suuntaan. Olipa sitten katsojan mielestä kyseessä intohimoinen rakkaus jotakin aihepiiriä kohtaan jonka vuoksi ihmiset ovat valmiita tekemään suuriakin asioita, elämän realiteettien kohtaamista pelkäävien eskapistien surullista rimpuilua todellisuutta vastaan tai kenties jotakin aivan muuta on sinänsä katsomisen kannalta suhteellisen irrelevanttia. Se miten paljon näkemästään sitten nauttii saattaa toki hakea muotonsa omien käsitteiden kautta.

    Fanituskulttuurin väreillä maalatun pinnan alle tarinaan olennaisempana liittyy kuitenkin kohtalaisen tavallinen kasvutarina missä erilleen kasvaneet ystävät löytävät jälleen toisensa ja yhteisen intohimonsa kohteen, omille teilleen lähtenyt uskaltaa kohdata omat haaveensa ja lakata elämästä muiden toivomaa elämää omien unelmiensa kustannuksella eikä yhtä mitäänsanomattoman tuntuista rakkaustarinaakaan ole unohdettu.

    Kokonaisuutena Fanboys on elokuva jonka voi katsoa kerran tai pari, mutta ei se missään vaiheessa itseäni päässyt erityisemmin innostamaan. Leffanörttifanitus ei ole aiheena kovin lähellä sydäntäni eikä tämänkään elokuvan kuvaus siitä maailmasta sen mielenkiintoisempaa onnistunut rakentamaan. Tasapaksu ja kliseinen kasvutarina vailla minkäänlaista syvyyttä saa Fanboysin hukkumaan keskinkertaisten elokuvien laariin.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 56 288 annettuun ääneen”]6,6/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Schneider Weisse Tap 4 Festweisse

    Schneider Weisse Tap 4 Festweisse on Schneider Weisse G. Schneider & Sohn:n panimon 6,2 % vahvuinen vehnäolut. Katkeroita siitä löytyy 26.0 EBU ja kantavierteen määrä on 13.7 °P. Lisää tietoja löytää Alkon sivuilta (lue täältä).

    Pullon aukaistua löytää tuoksun todella heikosti, mutta tuopissa oluen toffeemainen tuoksu pääsee mukavasti esiin. Kaataminen käy suhteellisen vaivattomasti sillä vaikka olut kuohuaa runsaasti se käyttäytyy ennakoitavasti. Pinnalle muodostuu paksuhkoa vaahtoa joka ei kovin kauaa matkalaisen seurana säily ennen kuin se jo katoaa jättäen vain muiston tuopin reunoille kertomaan siitä että joskus sekin oli tuopissa läsnä.

    Väri on kullankeltainen ja koostumus samea. Suutuntuma on raikkaanpuoleinen ja kepeä aavistuksen pistävällä terällä. Maku on banaaninen sitruksisellä twistillä. Rento ja helposti lähestyttävä vehnäolut.

    Musiikkina tämän kanssa menee hyvin mm. Yann Tiersen – Porz Goret tai Vladimir Sterzer – Sound of my soul.

  • Lisää valokuvia seinälle

    Uusi valokuva kehystettynä

    Kodin sisustuksessa on jo kuukausien ajan ollut useita keikoilta otettuja valokuvia kehystettyinä seinille, mutta vaihtelun vuoksi ajattelin laittaa myös uusia valokuvia uusiin paikkoihin. Lisäksi ajattelin että voisi olla mukava kehystää muitakin ottamiani valokuvia kuin ainoastaan keikkakuvia.

    Käytännössä tässä vaiheessa vasta yhden uuden kuvan pääsin laittamaan seinälle sillä makuuhuoneessa ja keittiössä on kiviseinä eikä niissä vielä ole minkäänlaisia kiinnitysmahdollisuuksia tauluille. Itse en omista mitään työkaluja joilla reikiä saisin kiviseinään tehtyä, mutta ainakin yhdellä kaverilla sellaisia taitaa olla joten pitänee kysellä jokin kerta josko hän joutaisi tekemään reikiä seiniin taulujen ripustamista varten.

  • Kokeilussa: Elgato Stream Deck

    Lyhyesti

    Viime vuoden lokakuussa hankin itselleni Elgaton Stream Deckin, joten nyt useamman kuukauden tätä vekotinta käyttäneenä voisin muutamalla sanalla kommentoida laitetta. Niille joille kärsivällisyys ei ole vahvin hyve ja jotka jo tietävät mitä vekottimella tehdään voi lyhyesti tämän blogini arvion kiteyttää sanoihin “Hyvä tuote, hintansa väärti, ostaisin uudelleenkin“.

    Elgaton Steam Deck on USB-liitäntäinen laite joka tarjoaa käyttäjälle suhteellisen monipuolisesti kustomoitavia painikkeita. Mikä parasta, painikkeet ovat graafisia ikoneita joiden visuaalista ulkoasua voi siis tietokoneelle asennettavan ohjelmiston kautta kustomoida haluamaansa suuntaan.

    Stream Deckistä on muutamaa eri kokoa; Stream Deck Mini jossa on 6 painiketta, Stream Deck (eli tämä) jossa on 15 painiketta sekä Stream Deck XL jossa painikkeiden määrä on 32.

    Mitä sillä siis tekee?

    Pääprofiili jota käytän; pikakuvakkeet mm. Telegrammiin, WhatsAppiin ja Dropboxiin

    Varsinaisesti Steam Deck on nimensä mukaisesti varmaankin suunnattu striimaajille, eli ihmisille jotka tekevät esimerkiksi pelaamisestaan livevideoita nettiin. Vaikka ensisijainen kohdeyleisö on striimaajat on tästä silti paljon ollut hyötyä myös itselleni vaikka en striimaamista harrasta.

    Käytännössä tämä tarjoaa näppärät visuaaliset pikanäppäimet joista tapahtuu eri asioita. Esimerkiksi itselläni on ikoneita jaettu useammalle sivulle ja pikanäppäimiin on ohjelmoitu ensimmäisellä sivulla pikanappeja CS:Go peliin, Telegram, Whatsapp, Dropbox, Reddit, Lightroom, Ligtroomin Export, Steam, näytön tallennus sekä kaksi pikanäppäintä joista voin vaihtaa kämpän valaistusta.

    Näppäimistö jota käytän (Corsair K95) sisätää muutamia ylimääräisiä G-painikkeita jotka onneksi ovat yhteensopivia Stream Deckin ohjelmiston kanssa. Toisin sanoen painaessa näppäimistöltä G1-, G2-, G5- tai G6-painiketta vaihtaa se Stream Deckin sivua eli profiilia. Eri profiileissa on erilaiset ikonit, joten voin helposti jaotella Stream Deckin kuvakkeet aihekohtaisesti.

    Ensimmäisessä profiilissa käytän kaikkia sekalaisia painikketa (nuo Dropbox, Reddit yms.), toisessa profiilissa käytän blogaamiseen liittyviä painikkeita ja kaksi viimeistä profiilia on varattu stream deckin höpöhöpö-animaatioon ja asunnon valaistuksen värien ja tunnelman vaihtoon (Philips Hue -valojen ohjaus).

    Monipuolista makromahdollisuutta

    Profiilisivu jossa yleisimpiä blogaamisessa käyttämiäni kuvakkeita

    Vaikka monet käyttämäni kuvakkeet ovat yksinkertaisia pikakuvakkeita jotka käynnistävät jonkin ohjelman tai verkkosivun on silti muutamia painikkeita joiden taakse kätkeytyy useampien näppäimien ja komentojen kombinaatioita.

    Esimerkiksi LrC-kuvakkeen (Lightroom Classicin käynnistys) vieressä oleva nuoli tekee Lightroomissa kuvan exporttauksen jonka lisäksi se avaa valmiiksi Windowsin resurssienhallinnasta sen hakemiston mihin exporttaukset menevät. Käytännössä exportin jälkeen ei tarvitse lähteä manuaalisesti naksuttelemaan pitkin hakemistoja vaan Lightroomista viedyt kuvat löytyvät helposti ja nopeasti.

    Oikean alanurkan Screenshot-painike käynnistää Snipping toolin ilman että tarvitsee itse muistella mikä sen pikanäppäinkombinaatio oli ja “Arvosana”-painike lisää merkkijonon jota käytän aina elokuva-arvosteluiden lopussa. Toisin sanoen yhden napin taakse voi ohjelmoida käynnistymään ohjelman tai ohjelmia, bindata erinäisiä näppäimistön pikanappeja tai vaikkapa tallentaa yleisimmin käytettyjä tekstipätkiä.

    Vaikka 15-painiketta saattaa kuulostaa vähäiseltä ei käytännön elämässä luultavasti monellakaan tule nappien vähyys olemaan kovin helposti ongelma, sillä nappeihin voi määritellä että se vaihtaa eri profiilin ja yksi nappi voi olla myöskin kansio jonka alla on lisää nappeja. Käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset ja enemmän oma mielikuvitus on rajana.

    Loppupäätelmät

    Stream Deckiä on tullut käytettyä nyt lähes viisi kuukautta ja käyttö on ollut lähes jokapäiväistä. Kokemukset laitteesta ovat pelkästään positiiviset. Ohjelmisto on ollut vakaa, kustomoitavuus on ollut monipuolista eikä nappien tuntumankaan kanssa ole ollut mitään ongelmia. Yksinkertainen mutta toimiva laite.

    Alunperin ostin tämän siinä tarkoituksessa että laittaisin tämän kiinni Maciin ja sijoittelisin tämän sähköpianon päälle ja pistäisin siihen pikanapit joista saan nopeasti käynnistettyä tallennuksen Logiciin, mutta huomattuani tuotteen näppäryyden Windows-koneessa jokapäiväisessä käytössä en ole vekotinta saanut vielä edes koetettua Logicin kanssa.

    Olen laitetta koettanut myös Mac-koneessa eikä siinä vähäisen käytön perusteella ole ilmennyt myöskään mitään ongelmia. Ehkä vielä jonakin päivän hankin toisen tällaisen siihen käyttöön mihin sen alun perin ajattelinkin hankkia 🙂

  • Leffalauantai: Billy Elliot

    Billy (Jamie Bell) sekä isänsä Jackie (Gary Lewis)

    Billy Elliot (IMDB) on vuonna 2000 julkaistu draamaelokuva jonka on ohjannut Stephen Daldry. Pääosarooleissa nähdään Jamie Bell, Gary Lewis, Jamie Draven sekä Julie Walters.

    Elokuvan keskiössä on pienessä kylässä isänsä, veljensä sekä isoäitinsä kanssa asuva 11-vuotias Billy Elliot (Jamie Bell). Billy käy isänsä kustantamana kylän salilla harjoittelemassa nyrkkeilyä kunnes eräänä päivänä samalle salille saapuu joukko balettitanssijoita harjoittelemaan omaa lajiaan. Billy kiinnostuu itsekin lajista ja nyrkkeily vaihtuu isänsä tietämättä tanssiksi.

    Vähitellen hänen isänsä Jackie (Gary Lewis) saa selville että poikansa harjoittelee balettia nyrkkeilyn sijaan eikä isänsä ota asiaa kevyesti, sillä perinteistä maskuliinisuuskäsitettä edustava työväenluokkaan kuuluva isä näkee lajin ainoastaan tytöille ja naisille sopivana harrastuksena.

    Isänsä vastustuksista huolimatta hän jatkaa salassa harjoituksiaan kunnes Jackie saa selville että poikansa ei ole kuitenkaan jättänyt tanssihalujaan historian kirjojen häpeällisten muistojen sivuille.

    Billy

    Ympäröivässä kulttuurissa vallitsee liittoon kuuluvien lakkolaisten ja lakkoon osallistumattomien rikkureiden väliset kahakat joita poliisivoimat joutuvat useasti rauhoittamaan. Billyn isä ja veli ovat kaivostyöläisinä työväenluokkaan kuuluvaa väkeä ja ovat usein mukana näissä liiton väen mellakoissa, joten tätä taustaa vasten vahvan stereotyyppistä aggressiivistakin mieskuvaa edustavat perheenjäsenet eivät kovinkaan suopeasti katso Billyn kiinnostumista heidän maailmankuvansa mukaan vain naisille ja homoille sopivasta baletista.

    Itseisarvoina hyväksytyt perinteiset sukupuolirooleihin pohjautuvat kiinnostuksen kohteet joutuvat Jackien maailmankuvassa törmäyskurssille hänen havaittua poikansa itsepintaisen päämäärätietoisuuden tanssin parissa. Nähtyään Billyn kiinnostuksen sekä kyvyt baletin parissa hän ymmärtää että vastustaminen on täysin turhaa. Vähitellen rakkautensa poikaansa kohtaan saa hänet ymmärtämään että lapselleen hyvän elämän ja tuen tarjoaminen ovat tärkeämpiä hyveitä kuin omien kapeiden sukupuolirooleihin pohjautuvien ennakkoluuloisten asenteiden ylläpitäminen.

    Jackien rooli isänä sekä Tonyn rooli veljenä ovat molemmat toimivasti kuvattuja kasvutarinoita. Billy on perheen outo lintu joka ei sovellu kummankaan kanssa suoraan samalle aaltopituudelle heidän täysin erilaisten luonteidensa ja ajattelutapojensa vuoksi, mutta erilaisuuksistaan ja haasteista huolimatta perhe toimii lopulta turvaverkkona joka päästää lopulta oudon linnun omille siivilleen lentämään.

    Billy Elliot on kokonaisuutena onnistunut ja mielenkiintoinen kuvaus päämäärätietoisuudesta, itselleen rehellisenä olemisesta sekä erilaisuuden ymmärtämisestä ja hyväksymisestä.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 127 364 annettuun ääneen”]7,7/10[/simple_tooltip])